torstai 29. lokakuuta 2015

Me ollaan menossa.

Sunnuntaina käytiin sitten vielä palauttavalla ravi lenkillä. Ollaan otettu nuo ohjelmistoon nyt, tuntuvat tekevän hyvää. Juju laittaa mielellään BOTin fleecentakin päälle lenkkien jälkee, rentouttaa hyvin.

Maanantaina oltiin aksaamassa omissa treeneissä. Tehtiin keinua, keppejä ja pientä hyppäripätkää.
Keinu on edelleen jotenkin hankala. Juoksutin läpi muutamaan otteeseen ihan vaan että saataisi vauhtia, ja varmuutta tulla päähän asti. Oli Jujun mielestä vaikeaa. Tehtiin useita toistoja ja saatiin sit ihan kivojakin lopuksi, mutta kyllä nuo kontaktit aiheuttaa nyt vähän päänvaivaa. Pitää varmaan ottaa ihan kosketusalustalla treeniä puomilla, ja keinulla vahvistaa tuota päähän asti tulemista ja palkata vain oikeasti hyvät. Puomille aion keksiä kosketukseen oman uuden käskyn. Tähän asti olen käskenyt KATSO, mutta otetan käyttöön TOUCH käsky, jolla pitää koskea vaikka aluksi pyyhettä. Puomillakin jää nimittäin liian ylös. Aalle opetetaan juoksari.
Lisäksi tehtiin keppejä. Muutama verkko oli enää, alussa yksi ja lopussa yksi. Tehtiin vaikeuttaen niin että käskin KEPIT, mutta en itse lähtenyt liikkeelle. Tässä on ollut selvästi apua kujatreenistä, nimittäin itsenäisesti suorittaminen ei ollut Jujulle mikään ongelma. Ainoastaan vika keppiväli jäi tekemättä kun siinä ois joutunut "väärälle puolelle" odottamaan palkkaa. Tähän helpotin laittamalla verkon toiselle puolelle, eli oli pakko tehdä myös vika väli. Näitä lisää, ja lisäksi irtoamista kepeille kauempaa ja kauempaa harjoitellaan sekä vaikeita keppikulmia. Olen ottanut suljettuun kulmaan kierrä käskyn lisäksi.
Lopuksi tehtiin pientä muutaman hypyn ja putken sarjaa jossa oli rengas korkealla, korkeammalla kun koskaan ennen ja rimat 55. Takaakiertoja tehtiin ja persjättöä renkaalle.  Alkaa sujua, jes.


Keskiviikkona 28.10. oltiin paimentamassa vielä syksyn vikoja keikkoja. Kasvattajalle mentiin ja pellolla oli myös ihanat Fakta ja Fiktio pennelit. Fakta ois kyllä meijän jengiin niin sopiva, muttei... ei se nyt vaan käy. :D

Paimennus meni ihan jees, ottaen huomioon parin viikon tauon, ei ollut mitään hävinnyt päästä. Maahan ei malttanut mennä heti, siitä pari heittokeppiä, mutta muutoin kiva. Oikealle edelleen vähän liikaa vauhtia ja häsläystä. Ajossa kuumenee ja alkaa häslätä takana edes takas, sitä nyt yritän opettaa pois. Kun alkaa häslätä, pois käskyllä lisää tilaa ja siitä joko maahan ja/tai heti uudestaan aja. Sopivasti saatiin tehty pari kierrosta ennen kuin tuli pimeää.

Jujun oikean takajalan leikkaushaava hiukan turposi ja punoitti parin päivän ajan, käytiin sitten hakemassa vielä uusi antibiootti kuuri. Josko sillä lähtisi viimesetkin tulehduksen rippeet pois.

lauantai 24. lokakuuta 2015

Kukaan muu ei arvosta sanojesi erityistä nerokkuutta niin kuin koirasi.

Heti perään torstaina 22.10 oli ohjatut viikkotreenit aksaryhmässä. Tehtiin aika hankalia pätkiä radalla, ei tehty ollenkaan monen esteen sarjoja, koska keskiviikon valkku treenit. Pohdittiin Jujun A kontakteja ja päätettiin että koitetaan opettaa sille boksi tekniikalla An juoksukontaktit. Puomilla pidetään pysähtyminen, koska sen osaa, ja vahvistetaan vaan sitä loppuun juoksemista.
Treeneissä tehtiin ensin pätkää jossa oli hyppysarja, ja hypyllä persjättöä. Olihan vaikeaa jälleen. Ajoitus tosi hankalaa, mutta ihme kyllä, Juju tuli oikein esteet joka kerta, olin vaan aina sen tiellä tai liian ajoissa... Treeneissä tehtiin myös takaakiertoa ja keppejä, jotka alkaa olla aika mallikkaat :) Alla kuva pätkistä mitä tehtiin, kuvattuna ei siis kokonainen rata.

RATA 1

RATA 2

Omissa treeneissä perjantaina päätin tehdä samoja vaikeita pätkiä. Tein ensin tuota ykkösrataa ihan kopiona edellisistä treeneistä, mutta muutaman onnistuneen toiston jälkeen vaihdoin niin, että tein tuon 7-8 välin sylikäännöksenä (mitä harjoiteltiin valkussa). Jätin jujun tuon suoran putken päähän ja siitä. Teki hienosti. Tiukempia käännöksi tarvitaan, niitä pitää ottaa treenilistalle. Takaa leikkaukset onnistui paremmin omissa treeneissä kun ohjatuissa, ehkä niistä oli jäänyt siis jotain mieleen :) Video alla omista treeneistä.




Viikonloppu on pyhitetty palauttelulle aika rankan treeni viikon päätteksi. Tänään ollaan lenkkeilty vaan ihan peruslenkkejä, käytiin pellolla höntsäämässä, mutta muuten ei tehdän kummempaa. Tänään iltalenkillä oli kaunista, aurinko paistoi vielä ja oli kunnon syksyn värit luonnossa. Oli kamerakin mukana. Vastaan tuli pelottava äijä kottikärryjen kanssa, kysyin saadaanko tulla katsomaan kottareita lähempää, kun huomasin että Juju kiersi tyypin kaukaa niskavillat pystyssä. Saatiin mennä ja pienen empimisen jälkeen kottarit olikin ihan jees :) Kotona oli aika levoton meininki illalla, tiedä mistä johtui mutta reilu RIITTÄÄ karjaisu toi taloon ihanan hiljaisuuden...on se hyvin opetettu :)









Ps. otin jujusta iltalenkillä yhteensä 220 kpl kuvia. Vain 88 kpl oli edes säilyttämiskelpoisia (saatika julkaisu!!)... oiskohan aika päivittää kuvauskalustoa?


perjantai 23. lokakuuta 2015

Fiiliksissä

Ollaan tässä toipilasaikana lähinnä lenkkeilty ja tokoiltu, otettu rennosti. Käytiin tuossa yks päivä vähän kentällä toko hommissa, muutama päivä ennen tikkien poistoa. Seurailu on aika kivalla mallilla, välillä hiukan väljää tosin, täytyy vähän palkan paikkaa miettiä, kun nyt olen paljon palkannut kainalossa olevalla lelulla, ja jotenkin kyttää sitä heti kun kehun ja ottaa väliä.  Pitää alkaa pitää sitä palkkaa vaikka oikeassa kädessä? Luoksarit on vaikeita, ollaan niissä ihan jumissa. Juju tulee hyvin ja kovaa silloin kun seison leveässä haara-asennossa, kun ennakoi pallon heittoa jalkojen välistä. Silloin tulee hyvin ja suoraan, juoksee jalkojen välistä suoraan. Mutta jos seison normisti, tulee kaarevasti kohti?!?! Joka kerta. Olen yrittänyt ottaa läheltä, silloin tulee hyvin, mutta jos on vähänkin välimatkaa niin... Noh nyt ollaan tosiaan alettu opettelemaan sitä eteen istumista, niin jos sen kautta sitten opettaisi luoksetulon, ei suoraan sivulle. Merkin kierto edistyy, hoksasin että saan Jujun joka kerta kiertämään kun lähetän sen sen puoleisella käsi avulla. Vielä tehdään avulla nuo kierrot, muta kyllä niitäkin voi pian alkaa vaikeuttaa. Liikkeestä istuminen onnistuu, maahanmeno on kesken. Tarvisi jonkun katsomaan, meneekö maahan kunnolla.



Sitten saatiin maanantaina tikit pois, jihuuuuuu!!!! Haavat olivat kuulemma parantuneet erittäin hyvin, ohjeeksi vähän aikaa vielä siteitä lenkille, joo pidettiin vielä saman päivän lenkeillä ja seuraavanakin päivänä, mutta esim. tiistain aamutreeneihin en laittanut. Ollaan vaan putsattu ahkerasti lenkkien ja treenien jälkeen, ja on niin sujunut mukavasti.

Tosiaan, tiistaina treenailtiin omalla vuorolla hallissa. Tehtiin lämpäksi radan pätkää, esteen 50cm. Ne kontaktit...pitää ruveta todenteolla harjoittelemaan juoksukontakteja, ei tästä tule muuten mitään. Jos käsken pysähtymään kontaktille, jää varsinkin Aalla harjalle odottelemaan. Jos annan juosta, hyppää jostain kilometrin korkeudesta alas. Krääh. Harjoiteltiin niitäkin vähän, laitoin lelun heti kontaktin alle, pakotin tulemaan alas asti. Ajattelin kouluttaa juoksarit boksi systeemillä, boksikin on jo kepolta tilattu :)

Kepit sujuu mallikkaasti, nyt on enää alussa ja lopussa muutama verkko, keskeltä sain poistettua mukavasti. Haastavat on, jos mä vaihdan puolta tai tullaan eri suunnasta yhtäkkiä. Mutta sujui nämäkin harjoitukset, muutaman toiston jälkeen. Osana rataa kepit on vielä vaikeat, ei oo ihan selkärankaan iskostunut pujottelu wauwalle vielä. ;)



Keskiviikkona oli valmennusryhmän iltatreenit, joihin mentiin. Tehtiin sylkikäännöksiä ja takaaleikkauksia. Sylkkärit onnistui, lähdössä kauas jättö ja etäältä ohjaus onnistui hyvin, mutta takaa leikkaukset oli vaikeita. Sitten siellä oli vielä vaikea suora putki odottelemassa pientä koiraa vähän liian houkuttelevasti. Tähän harjoitusta lisää. Samoin sylkkäreissä oman liikkeen ajoitukseen harjoitusta ja takana leikkauksiin lisää malttia. Ei tarvi juosta kilpaa koiran kanssa :)

torstai 15. lokakuuta 2015

Here we go again

VAROITUS! POSTAUS SISÄLTÄÄ ÄLLÖTTÄVÄÄ KUVAMATERIAALIA!

Perjantaina 9.10. oli Jujun varvasleikkaus. Leikkaus meni hyvin, tulehdus oli laantunut muutamassa päivässä leikkauskuntoon. Samalla avattiin myös hieman etutassun anturaa, sinne oli uponnut tikku. Kännissä oli kuin käki loppupäivän, valitteli ja nukkui. Onneksi kuitenkin nukkui. Pari viikkoa lepoa, antibiootti, kipulääke ja hihnalenkkejä. Ja haavojen suihkuttelua, putsausta, sitomista ja hoivaamista. Huoh.





Taidettiin mennä kaksi päivää hihnalenkkejä, ja sitten aloin pitää Jujua irti. Pysyi hyvin käskyllä riehumatta, en antanut leikkiä enkä juosta kovaa neljään päivään, mutta sai kulkea hihnatta. Jujua en ole koskaa hihnalenkittänyt muutakuin varta vasten pyörällä tehtyinä revilenkkeinä, joten ei se osaa. Kulkee nätimmin ilman. Haavat paranee kivasti ja nyt onkin jo varattu aika maanantaille tikkien poistoon. Jihuuuu päästään treenailemaan.




Ollaan toki tehty kaikenlaista aktivointia sisätiloissa, opeteltu temppuja ja hölmöilty. Juju on saanut järsiä tavallista enemmän luita myös. Aika hyvin sillä pysyy pää kasassa, vaikka virtaahan olisi. Eilen käytiin jo kunnon metsälenkillä, jalat tietty suojattuna siteillä, mutta kuitenkin.

Jujuhan kuvattiin myös luuston osalta perjantain leikkauksen yhteydessä. Kennelliitosta tuli priima lausunnot lonkat siis A/A ja kyynäret 0/0. Olkanivelissä näkyi kuitenkin pienehkö muutos. Nivelpinnat oli puhtaat, mutta pallon alapinnalla näkyi oudot, ns. nokat. Mahdollisesti perua pentuajalta, rustottumista. Ell ei pitänyt niitä käyttöä rajoittavina mutta seurailtavina kuitenkin. Välikuvaus kahden vuoden päästä.

Tein tuossa koostevideon tämän kauden paimennuskehityksestä. Se on katsottavissa tässä:


Onhan tuo pirpana kehittynyt vallan mahdottomasti viimeisen puolen vuoden aikana kaikenkaikkiaan. Mutta etenkin paimennuksen osalla se näkyy keskittymisenä ja maltin löytymisenä. Toivottavasti ehdittäisi vielä tänä vuonna muutaman kerran paimentamaan.

Ollaan myös sairaslomalla tokoiltu, tosin aika kevyesti, sillä palkkaus pitää olla vielä maltillista, kun lelun kanssa ei saa vielä täysiä riehua. Ollaan harjoiteltu eteen istumista, sivulle tuloa hinkattu, seurausta paranneltu (tajusin että nykyään ei enää seurailla lainkaan missään luokassa hihnassa :D ) ja tehty merkin kierron alkeita. Noutokapulan pitoa olen yrittänyt opettaa, mutta sen on vaikeaa. Alla vähän videota meidän treeneistä viime päivinä:



Merkin kiertoa ollaan tehty tuollai namialustalla, tekee ihan kivasti ja kiertää merkin aika varmasti. Vielä pitää aika paljon harjoitella, mutta menee iloisesti merkille ja tulee iloisesti takaisin, se on must.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Aksaaputki ja varvasremppaa

29.9. Oltiin vuoden vimosissa paimennustreeneissä, Kangasalan osalta siis. Jalka oli suojattu pussilla ja sukalla, ja eipä tuo näyttänyt kipeä olevan, eikä oikeastaan vuotanut verta enää. Treenit meni L.O.I.S.T.A.V.A.S.T.I . Siis upeasti, vuoden parhaat treenit, no doubt. tehtiin vanhoja tuttuja, hakukaaria, peruskuljetusta ja flänkkejä. Kaikki sujui paremmin kuin olisi voinut ikinä odottaa. Jalkapaketista huolimatta vauhtia riitti (ja pakettikin pysyi kyydissä, epäilyksistä huolimatta), mutta Juju jaksoi kuunnella, eikä rynninyt juurikaan enää lampaiden jalkoihin jaa kiersi kauniisti ja toteli käskyjä paremmin kuin kertaakaan aiemmin. Tähän oli hyvä päättää tämä kausi, ehkä mennään vielä kasvattajan luo paimentamaan, ehkä ei.

30.9. Keskiviikkona oli omat aksatreenit. Siirrettiin tällä viikolla ne tarkoituksella keskiviikkoon, koska maanantai olisi tullut niin nopeasti tuon varvashaavan takia. Tehtiin keppejä ja pientä hyppysarjaa. Pienillä rimakorkeuksilla, koska se varvas. Treenit oli vähän noin ja näin, ei oikein kulkenut, ja Juju sai ihme aivopieruja ekaa kertaa kepeillä. Teki muutaman toiston täydellisesti, ja sit yhtäkkiä ei vaan tiennyt mitä pitäisi kepeillä tehdä... ööh.

1.10. Torstaina oli ohjatut aksatreenit. Mentiin jalka suojattuna, ja hyvin toimi. Tehtiin rataa, ja toimi kivasti. Vauhtia riitti jälleen, ja oli täysi työ saada kääntymiset tiukoiksi. Ohjauksestahan se enemmänkin on kiinni, Juju hallitsee kroppansa kyllä hyvin, mutta ohjauksen pitää olla hyvin tarkka, jotta kääntyy vauhdista tiukasti. Keinusta on tullut Jujun mielestä aika kiva, ja saatiin myös kepit verkoilla (vielä) mukaan rataan. Ekan kerran juoksi vaan ohi kepeistä täysiä, mutta toisella kerralla jo hoksasi idean. Valsseja tehtiin ja takana leikkausta, valssit sujuu hyvin kun on kuviot selvät, saan tehtyä valsseillä jo kivoja tiukkoja ohjauksia. Nuo leikkaukset ovat haastavia, ja pituutta pitää harjoitella vielä lisää, tulee helposti välistä jos vinottain joutuu tulemaan esteelle.

2.10. Perjantaina oli viikon kolmannet aksahommat. Oltiin kaverin kanssa varattu kenttä tunniksi, ja tehtiin vartin pätkissä vuorotellen. Tehtiin niitä keppejä, ja rengasta, lopuksi vähän hankalaa hyppysarjaa. Juju toimi hienosti, ei jalka vaivannut yhtään, ja saatiin hyviä toistoja kepeillä, muutamat keppivälit kokonaan ilman verkkoja. Edistystä! Edelleen kontakteilla on ongelmana se vaaniminen siellä ylhäällä, lähinnä Aalla esiintyy...

Viikonloppuna rentouduttiin ja palauduttiin viikon hommista kunnon lenkeillä ja hieronnalla :)

5.10. Maanantaina oli omat aksatreenit. Me meni tosi hienosti!! Ei ollut enää jalkapakettia, otin pois kun varvashaava oli jo ummessa. Keppejä tehtiin, ja vaikkei saisi ylpistyä, niin mun mielestä Jujulla on superkiva tyyli tehdä keppejä. Se ei sitä paitsi tehnyt näissä treeneissä yhdenyhtä virhettä kepeillä, vaikka kokoajan treenin edetessä vähensin verkkoja, ja lopulta keppien keskivaiheilla ei ollut verkkoja ollenkaan. :) Lopuksi tehtiin vähän hyppypätkään, valsseja ja takaakiertoja. Sain kivoja toistoja, hyvää pyöritystä. Juju jaksoi hienosti kuunnella, vaikka aluksi hyppi taas valtavia loikkia aivan liian pitkälle. Korjasi kuitenkin hienosti ja alkoi kokoamaan itseään kivasti.


Varattiin maanantaina aika eläinlääkärille. Jujun kannus tuossa varvashaava jalassa oli tulehtunut, ja itseasiassa Juju oli saanut purtua siihen kunnon reiän. Saatiin aika heti perjantaille. Käytiin vastaaotolla ja varatiinkin sitten suoraan aika leikkaukseen perjantaille, varpaat otetaan pois molemmista takajaloista. Tuo vaurioitunut yksilö oli melkein irronnut itsestään kokonaan, eikä sitä pystytty leikkaamaan heti, tikit eivät olisi pysyneet kiinni. Kunnon antibiootti ja kipulääkitys päälle, haavan sitominen jatkuu ja perjantaina sitten odotellaan. Toisaalta hyvä, tämä olisi ollut edessä kuitenkin. Ja varasin sitten samaan nukutukseen ajat virallisille luustokuville. Saadaanpahan sekin sitten pois alta. Ikävä asia on vaan se, että taas piti tämä repeäminen odottaa, ennen kuin kukaan suostuu tekemään asialle mitään. Olen puhunut tästä eläinlääkärien kanssa jo monesti, mutta kun lain mukaan saa kannukset leikata vain lääketieteellisistä syistä. No nyt on sitten lääketieteellinen syy.

Tänä aamuna oli ulkona niin kaunista, otin kameran aamulenkille mukaan, tässä kuvasaldoa. En muuten tiedä mikä tuota kameraa vaivaa, mutta on kyllä todella vaikea saada se tarkentumaan kunnolla. Rasittava vehje.