tiistai 10. heinäkuuta 2018

Aksa vaihe

Hupin kanssa oltiin hallilla varmaan viidettä kertaa ja päätin että putkihulluus vedetään tasolle kaksi. Tai oikeastaan kolme, ja yhdistettiin lopulta kolme putkeen menoa eri kulmista. Lisäksi tehtiin siivekkeen kiertoa ja siitä sai palkaksi lähteä putkeen, kun oli tiivis. Silakka lapsella alkaa vilkkua aksan kuvat silmissä ja se todella KIITÄÄ jo nyt, kirahvin koivillaan. Tein myös ekat hyppytekniikat pumppereilla. Hyvin irtosi kuolleelle lelulle.





Trkmanin kurssilla ollaan peruutettu asioiden päälle, Hupille tämä oli yllättävän haastavaa, joten on nostettu tasoa hiljalleen ja nyt Hupi peruuttaa noin 5cm lattiasta olevalle tasolle. On myös juostu kavaletteja (matalampia kun viimeksi) ja kropan hallinta on mun mielestä Hupilla tosi hyvällä tasolla ja se selkeästi hahmottaa takajalkojansa jo ikäänsä nähden hienosti. Seuraavan vuorossa olisi laittaa kohde toiseen, eli lähinnä lelu purkkiin tms. Ja halata tolppaa :) Pee trick on myös tekemättä vielä kokonaan.

Huuber on myös jatkanut juoksarin tekemistä, se on tehnyt helppoja juttuja vieraissa ympäristöissä ja sitten haastavampia tutuissa ympäristöissä.

Juju jatkoi tällä ja viime viikolla juoksari exittejen kanssa. Lisäksi huomasin että sille oikeastaan vaikein exit on sellainen jossa juoksen linjan yli mutta säilytän ohjaus käden. Joten niitä on tehty. Lisäksi on tehty persjättöä puomin perään, ja hinkattu poistumista kepeille, häiriö hypyn ohi. :) Juju itseasiassa tekee näitä tosi kivasti, Se selkeästi hahmottaa paremmin nyt osumista kun olen tehnyt erilaisia poistumisia tiheällä variaatiolla.



Paimennuksessa on edetty molempien koirien kanssa, Hupiin laitoin ekaa kertaa vähän painettakin, jotta sain blokattua sitä tulemasta kohti lampaita suoraan. Hupilla on hyvä ajatus hommasta, mutta se ei tajua vielä kiertämisestä tai flänkeistä yhtikäs mitään. Jatketaan liinatreenejä ja yritetään saada rauha hommaan ja yritän itse päästä kuvioon mukaan. Juju on tehnyt jakoja ja sokkohakuja pitkällä matkalla. Jujun kanssa ongelma on se, että sille on ollut tosi vaikea tässä koulutusvaiheessa kertoa, ettei aina koota laumaa vaan että joskus haluan että otetaan vaan osa.


torstai 28. kesäkuuta 2018

Monta aloitusta

Eilen siis alkoi Tanjan ratavalmennus kesäkaudelle. Samana päivänä tuli ilmoitus että ollaan myös kisaavien koirien valmennuksessa syksyllä joten JIPPII koulutusta tiedossa koko vuodeksi!

Yllätys oli iso kun menin halliin, rata oli tehty isolle kentälle, siis tupla kentälle! Aivan mahtavaa, pitkät estevälit, koira ja ohjaaja todella laitettiin kuntotestiin heti kauden alkuun. Rata oli mielenkiintoinen ja haastava, paljon irtoamista, persjättöjä ja kovaa juoksemista. Olin kyllä niin innoissaan jo treeneihin pääsystä ja sitten vielä kaikki tämä ison kentän mahtavuus päälle, aiettä!

Treenilistalle meni:
-vino poistuminen puomilta viistossa olevan hypyn takaakiertoon ja tyhjään juokseminen (nämä kyllä toimi jo treenin aikana, mutta puomiahan ei voi treenata liikaa)
-keppien avokulmat, ihan kaikista suunnista... kakkosväli on turhan herkässä tällä hetkellä
-pp kääntö putken kauimpaan päähän, toimi kyllä mutta ei ekalla kerralla
-itsenäisten takaakiertojen muistuttelu taas....

MUTTA KATSOKAA ITE! Oli meillä niin siistiä!



Hupinaattori jatkoi sivulle tulonsa kanssa, ja lisäksi veli Yoshin innoittamana tehtiin ekat varsinaiset  juoksarimaton pohjatreenit. Ensin ulkona ja toisen kerran tänä aamuna sisällä. Hienosti jo korjasi linjaa matolle, ja tuntuu että nappasi idean heti käyttöön. Sitten lisätään vinoutta ja mun sijaintia muutetaan ja liikettä lisätään jajajajajajajaja.....siitä sekin projekti sitten hiljalleen käynnistyy.




keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Menossa ja meiningissä

Paivitystiheys ei ota parantuakseen. Yhtäkkiä kahden koiran kanssa onkin niin paljon kaikkea, ja lisäksi omat työkuviot on laittaneet kaiken ylimääräisen tauolle.

Juju:

Juju on edelleen paimentanut. Meidän piti osallistua SPKYn paimennuskisaan Juupajoella, mutta Juju satutti tassunsa päivää ennen kisoja, TIETENKIN. Tassu ei mennyt puhki asti, mutta ilmeisesti terävä kivi nappasi siitä siistin palan pois varpaasta, ja iho oli vereslihalla sitten siitä kohtaa. Juju ontui sunnuntaina aamulla aika kovin, joten se siitä kisasta. Harmi, oli kuulemma ollut kivat puitteet ja eläimet uudessa kisapaikassa.



Ollaan otettu paimennusohjelmaan sokkohaut kahdella laumalla, niin että vähän pyöritetään ensin toista laumaa jotta saadaan hiukan koira niihin kiinni ja sitten pitää lähteä hakemaan sokkona toista laumaa kaukaa. Onhan haastetta. Eniten haasteita tuottaa päästä irti toisesta laumasta. Lisäksi huomasin että itse hakukaaren ohjaus vaatii tosi paljon lisätreeniä. Juju ei osaa avata kaarta uudestaan, jos laitan sen maahan ja siitä annan lisäkäskyn. Tätä voi tarvita pidemmillä hakumatkoilla jos koira meinaa tulla liian aikaisin sisälle. Lisäksi on aloitettu OUT käskyn opettelu.

Pikkutarhan treenejä on jatkettu niin että itse seison aitauksen ulkopuolella, joskus hyvin kaukanakin laumasta ja ohjaan koiraa sieltä. Juju ongelma on ollut tulla mun ja lampaiden väliselle linjalle (etenkin oikeassa kierroksessa) ja se on väkisin joko yrittänyt tuoda laumaa tai sitten flänkännyt ylilaajasti. Tämä treeni on purrut hyvin, ei saa tuotua lampaita, vaan on pakko kiertää laumaa joka suuntaan ja stopata missä kohtaa vaan. Näissä saa aina ajaa, kun kaari on hyvä ja rento. Joissain kohdissa, oikeastaa about klo 9 ja 3 kohdilla esiintyy vielä epävarmuutta jatkaa kaarta, mutta etenee.

Lisäksi on tehty ohjattuja tuonteja, Juju saa oikeastaan hyvin harvoin tuoda lampaat suoraan. Olen tehnyt siten että olen lähettänyt hakemaan lampaat kaukaa, stopannut joko tasapainoon tai antanut peittää kunnolla ja sitten siirtänyt ensin oikeaan nostopaikkaan, ja siitä vielä yli jonka jälkeen on ajettu crossilla. Sitten siirretty klo 17 ---> ajo ----> klo 19-20 -----> ajo jne. Ja jos kuuntelee, saa lopulta tuoda lampaat, useimmiten ei saa. Hakumatka on ollut useimmiten vähintään 200m, jotta lampaat ei ehdi valua vaikka ei heti tottelisikaan.

Viime viikolla ei muuta treenattukaan, koska ensin oli tassu kipeä ja sitten oli juhannus.

Eilen Juju teki kaksi eteenmenoa salaa viedylle pallolle tutulla kentällä. Tuolla kentällä on tehty paljon puun kiertoja ja puistoaksaa, joten ekalla lähetyksellä lähti kiertämään tolppaa :D tokalla paineli suoraan pallolle. Toisen lelun näki kaukaa, keuli seuruussa, mutta tehtiin niin pitkään että seurasi korrektisti ja sitten sai paahtaa pallolle.

Muuten Juju on lenkkeillyt ja kasvatellut pohjakuntoaan. Se tekee juoksuja joten kisakalenteri pysyy toistaiseksi kiinni. Tänään alkaa Tanjan ratavalmennus taasen, jippii!

Ollaan me vähän juosariakin tehty, palattiin rc käännöksissä helpompaan tehtävään, koska aloin epäillä ettei Juju oikeasti tiedä mitä haluan. Tehdään nyt käännöksiä hetki näin niin että osuma prosentti paranee ja sitten takaisin puomille.



Hupi:

Hupin kanssa ollaan oltu muutamia kertoja lampailla, se on saanut liinassa fiilistellä niitä ja koota nurkkiin. Mulle se ei vielä niitä pidä ja on muutenkin vähän asenteella mulle kaikki heti, eikä älyä tehdä vielä yhteistyötä. Minkäänlaista painetta ei pentuun laiteta, vaan sitten jos meno villiintyy, otan liinasta kiinni ja rauhoitetaan siten. Valjaista olen auttanut nurkista irrottamaan myös. Kiertämiseen ei ole lamppu syttynyt, joten sitä nyt odotellaan. Hupi näyttää lampailla tosi hyvältä, blokkailee ja fiilaa lampaita ihan täysillä.


Muutoin Hupi on jatkanut pentutreenejä Trkmanin tyyliin, nyt menossa lesson 3. Se osaa tulla sivulle targetin kanssa, pivotteja tekee vapaalla ympyrällä hienosti, tarjoaa peruutusta ja 2on2offia (ei ole tulossa puomille :D ) ja istumista, sekä nenä ja tassukosketuksia. Pennun kroppa on tosi kivan oloinen, se on elastinen ja kompakti, pitkillä ja nopeilla jaloilla. Kulmaukset näyttää just nyt hyvältä. Katsotaan mitä siitä tulee.

Hupi on myös tehnyt ensimmäiset purkkirivinsä konginmurusella ja olen naksutellut sille beibijälkiä, Hupilla nenähommat ei tule ihan niin luontaisesti kuin äidillään. Se ei ole myöskään kiinnostunut kävyistä yhtä paljon kun kepeistä. Johtunee siitä että Hupi tykkää taistella lelusta, se rakastaa repiä leluja muttei ole niinkään jahtaava leikkijä. Jahtaa kyllä mulla olevia leluja muttei lähde esim. pallon perään kovin kauas ainakaan. Tämä on työnalla, koska haluan kuitenkin että heitettävä palkka on mahdollinen sen kanssa. Myöskään kuolleelle lelulle ei irronnut kovin helposti, mutta nyt ollaan sitä työstetty, ja eilen irtosi about 10m päähän valmiina olevalle narulelulle, vaikka ensin leikittiin toisella vastaavalla.

Hupi on myös aika työnarkomaani, se helposti luopuu palkoista jos vaihtoehtona on jatkaa hommia. Sille ei kelpaa parhaatkaan namit esim putkitreeniin, mutta kun naksutellaan temppuja, sille menee oma ruokakin palkasta kevyesti, tosin aina ei ehdi syödä kaikkea.

Hupi testaa kroppansa kestävyyttä tosi tehokkaasti ja ainakin OCD alttius tulee testattua ihan jokapäiväisessä menossa. Jos tuo pentu on vuoden päästä terve niin hattua nostan. Se menee eikä meinaa, eikä tunnu pelkäävän mitään. Mitä kovempi ääni, sitä siistimpi juttu. Ainoastaa pöydällä seisominen tai muut korkeat paikat (ja laituri) oli jänniä, mutta työstetään. Laiturille kuitenkin tuli lopulta ihan hyvällä mielellä kun vaan hengattiin eikä painostettu. Sai lähteä vapaasti pois jos ahdisti mutta kehuttiin kovasti kun yritti ja lopulta tuli laiturille hengailemaan, vähän epäilevänä mutta tuli kuitenkin.



tiistai 12. kesäkuuta 2018

Älä usko kaikkea mitä ajattelet

...koska ne on vaan ajatuksia, eikä sinänsä totta.


Kisojen jälkeen ollaan tehty korjaussarjaa. Perjantaina treenattiin sekä Jujun että Hupin kanssa (!!) lampailla ja sitten sunnuntaina oli Marikan ratakurssi. Todettiin yhteen ääneen että taas saa mennä ihan back to basics, koska nyt kun ollaan omilla lampailla annettu vähän eri vapauksia tuonneissa ja flänkeissä kun "hommat vaan PITÄÄ SAADA TEHTYÄ" eikä kriteereillä ole niissä hommissa mitään väliä, niin tuollainen luontaisesti lampaiden lähelle tuleva koira tulee entistä ahtaammaksi. Juju flänkit sinällään on jo avattu muutamaan otteeseen matkan aikana, mutta nyt on ilmeisesti sen aika taas. Lisäksi ollaan muistuteltu stoppia ja siellä pysymistä, sitä että maahan stoppi on maahan stoppi, eikä se valu eikä veny. Pillillä on vihelletty käskyjä, edelleen vaatisi jonkin verran lisää treeniä, että suunnat toimii pillillä tuonnissa, ja flänkit aukeaa samalla tavalla kun ajossa. Alla hiukan pitkä video flänkkien availusta. Meidän lampaat juoksee tällä hetkellä enemmän ihmistä kuin koiraa karkuun, mikä on sinänsä kiva, että ne ei ole jatkuvasti sylissä vaan koira joutuu niitä oikeasti työstää, mutta samalla ne reagoi mun liikkeeseen voimakkaasti, mikä välillä aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita koiralle. Ajatuksena tässä treenissä ja katsoa, että flänkki aukeaa, ja koira kiertää laumaa ympäri tasaisella etäisyydellä ja avaa flänkit samalla tavalla mun sijainnista riippumatta. Koira ei saa tuoda lampaita juuri koskaan, ehkä joka kymmenes lähetys jos silloinkaan. Ja ajaa saa vaan jos tekee super hyvin, mikään välimuoto ei riitä. Videon alussa käydään myös yhdessä hakemassa lampaat, koska aikaisemmin kun en ole itse kävellyt lampaille vaan antanut Jujun vaan hakea ne, sen ei ole tarvinnut totella mitään haussa, ja se luultavasti on yksi tärkeä syy tämän hetkiseen korvattomuuteen. Mutta nämä treenit meni hyvin ja kehtasin jättää videolle originaali äänetkin :D


Perjantaina myös junkkilapset kävivät lampailla. 4/5 on nyt ollut eläimillä asti, ja kaikki ovat tähän asti olleet niistä hyvin kiinnostuneita ja esittäneet syttymisen merkkejä.

BIN

TAINT

HOOEY

SMUDGE
Paimennuksen lisäksi on oltu muutamaan otteeseen hallilla, ja Jups pääsi tekemään ensimmäisen ratatreeninsä since tammikuu, siis maksirimoillakin. Hyvin meni ja tekniikka näytti hyvältä. Kovaa tuntuu kulkevan kyllä nyt, alkaa vähän himotella kisatkin taasen. Tänä aamuna tehtiin suoria exittejä vaihteeksi jotta saatiin taas vähän suoristettua koiraa, ja sitten vaan eri kääntymissuuntia hypyltä jne.



Hupi pääsi leikkimään ja teki muutaman alkeellisen persjätön ja putkesta luopumista niin että piti tulla ensin käsitargettiin ja sitten putkeen. Pitää alkaa opettaa sille suuntia siivekkeen ympäri myös... se osaa jo tarjota siivekkeen kiertoa hienosti kyllä.


Sitten ollaan (jep, molemmat koirat) uitu ja lenkkeilty. Ja oli Hupin sisko Meikin kylässä yhden yön. Hupi the alligaattori meinasi pellolla ensin syödä siskonsa jälleen, mutta jotenkin pentukoti ilmeisesti laukaisi jotain tuntoja, koska meidän pihassa Hupi jopa hiukan mielisteli Meitä. Tytöillä meni kyllä leikit tosi hienosti, eikä yhtään varsinaista tunteiden kuumentumista nähty. Samat pentuleikit oli kun silloin aikaisemmin, makasivat sohvapöydän alla vuorotellen ja sieltä väijyivät toisiaan :D




Hupi on myös alkanut kopioida äitinsä mutkatonta lenkkikäyttäytymistä ja luopuu jo tosi hienosti vieraista koirista ja vieraista ihmisistä (niin kauan kun sitä ei huomioida)... mikä parasta, pääsen itse tässä niin helpolla nyt Hupin kanssa, kun Juju on oikeastaan se, joka Hupia näissä jutuissa kouluttaa.

torstai 7. kesäkuuta 2018

SBCAK kisat Somerolla

Jups kisasi eilen siis Somerolla paimennuksessa ykkös luokassa. Se oli Jujulle SBCAKn toiset kisat ja kolmas ajettu kisarata. Tuloksena 74p.  ja jälleen PAIM1 PPR1 ja 3. sija.

Mua jännitti ihan kamalasti kisat. Siis aivan tolkuttomasti. En muista koska mitkään kisat olisi jännittänyt niin paljon, varmaan viimeksi edelliset paimennuskisat. Oli jopa vaikeaa saada aamulla syötyä kunnolla, ja ajomatka oli aika tuskaa. Mutta perille päästiin ja jännityskin alkoi helpottaa kun päästiin kisapaikalle. Paikkana Woollandia on meille hyvinkin tuttu ja lampaat tiesin kilteiksi ja helpoiksi käsitellä jos koira kohtelee niitä hyvin.

Huomasin jo omaa vuoroa odotellessa että Juju oli omassa kuplassaan. Luultavasti reagoi mun jännitykseen siten että ajatteli ettei homma ole mulla kovinkaan hyvin hallussa. Hakuun oikealle, ja lähti ahtaasti. Ei avannut kaarta kunnolla alussa, joten oli myös lopussa ahdas, jolloin lampaat reagoi koiraan jo sen ollessa niiden sivulla. Kaaresta kuitenkin 18/20, mutta nosto ja tuonti ohjaajalle oli täysin offline joten niistä ropisi pisteitä reilunlaisesti. Ajattelin itse tässä vaiheessa että mahdollisuus tulokseen meni, koska en mitenkään voisi saada yli puolta hakupisteistä tuollaisella haulla. Päätin että ajan radan kuten ajaisin sen kakkosissa, eli poispäinajolla koko kuljetusosuus, oikeastaan seisoin aika keskellä portit-tolppa kolmiota ja ohjasin ajoa sieltä. Ajo meni tosi hienosti, koko ajosta 26/30p. Oltiin linjalla, ainoastaan crossilla tuli pieni kupru, muuten hienosti. Tokalta portilta oli linja kohti häkkiä suoraan. Häkitys oli ok, varmistin flänkkiä lauman taakse kutsumalla Jujua vähän ulos ennen suuntakäskyä. Lampaat käveli häkkiin ilman suurempaa konfliktiä. Häkistä ulos voisi olla avonaisempi ja rauhallisempikin, mutta ihan ok sekin. Lauman hallintaan otossa lauma ehti häkin taakse, mutta kauniisti Juju ne sieltäkin kokosi ja toi.

Joten kokonaisuutena ihan kiva rata, loppuunasti ajettu ja pisteet riitti 2.palkintoon. Huippua!



Loppupäivä vietettiin tolpalla. Oli opettavaista olla tolpalla hommissa, mulle sattui myös ihan loistavat parit tolpalle jeesaamaan. Kolmosluokan koiria oli myös hienoa katsella lähtötolpalta käsin, niin upeaa yhteistyötä ohjaajan kanssa monella. Näistä myös huomasi hyvin kenellä oli paljon kilometrejä takana ja kenellä vähemmän. Mutta hienoa työtä kuitenkin kaikilta jo nyt, kun kerran jo kolmosissa kisaavat.



tiistai 5. kesäkuuta 2018

Video oksennus

Jujun kanssa on jatkettu paimennusta ja juoksupuomia.

Mietin jo välissä, pitäisikö hyväksyä Jujulta puomilla vähän huonommat osumat käännöksiin, koska se osuu lähes aina kontaktialueen puoleen väliin. No sitten katsoit hidastukselta, niin ei itseasiassa osu, vaan vain näyttää siltä että osuu. Oikeasti se loikkaa juuri ja juuri osuen takajaloilla kontaktin yläreunaan. Niinpä sitten palattiin taas treenaamaan niitä oikeita osumia. Suorat osuu nyt prosentilla 95% eli tosi varmasti. Ainoastaan silloin jos jään paljon taakse ja edessä ei ole suoraan estettä ja käskytän menemään suoraan, arpoo ja ei osu. Joten keskitymme näin ollen kaikkeen muuhun paitsi suoraan etenemiseen. Onneksi hallilla on sattunut olemaan nyt puomi melkein joka kerta sopivasti siten, että sille on saanut tehtyä erillisiä exittejä, jolloin saan aina tehtyä suoria treenin alkuun ja loppuun ja välissä käännöksiä. Juju erottelee mageesti käskyt jo, mutta tosiaan osumia osumia...



Lisäksi tehtiin pientä ratapätkää medirimoilla, ja aivan sairaan mageestihan tuo musta salama kulkee. On tehnyt älyttömän hyvää treenata puiden kierroilla in in treeniä (sisäpuolen takaakiertoja) ja suuntakäskyjä, ne helpottaa tosi paljon.


Paimennuksessa ollaan tehty lähinnä ykkösluokan tasoisia juttuja nyt ennen kisoja ja treenit on kulkeneet tosi hienosti. Haut toimii ja stopit ja kuuntelu kaaren päässä pelaa. Mutta oli tässä välissä yhdet epäonnistuneetkin treenit, kun huomasin, että Jups ei osaakkaan flänkätä lauman ympärillä kauempana, vaan helposti lähtee laajentamaan flänkkiä liikaa, kun haluaa väkisin tuoda lampaat. Eli lähtee flänkkäämään mua kohti liian laajasti jolloin lampaat ehtii valua jo ihan mun syliin melkein. Etenkin nyt kun tyypit todellakaan ei ole mitään laiskoja, vaan liukkaita kun mitkä. No tätä en todellakaan tarvitse ykkösluokassa, enkä oikeastaan kakkosissakaan, kun ajossakin saa kävellä mukana. Jujullahan toimii sisäflänkit ja ohjaus pillillä jo hienosti, mutta sitten kun se menee hakukaaren päähän ja sieltä flänkkää yli ja takaisin mun puolelle, niin mun ja lauman välistä meneminen on ongelmallista. Mutta ei tätä olisi nyt pitänyt treenata. Lopputulemana oli se, ettei Juju voinut mitenkään tajuta mitä halusin, eikä lopulta uskaltanut lähkeä flänkille ja arpoi suuntia, kun en antanut sen lähteä liian laajasti. Ihan siis treenattava asia kyllä mutta MIKSI OI MIKSI se pitää aina alkaa tämmöstä tehdä ennen kisoja...voi huoh.

Onneksi eilen illalla kun tehtiin vika treenit ennen kisoja, Jups oli tavallinen oma rohkea itsensä, eikä tuntunut ottaneen itseensä perjantaisesta. Tarkoitus oli painottaa stoppeja, mutta kas vain, stopit pelasikin loistavasti. Sitten ajattelin panostaa hakuihin ja varmistaa että tekee riittävän ilmavat kaaren päät ja kas vain, ne toimi loistavasti. Sitten tein ajopätkää, sekin pelasi ja lopuksi pikkutarhassa lähityöskentelyä, ja sekin oli täydellistä. Joten näillä eväillä huomenna kisataan <3 jännittää pirusti, kuten paimennuskisat tuntuu jännittävän.


Juju on myös tehnyt Trkman jumppaa Hupin ohessa. :D

Hupi on jatkanut trkman kurssin juttuja. 4in alkaa olla hyvällä mallilla ja Hupi menee jo pieneen laatikkoon. Tassutargetti on hyvin yleistetty, se osaa tarjota sitä mitä erikoisempiin targetteihin. Frog on kesken, ja se onkin vaikein Hupille tämänastisista jutuista.





Hupi on käynyt muutaman kerran lampailla ja osoittanut oikein kivaa ajatusta siellä. Hanakasti stoppaa, ja sitten kun ne liikkuu niin napakasti lähtee perään ja kokoaa nurkkaan. Pupinaatio pääsee aina silloin tällöin kun aikaa riittää, muutamaksi minuutiksi lampaille ihmettelemään. Malttia pitää sen kanssa olla. Tekisi niin mieli mennä sen kanssa joka kerta vähän kokeilemaan, muttei se kannata, kun ei naperolla edes jalkojen mitta riitä siellä vielä lampaita hallita.


Muuten Hupi on kunnostautunut olemalla ärsyttävän raivostuttavan ihana itsensä. Se tapasi siskonsa eilen ja ainoastaa aluksi ja lopuksi yritti syödä sen, joten edistyy :D Hupi ei varsinaisesti ole pentutreffi tyyppiä. Aikuisten koirien kanssa se on täysin ok, ja se tykkää varauksetta kaikista mutta pennut on sen mielestä tosi kamalia.

Hallillakin käytiin Hupin kanssa muutamaan otteeseen, mutta totesin että mitä me siellä tehdään, kun ei ole mitään suunnitelmaa olemassa treenien suhteen. Hupi osoittaa jäätävää putki kyyläämistä ja ihan selvästi sillä on jo nyt kova odotusarvo tehtävien suhteen joten se pitää pitää kentällä kiireisenä. Muuten alkaa putki- tai kiertojumitus. Se ei passivoidu, mutta helposti turhautuu jos ei saa mennä tekemään sitä tehtävää mitä halusi ja lisäksi nami palkkana alkaa olla sille lähinnä loukkaus kyseisistä tehtävistä :D

tiistai 29. toukokuuta 2018

Koiramobiilin kolari ja muuta mukavaa

Vähän liian hyvin se päivä eilen menikin. Illalla ajoin elämäni ensimmäisen kolarin, kun ajoin edellä ajavan auton perään. Kuullostaa holtittomalta kuskilta, mutta tilanne ei onneksi ole niin yksinkertainen. Peräänajajan syy toki, mutta se täytyy sanoa, että mulla ei ollut tilanteessa mitään tehtävissä, edellä ajava löi tyhjällä kaistalla jarrut lukkoon risteysalueella. Oli turvaväli jne, eikä siltikään ehtinyt tehdä mitään. Noh, peltivaurioilla selvittiin, onneksi. Mun perässä ei ajanut kukaan, onneksi.

Jujun kanssa treenattiin tänä aamuna juoksareita taasen. Ulkokentällä oli sopivasti puomi niin, että kumpaankaan päähän ei ollut ihan helppoa suoraa exittiä. Mun täytyy noissa keskittyä nyt muutenkin pääsääntöisesti vähän erilaisiin exiteihin, koska ihan suorat onnistuu niin hyvällä prosentilla. Takaakierrossa oli hommaa, eikä se täydellä puomilla onnistunutkaan kertaakaan täydellisesti. Alastulolankulta onnistui, joten ajatus on, mutta ei pysy vielä kasassa. Ehkä liian monta yritystäkin, koska taas ekat oli parhaita. Toiseen päähän oli vähän vino vasen exit ja hyppy oli niin kaukana puomista, että koira juoksi melkein tyhjään. Hitto millaista kyytiä Juju päästeli puomilla, kun lähdin irtoamaan sivuttaissuunnassa, ja sai ladata täysillä suoraan eteenpäin. Tästä sitten johtuikin se, että Juju tuli muutaman kerran hypystä ohi, mutta saatiin tähän kuitenkin monta hyvääkin. Juju oli liekeissä. Edelleen treenit ilman rimoja. Tekee kyllä hyvää, koska Juju on ilman hyppyjä entistä nopeampi, niin saa kyllä pinkoa että ehtii.




Hupi pupinen teki hallissa leikkiä, kahden lelun leikkiä, lelusta irrotusta, kuolleelle lelulle juoksemista, lelun palautuksen alkeita, kapulan pidon alkeita ja kokeilin myös lähteekö se kapulalle. Kuullostaa paljolta, mutta oikeastaan vain kapula jutut oli uusia asioita. Hupi oli super ihana taas <3 leikki oli rajua, kuten aina, ja taas oli mulla näpit verellä. Täytyy nyt hommata sille pidempiä leluja vaan, koska vaikka mä en todellakaan tee sille mitenkään selväksi että se puri, en siis sano mitään enkä reagoi yhtään mitenkään siihen, niin kyllä se huomaa silti ettei voi täydellä voimalla ladata leluun kiinni. Ja tätä en halua. Hupi irroittaa "kiitos" vihjeellä tosi hienosti ja "zip" vihjeellä hyökkää leluun takaisin. Kahden lelun leikki on sille tosi luontaista. Lelun palautuksessa on tekemistä, mutta tätä helpottaa se että se rakastaa taistella, ja lähtee kyllä lelu suussa mun perään, joten harjoitusta vaan. Kuolleelle lelullekin lähtee nyt jo ihan hyvin, aluksi se oli vähän hankalaa. Pieniä matkoja vaan, ja kauheat bileet kun lähtee tulemaan lelu suussa takaisin.



Kapulalle tarjosi tassukosketusta :D mutta sitten myös nenäkosketusta, josta naksuttelin. Naksutin ylipäänsä kaikkea kapulan huomioimista. Muutaman kerran otti kapulan suuhun mun kädestä, siitä bailut. Mutta yllättäen lähti heitetylle kapulalle aivan tosi hienosti! Ja lähti palauttamaan, ja sitten jes sanalla irroitti ja tuli lelulle. Eli tehtiin ekat vauhtinoudot tänään ;) 

Trkmania varten ollaan tehty paw touchia erilaisilla alustoilla. Hyvin tarjoaa toimintaa. Pitää alkaa liittämään tähän käskyä seuraavaksi.