keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Meistä jokainen on polku jonnekin.

23.1. Oltiin Päivin valkkuryhmässä vaikka Juju liikkui vasemman etujalan kanssa vähän epäpuhtaasti. Piti osallistua harkkakisoihin kahdelle radalle, muttei menty tuon jalan takia. Kevyt treeni tehtiin, harjoiteltiin etenemistä kaarevalla linjalla (joka on muuten lasten leikkiä Jujulle, kun on opetettu hakemaan esteitä itsenäisesti), takana leikkausta ja saksalaista. Takanaleikkaus sujui ihan hyvin alun kämmäilyjen jälkeen. Juju muuten teki treenin alkuun kaksi öhöm T.Ä.Y.D.E.L.L.I.S.T.Ä keinua. Juu ja kaksi kappaletta ettei eka tullu vaan vahingossa. Kolmatta kertaa ei uskallettu tehdä :)

Puomin kontaktilta possu juoksi kertaalleen läpi, uusittiin ja meni hienosti. keppejä tehtiin lopuksi, yritin vähän liian vaikeaa, kutsua kahden hypyn takaa kepeille ja keppien puolesta välistä. Meni kolmanteen väliin, en antanut tehdä loppuun. Otettiin uusiksi, ja ohjasin ja saattelin paremmin ykkösväliin, nyt hyvin. Jalka kesti ok, treenien jälkeen oli myös vähän epäpuhdas, mutta en oikein ole varma onko kyse kivusta vai enemmänkin epämukavuudesta siteen takia... meno tuntui ihan kivalta treeneissä kuitenkin, pallolla ei vaan pitäisi palkata, kun sen perässä juoksee ihan holtittomasti eikä varo sit yhtään. Vähän ehkä hitautta havaittavissa oli, mutta Juju pääseekin vauhtiin vasta kun vähän hetsaa ja innostaa. Nyt en sitä tee, kun ei tarvita yhtään intoa tuon enempää. Treenikaveri kuvasi osan treeneistä videolle, se alla.


En tiedä uhmaanko typeryyttäni terveyttä kun mennään hallille, vaikkei haava ole 100% parantunut vielä. Mutta Jujulla hajoaa pää jossei se pääse jo tekemään jotain. Me ollaan nyt kk saikkuiltu, ilman kunnollisia lenkkejä tai treenejä, niin alkaa vähän hajottaa vähemmästäkin. Jujusta tulee aika ärsyttävä apina kun ei pääse purkamaan virtaa. Vaikka olen vähentänyt ruokaa, aktivoinut sisällä, piilotellut leluja ja ruokaa ympäri kämppää, opettanut paljon uusia temppuja jne, ei se riitä pidemmän päälle. Jujusta tulee todella reaktiivinen, se seuraa minua kuin hai laivaa, hätkähtää jokaista pienintä liikettä, varsinkin jos minä liikun, raahaa ja tyrkyttää leluja, inisee, haukkuu ja pöhisee mitä erikoisemmille asioille jne. Ja uskoisin näkeväni siitä jos se on kipeä. Sellaista en siitä nää, nään vaan satunnaisen epäpuhtauden ravissa ja sen ettei haava ole vielä kokonaan kiinni. Tällä mennään, ja tehdään iisimmin, uskon että jalka sen kestää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti