tiistai 29. toukokuuta 2018

Koiramobiilin kolari ja muuta mukavaa

Vähän liian hyvin se päivä eilen menikin. Illalla ajoin elämäni ensimmäisen kolarin, kun ajoin edellä ajavan auton perään. Kuullostaa holtittomalta kuskilta, mutta tilanne ei onneksi ole niin yksinkertainen. Peräänajajan syy toki, mutta se täytyy sanoa, että mulla ei ollut tilanteessa mitään tehtävissä, edellä ajava löi tyhjällä kaistalla jarrut lukkoon risteysalueella. Oli turvaväli jne, eikä siltikään ehtinyt tehdä mitään. Noh, peltivaurioilla selvittiin, onneksi. Mun perässä ei ajanut kukaan, onneksi.

Jujun kanssa treenattiin tänä aamuna juoksareita taasen. Ulkokentällä oli sopivasti puomi niin, että kumpaankaan päähän ei ollut ihan helppoa suoraa exittiä. Mun täytyy noissa keskittyä nyt muutenkin pääsääntöisesti vähän erilaisiin exiteihin, koska ihan suorat onnistuu niin hyvällä prosentilla. Takaakierrossa oli hommaa, eikä se täydellä puomilla onnistunutkaan kertaakaan täydellisesti. Alastulolankulta onnistui, joten ajatus on, mutta ei pysy vielä kasassa. Ehkä liian monta yritystäkin, koska taas ekat oli parhaita. Toiseen päähän oli vähän vino vasen exit ja hyppy oli niin kaukana puomista, että koira juoksi melkein tyhjään. Hitto millaista kyytiä Juju päästeli puomilla, kun lähdin irtoamaan sivuttaissuunnassa, ja sai ladata täysillä suoraan eteenpäin. Tästä sitten johtuikin se, että Juju tuli muutaman kerran hypystä ohi, mutta saatiin tähän kuitenkin monta hyvääkin. Juju oli liekeissä. Edelleen treenit ilman rimoja. Tekee kyllä hyvää, koska Juju on ilman hyppyjä entistä nopeampi, niin saa kyllä pinkoa että ehtii.




Hupi pupinen teki hallissa leikkiä, kahden lelun leikkiä, lelusta irrotusta, kuolleelle lelulle juoksemista, lelun palautuksen alkeita, kapulan pidon alkeita ja kokeilin myös lähteekö se kapulalle. Kuullostaa paljolta, mutta oikeastaan vain kapula jutut oli uusia asioita. Hupi oli super ihana taas <3 leikki oli rajua, kuten aina, ja taas oli mulla näpit verellä. Täytyy nyt hommata sille pidempiä leluja vaan, koska vaikka mä en todellakaan tee sille mitenkään selväksi että se puri, en siis sano mitään enkä reagoi yhtään mitenkään siihen, niin kyllä se huomaa silti ettei voi täydellä voimalla ladata leluun kiinni. Ja tätä en halua. Hupi irroittaa "kiitos" vihjeellä tosi hienosti ja "zip" vihjeellä hyökkää leluun takaisin. Kahden lelun leikki on sille tosi luontaista. Lelun palautuksessa on tekemistä, mutta tätä helpottaa se että se rakastaa taistella, ja lähtee kyllä lelu suussa mun perään, joten harjoitusta vaan. Kuolleelle lelullekin lähtee nyt jo ihan hyvin, aluksi se oli vähän hankalaa. Pieniä matkoja vaan, ja kauheat bileet kun lähtee tulemaan lelu suussa takaisin.



Kapulalle tarjosi tassukosketusta :D mutta sitten myös nenäkosketusta, josta naksuttelin. Naksutin ylipäänsä kaikkea kapulan huomioimista. Muutaman kerran otti kapulan suuhun mun kädestä, siitä bailut. Mutta yllättäen lähti heitetylle kapulalle aivan tosi hienosti! Ja lähti palauttamaan, ja sitten jes sanalla irroitti ja tuli lelulle. Eli tehtiin ekat vauhtinoudot tänään ;) 

Trkmania varten ollaan tehty paw touchia erilaisilla alustoilla. Hyvin tarjoaa toimintaa. Pitää alkaa liittämään tähän käskyä seuraavaksi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti