torstai 22. syyskuuta 2016

Metsänpeikko tahdon olla

Maanantaina illalla käytiin tosiaan tekemässä jälkitreeni metsässä. Tallasin ensin jäljen noin 200m ja sitten esineruudun. Niiden vanhetessa käytiin lenkillä.


Esineruutu ensin: ekan esineen olin vienyt valmiiksi. Sen nosti varmasti, mutta jännästi pudotti, tarkisti ja nosti uudestaan. Toi vauhdilla. Toinen esine oli uusi, nenäliinapaketti muoveineen. Jännästi rapiseva. Sen näytin, vein ruutuun koiran nähden. Ei löytänyt millään, tai siis löysi kyllä, muttei nostanut. Käveli suoraan esineen yli monta kertaa. Lähti vaeltelemaan, ja pyysin pois. Lähetin uudestaan, lähti heti vinoon, ja uusin. Lähti suoraan, mutta ilman kehuja ei olisi nostanut.

Treenaa: esineet helpossa maastossa tutuiksi. Meillä on Jujun kanssa ollut diili, että maasta ei saa ottaa mitään suuhun, joten luulen että epävarmuus vieraiden esineiden nostossa johtuu siitä, että Jujulla on kirkkaana mielessä että niin ei saa tehdä.

Jälki: Tosi haastava maasto. Merkkasin jäljen osittain, mutta oli liian vähän pyykkipoikia mukana. Myös vähän väärät namit. Juju kuitenkin selvitti jäljen hyvin, joistain kulmista mielestäni oikaisi ja lopussa myös itse sekoilin kun muistin väärin missä jälki menee. Pyysin Jujua turhaan tarkistamaan, mutta ei siitä häiriintynyt, vaan jäljesti saman kohdan samalla tavalla uudestaan. Pitää muistaa vaikeassa maastossa merkitä jälki paremmin, nyt kun en ihan vielä luota koiraan täysin. Ihan jäljen lopussa oli keppi, jonka ilmaisi. Vaihdoin Jujun maahanmenoilmaisun lennossa, kun tajusin, että miksi tehdä asia itselle niin vaikeaksi, kun Juju ottaa hyvin luontaisesti mun hajuiset kepit suuhun ja antaa ne mulle käteen. Tätä ei ole tarvinnut juurikaan edes tankata, vaan ollaan vain muutaman kerran harjoiteltu kuiviltaan kentällä ja nyt siirsin kepin jäljelle.

Treenaa: paremmat jälkinamit, paremmin merkatut jäljet.
___________________________________

Tiistaina illalla sama homma. Eri paikassa kylläkin. Jälki vanheni noin 45min.

Esineruutu: Olipa vaikeaa! Vein esineet ruutuun ennalta. Toinen esine oli se nenäliinapaketti ja toinen  Jujulle uusi hanska. Hanska oli ruudun keskellä ja nenäliinapaketti ihan perällä kulmassa. Ruutu noin 5x20m. Lähti lähetyksellä kyllä hyvin suoraan, mutta meni jälleen ohi esineistä. Hanska sitten löytyi ja sen nosti. Huusin jes kun oli esineellä, silloin nosti ja lähti tuomaan vauhdilla. Sai superpalkan. Sitten uusi lähetys nessupaketille, ei löytynyt, ei millään. Lähetin monta kertaa, menin jopa ruutuun sisälle lähettämään lähemmäs, mutta ei noussut. Käveli taas ihan paketin päältä monta kertaa muttei nostanut. Lopulta kuitenkin otti kun huusin paketin kohdalla jes. Uusin sitten koko ruudun vielä siten, että vein esineet uudelleen ruutuun, vähän eri paikkoihin koiran nähden. Nyt haki varmasti ja nopeasti, nosti hyvin ja lähti palauttamaan heti.

Treenaa: Ne helpot esineet vaikka omalla pihalla, että tajuaa että saa ottaa esineet kun sen löytää :)

Jälki: Vähän oli haastava maasto, mutta helpompi kuin ma. Jäljen pituus 180m gps mukaan. Lähetin hakemaan jälkeä viistosti. Nyt oli hyvä jana eteni varmasti jäljelle. Nosti oikeaa suuntaan heti. Oli oikean namit mukana, joten söikin vähän ;) jäljesti hyvin ja tarkasti, mielestäni edelleen vähän oikoi yhdessä kohtaa, siinä jarrutin. Olin nyt merkinnyt jäljen kulun, joten en itse sekoillut. Pitää vaan lopettaa auttaminen pian, jotta en itse pidätä kun menee mielestäni väärälle jäljelle.


Illalla kotiin päästyä tehtiin vielä olohuonejumppaa eli eteen-sivulle vaihtoja. Siirryin itse aina Jujun eteen, että minimoisin ennakoinnin riskiä. Ettei tule käskysarjaa eteen-sivu toistettua. Otin siis vain sivu-sitten siirryin eteen-sivu. Välillä jos en sanonut odota, niin siirtyi sivulla ikäänkuin täyskäännöksen vierellä pysyen :D Mutta palkkasin vain kehulla ja omilla ruokanappuloilla kun piti kontaktia. Teki kivalla asenteella ja reippaasti.


____________________________________
Sitten olikin keskiviikkona paimennuskisoja silmällä pitäen kenraalitreenit Somerolla Marikan valvovan silmän alla. Oltiin liikenteessä Johannan ja poikien kanssa.



Eka kierros hakuja. Hakumatka noin 60metriä ja Marika ja Jymy piti meille lampaita "tolpalla". Tuli taas sisään kaaren loppuosassa, muttei mitenkään pahasti, ja jarrutti lampaiden taakse hyvin. Vähän ahdashan se on sieltä kaaren lopusta, mutta kun menin lähettämään noin puolesta välistä sain pidettyä kepillä painetta paremmin, ja teki laajemman lopun. Meni myös maahan lampaiden takana. Käskin lampaiden takaa aina uudestaan samaan suuntaan kuin hakukaari, en antanut nostaa. Juju on niin kova ennakoimaan kaikkea minkä osaa ulkoa, että rikottiin vähän kaavaa tuolla tavalla. Vaikeaa oli alkuun, mutta lopuksi saatiin oikeinkin hyviä kaaria ja liikkui myös pois tasapainosta välillä hyvin.

Toka kierros poispäinajoa. Lähdettiin suoraan poispäinajoon, ja tarkoitus oli ajaa lampaat päästä päähän laidunta. Kriteerinä rauhallinen ajo. Lampaat oli rauhallisia, mutta liikkui hyvin pois alta, ja Jujukin ajoi tosi rauhallisesti. Vedosta poispäin oli aluksi vaikeampaa, kun piti osata myös suuntia käskeä, ja mun pitää niissä aina miettiä. Jäin välillä myös vielä turhan kauas, pitää vielä muistaa tukea Jujua tuossa hyvin. Mutta ajatus oli selkeästi hyvä. Sai myös nostaa lampaat välillä mun jaloista pois. Vedon suuntaan lampaat liikkui ripeästi, mutta Jujulla maltti säilyi.



Kaikenkaikkiaan oon tosi tyytyväinen näihin treeneihin, ihan hyvät kenraalit siis. Nyt tiedän myös miten teen kisoissa, että miten lähetän ja kuinka paljon autan. :) Kuvista kiitos Johannalle, vähän oli vaikeaa kuvata kun oltiin niin kaukana pellolla. Ens kerralla saa tulla lähemmäs :)


Keskiviikko aamuna otin myös kentällä vähän tokoja, ja ne videoinkin. Teki aikas kivalla vireellä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti