perjantai 17. helmikuuta 2017

Perjantaina puomihommia

Perjantaina aamulla jälleen aksaa.

Puomitreeneissä otettiin nyt ylösmenolankku lankkujonon jatkoksi. Ensin maassa tikun kautta kiertäen, sitten putken kautta maassa oleville lankuille, ja lopulta nostin keskikohtaa putkipainon päälle. Tuli muutamia virheitä, ja yleisesti johtuvat siitä, että Juju kääntyy katsomaan mua. Kun lisäsin lankun perään hypyn ja masiinan vasta sen taakse, helpotti kummasti. Lelua en voi etupalkkana edelleenkään kunnolla käyttää, kun Juju hiipii sen kanssa. Mietin sitten, että jos laittaisin mutkaputken tuon lankun perään, niin voisin palkata noita myös lelulla joskus. Tai sitten piilotan lelua. Tai molemmat.



Jotenkin oli treenin jälkeen vaisu olo, vaikka kyllähän nuo hienosti meni. Jotenkin stressaan siitä vauhdista (tai sen puutteesta) hirveästi, enkä haluaisi että Juju ravaa lankulla. Mutta tässä vaiheessa se ravaa välillä, ja varsinkin epäonnistuneiden jälkeen ravaa, kun haluaa onnistua. Lisäksi pitäisi olla itse tarkempi vielä milloin sitä kehuu ja miten palkkaa, mistä suunnasta ja milloin. Nytkin välillä hätäpäissäni jo painoin namimaatin napista, vaikkei sitten kuitenkaan osunut. Juju osaa onneksi erottaa nuo, jos ei saa kehuja, niin ei palkkaudu hyvin. Mutta pitäisi osata itselle myös antaa armoa tässä projektissa. EI ole kiire, ja tämä vie varmasti ainakin vuoden, että on käännöksetkin mukana. Ja lisäksi, myös nuo Jujun reuna osumat matolla, on lopulta oikein hyviä osumia kontaktipinnalla.

Lisäksi tehtiin minirimalla cikcap juttuja ja ajettiin sisään uutta takaakierto käskyä. Kierrä käsky on liian lähellä kikikik kääntymistä. Puomin käännöskäskyt on myös mietinnässä (aluksi mietin rai ja le, mutta rai on liian lähellä runrun käskyä, joka on siis suoraan etenemiseen). Miten niiden miettiminen onkin niin vaikeaa...?

4 kommenttia:

  1. Kyllä se vauhti puomille tulee, ei kannata sitä stressata :) Näin ainakin omasta kokemuksesta ja viisaampien suusta kuultuna. Matolle osuminen kuitenkin vaatii askelien tähtäilyä ja on ihan ymmärrettävää, että sen toteuttaminen hitaammassa vauhdissa on helpompaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommetista!! Täytyy itse vain malttaa, Jujuhan on tyypiltään vielä sellainen, että sille vauhti tulee vasta osaamisen kautta. Sitten kun se varmasti tietää, mitä tehdä, niin sen jälkeen se on itsevarmuuden myötä kasvattanut vauhtia. Sillehän on agiin tullut nyt muutoinkin ihan uutta potkua, kun on tehty juoksupuomin ohella vain vauhtitreenejä, joissa tehtävät on helppoja, ja kriteerinä on maksimivauhti :)

      Poista
    2. Ja hei! Kävin lukemassa teidän blogia myös, ja ihan huippua, että sullakin on ollut (ja edelleen vissiin hiukan kesken) juoksupuomiprokkis. Taisit kans käyttää targettia? Milloin uskalsit ottaa ekoja täyskorkean puomin alasmenoja maton kanssa? Rakensitko suoritukseen vauhtia jo maassa olevalla lankulla, vai vasta sitten kun ollaan jo puomilla?

      Poista
    3. Joo, meillä on juoksarit kesken vielä ja matolla ollaan tehty. Alettiin muistaakseni syyskuussa tekemään mattotreeniä tasamaalla ja harjoiteltiin siinä jo sitä minun tuomaa liikehäiriötä. Noissakin näki tosi hyvin kuinka paljon se hankaloittaa elämää, mutta tasamaalla koiralle aika paljon helpompaa yrittää silti osua. Maassa olevalla lankulla ei Kaapon kanssa tehty ollenkaan, vaan siirrytiin pelkästä matosta minipöydälle tai vastaavalle korokkeelle. Noita treenattiin samaan aikaan maassa olevan maton kanssa ja molemmissa tehtiin liikehäiriötä ja käännöksiä. Sen jälkeen siirryttin madalletulle puomille ja jatkettiin edelleen mattotreeniä tasamaalla. Madalletulta puomilta tehtiin alkuun pelkkiä alastuloja ja keskiosalta lähtemisiä. Näissäkin jossain määrin liikettä mukana. Tuosta sitten siirryttiin vähän korkeammalle puomille ja sitä tehtiin aika pitkään. Niin että pystyttiin tekemään myös kokonainen 5 m päästä ja että pystyin juoksemaan mukana. Treeniolosuhteiden takia treenailtiin myös käännöksiä putken painojen päällä olevalta alastulolta.

      Täyskorkealle siirryttiin vähän vahingossa, kun hallin ainoa laskettava puomi oli varattuna. Päädyttiin treenaamaan nameilla (yleensä teen aina lelulla) pelkkää alastuloa suoraan ja loivalla käännöksellä. Näitä teki ihan tosi hyvin ja tuossa treenissä selkeästi tajusi jotain. Noihin aikoihin otin myös mattoa pois enemmän eikä se häirinnyt Kaapoa yhtään. Tuon treenin jälkeen ollaankin tehty täyskorkealta ja matto jäi nopeasti kokonaan pois. Tällä korkeudella mun tuoma liikehäiriö on selvästi vielä hankalampi Kaapolle kuin mitä se on matalammilla korkeuksilla ja tasamaalla ollut, jonka takia olen kyllä iloinen, että sitä on koko matkan ajan tullut harjoiteltua :) Vauhtia en varsinaisesti ole yrittänyt rakentaa, se tulee Kaapolta ihan luonnostaan kun on enemmän matkaa. Jujukin näytti heti laukkaavan, kun tulitte putkesta lankuille, että kuvittelisi senkin ryhtyvän vauhdikkaaksi sitten, kun tosiaan tietää mitä tekee ja on tilaa kiihdyttää riittävästi. Kaapolla vauhtia on nostanut myös lelupalkka, vaikkakin luulen, että se olisi oppinut nameilla kriteerin nopeammin. Tuolla on videolla pätkiä treeneistä matkan varrelta. Toisin videon tekemisestä on tovi, mutta alkuvaihetta jos kiinnostaa katsoa. https://www.youtube.com/watch?v=hwKFBzz-his

      Poista