Eilen aamulla suunnattiin uudestaan hallille, nyt oikea treenisuunnitelma juoksaria varten taskussa. Oikeammin päässä, mutta kuitenkin. 😏 Otin maton back in business ja tehtiin pelkkää alastuloa korkealla puomilla. Ei edes koko lankkua vaan lankun sivusta hypäten pelkkää kontaktiosuutta. Haluan nyt rakentaa Jujulle ajatuksen siitä vauhdista tuonne, en halua nähdä ravi jumituksia alastulolla enää. Helpotan niin paljon, että tehtävä on helppo tehdä laukassa. Treenistä jäi hyvä mieli, vaikka palattiin monta askelta taaksepäin. En halua puomista mitään mörköä enää, joten sinne ei tarvita paineita, vaan iloista suoritusta ja ymmärrystä siitä että mokat ei haittaa, ja aina saa juosta täysiä.
Loppupäivä piti olla vapaana, mutta sainkin kutsun lähteä tekemään jälkitreeniä, ja kun kerran kysyttiin niin eihän siitä voinut kieltäytyä. Mentiin samaan metsään missä tehtiin esineruutua, mutta jälki käveltiin vähän eri kohtaan. Treenikaveri (tai sanotaan vaikka mieluummin koutsi 😉 ) tallasi meille jäljen, mä tallasin hänen sm- jälkikoiralle 😀 Jäljet vanheni tunnin, ja sitten lähdettiin ajamaan. Me ajettiin ekana. Hitto että jännitti, en muista koska olisi jännittänyt noin! Ekaa kertaa vieraan tekemä jälki, vieraan hajuiset kepit, vieras ihminen mukana ja ns. oikein tehtyä jälkeä ajamassa. Meille oli tallattu muutamia jyrkkiä kulmia, ja muutama 90asteen nurkka. Juju oli aivan huippu! Jäljesti tarkkaan, teki tarkkaa työtä kulmissa, ei eksynyt jäljeltä oikeastaan ollenkaan, tarkisti muutamat kohdat mutta muuten koko ajan oli hommissa jäljen päällä. Ja nosti molemmat kepit!! Kerrasta. Palautus ei taaskaan ollut ihan kaiken taiteen mukainen, täytyy tuota palautusta harjoitella erikseen, mutta koska huomasin nostot, niin osasin kehua oikeassa kohtaa ja aina kehusta palautti kepin käteen 😊 Palkkasin kepillä jäljellä ja "jatketaan, missä jälki"- kehotuksella jatkettiin. Oi että! Ihan kylmät väreet meni, kun koutsikin sanoi, että ei tuo ole kun tottista vaille koe valmis ykkösluokan jäljelle. Ihan mahtavaa! Mua jännitti jäljellä niin että meinasi happi loppua 😁
Vähän meni kyllä suunnitelmat sen osalta uusiksi, että meidän yhdistys järjestää syksyllä kaksi jälkikoetta, johon jäsenillä on etusija. Eli jos saisin tottiksen kuntoon siihen, olisi meillä varmat koepaikat silloin... katsotaan 😬
Ainoa pysyvä asia elämässä on muutos 💚
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti