Miten meni noin niinkun omasta mielestä? Katsaus vuoden 2017 tavoitteisiin.

Jujun viime vuosi on enemmän kuin huikea, joten kuluneen vuoden tavoitteita oli ilo muistella ja palautella mieleen. Vuoden aikana suurimmat onnistumiset tuli paimennuksen saralla, mutta myös muita lajeja treenattiin.

Viime vuoden tavoitteet ja niiden alla toteutuminen:

Koska treenaaminen vaan on mielekkäämpää, kun on jotain tavoitteita niin tässä niitä laadittuna vuodelle 2017:

AGILITY:
Agi on ja pysyy edelleen ns. päälajina, vaikkakin ajoittain toko ja paimennus ottaa siltä tilaa.

Agi on edelleen päälaji, alkuvuonna treenattiin topteamissa, Anne ja Harri Huittisen ryhmissä ratavalmennuksessa ja loppuvuodesta Tanja Kurikan valmnnusryhmässä.

Agility, kisatavoitteet:
-luokkanousu -> 3lk

Ei tullut luokkanousua, eikä kisattu kuin muutamat kisat, koska juoksupuomi prokkis. Kakkosluokasta 1xLUVA ja muutama hieno rata!

-mahdolliset nollat kolmosissa

-kisataan enemmän kuin viime vuonna

Hehhe, ei kisattu ;)
Agility, koulutustavoitteet:
-ehdottomasti pysäripuomi ja keinu kuntoon! Nämä ovat ihan vuoden koulutukselliset ykköstavoitteet

Pysäripuomilla heitettiin tammikuussa vesilintua ja siitä alkoi koukuttavin ja opettavin matka tähän asti agilityn saralla. Juoksupuomi saatiin sille mallille, että sen kanssa voi jo kisata, mutta paljon on keskenkin. Keinu näyttää tällä hetkellä aika hyvältä, itsenäisyyttä sinne tarvitaan paljon, mutta eipä sitä ole treenattukaan.

-suoralle juoksupuomin koulutus? Tämä on pyörinyt mielessä tosi paljon, mutta en ota sitä vielä tähän hetkeen, koska nyt olisi tosi tyhmä hetki purkaa koko ajatus pysäristä, kun sitä on jo työstetty. Jos pysäripuomista todella tulee niin hyvä ja nopea kun haluan, niin tämä juoksarin opetus jää pois.

Tässä kävi niinkuin edellä mainittiin, pysäripuomi ei ottanut ollenkaan edetäkseen, ei se ollut huono, muttei hyväkään. Lisäksi mua viehätti ajatus siitä ettei koira pysähdy radalla ollenkaan. Suurin osa meidän vuodesta agility saralla meni puomin kanssa, koska ensin piti purkaa ajatus pysäristä kokonaan ja sitten rakentaa uusi käyttäytyminen sen tilalle.

-vauhtia vielä lisätään tekemiseen. Tällä hetkellä Juju tekee hyvin itsenäisesti ja huolellisesti, tähän aletaan lisätä vauhtia pikkuhiljaa mukaan. Huolellisuus saisi tosin pysyä samalla tasolla, katsotaan miten käy :)

Vauhti on lisääntynyt vuoden aikana, joka on tietysti osittain puomitreenin ansiota. Juju kääntyy kolikolla, ja kellottaa tosi hyviä aikoja osittain tästä syystä. Tarvitaan kuitenkin nyt esteet kaikki haltuun että voitaisi keskittyä vauhdin lisäämiseen radalla. Tietty tekninen tekeminen sitä vähän syö, ja Juju herkästi jää odottamaan palkkaa pienistä pätkistä.

-itsenäiset takaakierrot, ja lisäksi välistävetoihin ja serpentiineihin ohjauskäskyt (suulliset)

Takaakierrot on Jujun bravuuri. Lisäksi on vuoden aikana opeteltu käännöskäskyjä ja suullisia erotteluja. Myös sisäpuolen takaakierto on opeteltu ja siihen lisätty nyt suullista vihjettä.

TOKO:
Tokon merkitys on kokoajan treeneissä kasvanut, ja tätä ylläpidetään.

Toko kisatavoitteet:
-ALO luokasta koulari TK1

TK1 hienosti SM kisoista toukokuussa.

-siirtyminen AVO luokkaan ja kisakorkkaus siellä

Pitkä tauko SM kisojen jälkeen ei oikein edesauttanut AVOn kisakuntoon laittamista, joten tämä tavoite jäi. Lisäksi kesä meni tottiksen parissa, joten senkään takia ei aika ja jaksaminen riittänyt kaikkeen.

Toko koulutustavoitteet:
-seuraukseen keskitytään edelleen, Jujun kanssa ei ole pentuajan seurausta tehty juurikaan, joten seurauksen rakentaminen on edelleen kesken. Hyvällä mallillahan sen on, mutta lisää voimaa tarvitaan jotta seurauksen kesto saadaan hyvälle tasolle ajatellen korkeampia luokkia.

Jujun seuruu on parantunut ehkä eniten tokoliikkeistä vuoden aikana!! Se on nykyään aika kivalla mallilla, toki pitkän tottistelun seurauksena Jujulla helposti vähän keulii.

-AVO luokan liikkeistä kesken on: ruutu, jäävät (seiso, istu), merkin kierto, nouto. Hyvällä mallilla jo ruutu, jäävät ja nouto. Jäävien istuminen vielä hankalaa. Nämä siis ajatus saada pakettiin.

AVO liikkeitä on toki treenailtu, ja tällä hetkellä ruudun paikka alkaa olla hyvä, merkin kierto on kaunis ja noudosta puuttuu enää luovutus, joka sekin on tosin tottiksen puolelta sinällään hallussa. Jäävistä seisominen on tällä hetkellä se mikä vaatii eniten panostusta.

-samalla treenaillaan hiljalleen voittajan liikkeitä. Aloitettu tunnari, ohjattu nouto.

Tunnari on Jujulla hanskassa, se on sen lemppari liike, ja siinä onnistumisprosentti on ollut pyöreä 100 alusta alkaen. Ohjattu nouto sujuu kyllä, suunnat ja liikkeen osat, kokonaista liikettä on tehty suht vähän.

PAIMENNUS:
Paimennus on aika koukuttavaa, ja mulla onkin tunne, että 2017 on paimennuksen vuosi!

Vuosi 2017 oli todellakin paimennuksen vuosi! Omat lampaat tuli toukokuulla, mutta pässipojista ei ollut meille treenattavaksi. Jumesniemen porukka pelasti mun kesän ja siellä tulikin ravattua 2-3krt viikossa koko kesän ajan. Lisäksi panosti koulutuksiin, Marikalla kävin lukuisia kertoja Somerolla, lisäksi käytiin Lehtiön Anjan valmennuksessa.

Paimennuksen kisatavoitteet:
-startti SBCAK 1.luokassa ja sieltä PPR1

Tämä tavoite täyttyi heti ekoista kisoista, ekalta radalta PAIM1, molemmilta radoilta PPR ja kaksi loppuun asti ajettua rataa. Varsinkin ensimmäinen rata oli oikein onnistunut ja ehjä.

-osallistutaan myös SPKYn puolella 1.luokan kisoihin, ja toivottavasti saataisi sieltä tulos

Rankan treenikesän jälkeen jännittävät kisat kennelliiton puolella riitti meille :)
Paimennuksen treenitavoitteet:
-lisää itsevarmuutta, sekä Jujulle että ohjaajalle!

Jujun itsevarmuus on kasvanut kohisten, ja kyllä ohjaajallakin jo paikoitellen pysyy pakka kasassa. Alkuvuodesta ilmeni pahoja ongelmia eläinten kohtaamisessa ja ajossa, näihin puututtiin ja tehtiin paljon treenejä hallissa, jossa ympäristö itsessään haastaa koiraa runsaasti.

-käytäisi vierailla lampailla niin paljon kun pystytään, ja ehditään (ja löydetään paikkoja missä käydä)

Tässä parannettiin paljon, käytiin tosi monessa paikassa, erilaisilla, eri näköisillä ja kokoisilla lampailla ja saatiin paljon hienoja kokemuksia.

-vihdosta viimein ne flänkit toimimaan! Tässä vaikuttaa myös paljon tuo itsevarmuus, ja sen pönkittäminen. Myös käskyt ja paine pitää saada läpi niin, että Juju myös luopuu lampaista. Se on kovasti silmästä kiinni edelleen.

Jujun kaaret ja flänkit ovat auenneet tänä kesänä, ja ne näyttää jo oikein mallikkailta. Juju myös luopuu eläimistä hyvin ja pystyy esim. tulemaan jakoon väliin nopeasti ja hakemaan lampaat 300m päästä siististi ja ottamaan käskyjä.

-hakukaaren loppuosaa hiotaan edelleen. Hakumatkan kasvatus, kun tämä kunnossa.

Tähän kiinnitettiin huomiota ja loppukesästä Juju pystyi tekemään 300m hakuja ja tottelemaan haussa.

-ajoa pitää treenata isolla pellolla kilteillä lampailla edelleen, tässä Juju sai viime kaudella niin selkäänsä vierailta lampailta, kun aina saatiin sellainen porukka joka ei liiku alta pois.

Ajo parani eniten tänä vuonna ja kyllähän sitä ajettiinkin. Ei ollut ihan kevyimmistä päästä tämä homma, mutta parani merkittävästi ja nykyään ajaa pitkiä matkoja, painaa lampaita hyvin ja kävelee maltilla ja määrätietoisesti. 

-näiden ohessa kisatehtävät, ja niihin rutiinia.
-jos millään ehtisi, niin haluaisin myös ottaa pillin käyttöön, ja alkaa opettaa pillikäskyjä. Tosin pilliä pitää ensin osata käyttää itse.

Kisaradan ajoa pystyttiin myös treenaamaan suhteessa paljon, ja radan ajokin tuntui jo aika kivalta kisoissa. Pillikäskyt alkaa myös hahmottua, parhaiten nyt toimii stoppi, ajo ja oikea vihellys.
Paimennukseen on hankala asettaa kovinkaan tiukkoja tavoitteita, koska kaikki riippuu ihan täysin treenimääristä. Jos kesälampaat saisi johonkin vielä kohtuullisen järkevästi, niin se olisi yksi mahdollisuus, muutoin ollaan ihan täysin riippuvaisia ulkopuolisista kouluttajista, ja se on hiukan epävakaista sitten, miten paljon päästään treenaamaan.

Paimennusta treenattiin aivan todella paljon vuonna 2017. Oli omat lampaat, ja oli lähes omat Jumesniemen lampaat, oli Woollandia, oli Juva oli Vihti ja Turku. Paimennuskertoja tuli niin paljon, että lopetin niiden laskemisen heinäkuussa.

METSÄJÄLKI:
Jälkitreenit kulkee osana meidän treenikalenteria, ne tasapainottaa hirmu hyvin muita harrastuksia. Kisatavoitteita ei jälkihommiin ole, mutta BH kokeen ajattelin käydä suorittamassa aika piakkoin. Näin olisi se väylä auki, jos joskus vaikka kokeeseen asti mielenkiinto riittää.

Tämä oli suurin yllättäjä. BH koe suoritettiin toukokuussa, ja syksyllä startattiin vielä keskeneräisen tottiksen kanssa kisoissa. Kokeesta juuri ja juuri 1-tulos, jälki itsessään oli täydellinen 6 kepin jälki, jossa meidän haaste janakin onnistui. Esineissä tuli jonkinsortin blackout, esineitä ei noussut. Tottiksen telinenoudot jäivät puutteellisiksi.  Kuitenkin tuloksena JK1 mikä oli enemmän kuin kaikki odotukset ylittävä tulos.

Jäljestyksen treenitavoitteet:
-keppi-ilmaisun opettaminen on ykköstavoite. Tällä kaudella nousi jo ekat kepit, mutta jatkoa tälle on luvassa.

Keppi-ilmaisu tuli Jujulle ilmaiseksi. Se on kiinnostunut ihmiset hajuista ja nostaa aina poikkeavan hajuiset kepit. Harvoin tulee yliajoja, joskus kun keskittyy jälkeen enemmän esim. kokeessa kun tuli voimaasta häiriötä.

-ajetaan pitkiä jälkiä, ja kasvatetaan keppien avulla jälkimotivaatiota. Myös janatreenit kulkee tässä mukana.

Näitä tehtiin paljon, ja tulos näkyi sitten kokeessa.
Muutoin olisi tarkoitus välttää suurimmat tapaturmat (kopkop) ja pysyä terveenä muutoinkin. Lisäksi Jujun kanssa edelleen opetellaan temppuja runsain mitoin, ja pidetään mieli virkeänä muutoinkin.

Juju oli terve (edelleen kopkop) lukuunottamatta loppuvuoden pientä polviepisodia, joka ei sitten onneksi ollut vakavaa. Temppuja tehtiin ja opittiin, oon miettinyt vakavasti koiratanssiin perehtymistä (nooot). :D

Lisäksi Jujun kanssa aloiteltiin vetojuoksua, käytiin runsaasti uimassa, treffattiin kavereita ja tutustuttiin uusiin. Vuosi oli kaikenkaikkiaan varsin aktiivinen koirarintamalla, kaikenlaista tuli koettua ja nähtyä. Koostan erikseen vielä tekstin tulevista tavoitteista. Tästä on hyvä jatkaa.