perjantai 24. marraskuuta 2017

Viikon höpinät

Perjantaina illalla oltiin Tanjan treeneissä. Ohjaaja oli hiukan puolikuntoinen, irtoaminen oli teemana joka oli hyvä sinällään. Lisäksi kauhea kiire, kun piti lähteä ajamaan taas Lohjalle. Tanja oli suunnitellut muka vahingossa tosi vaikean kohdan radalle jossa piti tosissaan laittaa monoa jonoon että ehti, ja alkuun tehtiin myös juoksaria, josta poistuttiin takaakiertoon. Hypyn sijainti ja asento suhteessa puomiin oli aika jyrkkä, joten takaakierto oli vaikea. Saatiin onnistumaan kyllä lopulta mikä oli tosi hienoa. Lopuksi kun yritettiin sitten samaa kohtaa niin että saisi mennä hypyn oikein päin, niin ei enää vaihtanut sinne millään. Olisi väkisin mennyt takaakiertoon. Tanja seisoi edessä niin sitten hyppäsi suoraan. On se kyllä. Oppii niin nopeasti radan ulkoa, että ei enää malta kuunnella ohjeita, kun kerran jo OSAA.


_______________________________

Viikonloppuna oli kauan odotettu SKL Kasvattajan Peruskurssi, joka järjestettiin Hyvinkäällä. Viikonloppu oli tosi antoisa, ja paljon tuli uutta asiaa, mutta suurinpana antina oli tietysti se, että sai itselle varmuutta kaikkeen pentuihin liittyvään asiaan. Loppukoekin oli, siitä en vielä tuloksia tiedä, mutta olettaisin kuitenkin että läpi on.

Sen enempää kurssista en ala eritellä, mutta luentoja oli 4 isompaa kokonaisuutta ja kaksi lyhyempää settiä. Teemoina oli perinnöllisyys (opaskoirakoulun päällikkö Riitta Liimatainen), lait ja säännöt koiran kasvatuksessa (SKL entinen lakimies Miisa Karjalainen), nartun ja pentujen hoito (ell. Eeva Teräväinen) ja koiran rakenne ja luonne (Leena Turunen). Lyhyemmät kokonaisuudet oli perusasioita kennelliitosta ja koiran rekisteröintiohje.

Paljon tosiaan tule asiaa. Mutta kurssi sisältöineen oli tosi mielenkiintoinen, ja luennoitsijat olivat tosi päteviä ja mielenkiintoisia kuunnella. Yhtään ei maalailtu ruusuisia kuvia kuuntelijoille, ja asioista puhuttiin hyvin kriittisestikin. Hyvä sikäli. Osa asioista oli jo tuttua, mutta osa taas uutta ja etenkin lainsäädännöllinen puoli oli tosi hyvä käydä läpi, jotta oikeasti tietää mistä asioita lähtee selvittämään ja miten jotkut asiat menee lain mukaan, jos jotain meneekin pieleen. Todella yleishyödyllistä tietoa.
_______________________________

Jujulla juoksut lähenee. Se merkkailee ihan selkeästi ja on niin seuran kipeä että on vähän jopa ärsyttävä. Koko ajan, siis KOKO AJAN, pitäisi päästä kainaloon ja halittavaksi. Mutta on me treenattukin.


Tiistaina aamulla käytiin hallilla tekemässä juoksaritreeni helpoilla suorilla exiteillä koska perjantaina hinkattiin sitä takaakiertoa joka oli vaikeaa. Ekan loikkasi ja kaikki muut osui, jopa niin että juoksutin molempiin suuntiin osana rataa. Mattoahan tuolla ei enää ole ollut käytössä, vaan otan treenit alusta lähtien ilman mattoa. Tästä treenistä ei ole videota. Oli kyllä kivaa, ja Juju oli aivan liekeissä hallilla.
_______________________________

Keskiviikkona aamulla oltiin tokoilemassa hallilla. Seuruu, ruutu ja luoksarit oli päivän aihe.

Seuruu: Ilme on parantunut huimasti hetkessä kun oon antanut seurata vähän löysemmällä kriteerillä ja antanut itse tarjota ja kehunut ja rohkaissut paljon. Juju seuraa jopa vähän matkaa ihan kivalla ilmeellä, eikä pelkästään liikkeelle lähdöissä. Edelleen palkkana ainoastaan namit, niitä saa heiteltynä ja koppailtuna jne. Joten saa myös välillä vähän juosta namin perään. Selkeästi asenne on näin parempi, eikä ainakaan toistaiseksi vaikuta yhtään siltä että Jujun motivaatio tai asenne huononisi, päinvastoin tuntuu siltä että Juju jopa vähän nousee namipalkalla tokossa. Seuruun peruutuksessa tuli jopa pieni ääni kun hinkattiin liikkeellelähtöä peruutukseen. En tähän reagoinut, en vaan palkannut kun kiljui. Jujun isällä Entillä on ääntelyä esiintynyt tokossa ja toki Jujukin jonkin verran turhautuessaan kiljuu mm. agissa ja muiden kanssa juostessa. Mutta ääntely tokossa on niin harvinainen juttu, että en siihen aio puuttua toistaiseksi. Sitä paitsi ääni jäi yhteen ainoaan. :) Seuruussa nyt tuo nouseminen ilmenee edistämisenä. Juju on aina seuruussa edistänyt jonkin verran, mutta nyt se korostuu kun intoa on enemmän kun tekniikkaa. En aio tähän nyt puuttua mitenkään vielä, olen ottanut sitten seuruuta vähän vasempaan kierrokseen, jolloin Jujun on pakko väistää alta pois ja paikka on parempi. Olen ajatellut, että otan edistämiseen avuksi tikun, jota pidän Jujun rinnan edessä seuruussa. Uskon että melko herkkänahkaisena elukkana se riittää kertomaan että paikka on liian edessä, kun osuu siihen jos väärässä kohdassa. Lisäksi koira ei nää tikkua kun kontakti on ylös, joten sen pitäisi pystyä aika kivasti yhdistämään nämä asiat ilman ahdistumista.

Ruutu: Ruutu oli yhtäkkiä kirkastunut jälleen Jujun mielessä ihan itsekseen. Ei mennyt kertaakaan istumaan ruutuun, paikka oli joka kerta ihan ok, vähän enemmän vasemmalla, muttei kuitenkaan reunanauhan vieressä tai merkillä, johon olisin puuttunut. Loistavaa.

Luoksarit: Ekan otin targettiin, tokan sivulle asti ja kaksi seuraavaa targettiin. Kaikki oli tosi hyviä, ainoastaan eka oli vähän epävarma.


2 kommenttia:

  1. On liikuttavaa katsella, miten samannäköiseltä Jujun työskentely tokossa näyttää kuin Voltilla. :)

    VastaaPoista