Esineruutu: Vein esineet ennen kuin hain koiran. Talloin ruudun tällä kertaa tosi tarkasti, reunat tamppasin vielä voimakkaammin, ettei ainakaan jää tallaamisesta kiinni. Ruutu oli noin 3x10m eli pieni. Maasto aika kumpuilevaa, esineitä ei nähnyt maasta ilman hajua. Taisteltiin hetki suoraan lähtemisestä, meinasi aina lähteä vinoon. Kun lähti suoraan, esine löytyi, joten sikäli hyvä treeni. Esineinä oli tuttu sukka ja pieni nahkainen vyönsolki. Sukan toi ensin. Palkkasin kunnolla ja sitten keskittyminen toiseen esineeseen perään. Lähetin, meinasi lähteä vinoon. Sitten lähti suoraan, mutta jäi pyörimään paikkaan missä sukka oli ollut. Vielä uusi lähetys, nyt löytyi kun keskittyi kunnolla. Tuntuu että nenä oli auki paremmin vikalla lähetyksellä, mikä parasta ei poistunut ruudusta.
Väliin tehtiin lenkki, jälki vanheni about puolisen tuntia. Alkoi tulla pimeää niin oli pakko aloittaa :D
Lähetin tien reunasta jäljelle, lähti ekalla vinoon, uusi lähetys, nyt suoraan ja jälki nousi. Tarkisti takajäljen mutta lähti oikeaan suuntaan. Olin viljennyt nameja, ja alun hösellyksen jäljeen rauhoittui jäljestämän hyvin. Yhden kulman pyysin tarkistamaan, ei tarkistanut kunnolla vaan hörhöili, niin odotin niin kauan että alkoi haistelemaan kunnolla, sitten vasta eteenpäin. Lopussa oli keppi, se nousi. Harmitti kun ei ollut lelu palkka muistunut mukaan. Leikittiin sitten kävyllä. Saisi olla tarkempi vielä, tuntuu että aluksi on niin kova kiire, että ei malta haistella tarkasti kulmissa vaan oikoo.
_________________________________________
Lauantaina sitten kauan odotetut ja pelätyt paimennuskisat. Kisat oli Matkussa, tuomarina Petri Keski-Korpela. Meiltä ajeli paikan päälle vajaassa tunnissa, ja olinkin aika paljon etuajassa paikalla. Kerkesin sitten katsoa muiden ratoja, kakkosluokka oli juuri aloittanut kun pääsin paikalle. Kolme ekaa kakkosluokkalaista sai disk. Lampaat oli hyvin juoksevia, varikkokoiralla oli vaikeuksia pitää lauma hallussa. Muutamat koirat teki ihan tosi hienot ja siistin hakukaaret, mutta eihän ne ehtineet edes ottaa laumaan kontaktia, ennen kuin lampaat jo kirmasivat täyttä laukkaa varikon suuntaan. Alkoi jo hirvittää, ja mietinkin että onko järkevää edes osallistua. Oikeastaan osasin jo tässä vaiheessa kuvitella, miten meidän rata tulee menemään.
![]() |
Kuva Entin pentupäivästä |
Noh, mentiin kuitenkin yrittämään. Itseasiassa kaksi mua edeltävää ykköstä taisi saada ajettua koko radan häkitykseen asti, joten ajattelin että mahdollisuus on vielä olemassa. Lampaat oli selkeästi väsyneempiä jo tässä kohtaa. En oikeastaan katsonut meidän lauman tolpalle vientiä ollenkaan, mutta aika kauan sain lähtötolpalla odotella että tilanne saatiin sen verran rauhalliseksi, että pystyin lähettämään. Lähetys vasemmalta. Kävelin hakumatkan noin puoleen väliin auttamaan, ja Juju lähtikin tosi kauniille hyvälle hakukaarelle. Vähän tuli lopussa sisään, ja kun sen huomasin, käsin maahan ja korjasin. Juju korjasi hyvin, mutta luki eläimiä, eikä uskaltanut antaa enempää tilaa. Lampaat lähtikin tulemaan heti kohti, eli nosto jäi vähän niinkuin tekemättä. Juju kuljetti ihan rauhallisesti ja otti vielä tässä vaiheessa maahan menonkin hyvin. Mutta sitten lampaat lähti kiitolaukkaa kohti poistovarikkoa, eikä mulla ollut mahdollisuutta pysäyttää niitä ilman koiraa. Niimpä oli pakko lähettää Juju uudelleen vasemman kautta pysäyttämään lampaita. Ja tässä kohtaa maltti loppui ja pakka vähän Jujulla hajosi. Sai lauman stoppiin, ja tuotua kuitenkin mulle, aika hurjaltahan se näytti. Ei purrut, mutta en olisi ihmetellyt vaikka tuomari olisi jo tässä kohtaa keskeyttänyt. Luki tuomarikin kuitenkin ihan hyvin tilannetta, koska lampaat tosiaan oli niin lentävät, ja Juju ei tosiaankaan niitä haussa häirinnyt.
![]() |
Kuva Entin pentupäivästä |
Oma fiilis kisojen jälkeen oli kuitenkin yllättävän hyvä. Olin tyytyväinen Jujuun, se yritti ihan parhaansa. Lisäksi olin tyytyväinen, että itse pysyin kohtuullisen rauhallisena, vaikka välillä maahan käskyjä sainkin huudella aika kovaa. Hakukaari oli tosi ok, lähinnä harmitti, etten lopettanut, kun tilanne lähti käsistä. Ei ehkä olisi niin kovasti kannattanut yrittää, Juju sai vähän huonon kokemuksen tästä...mutta oppia ikä kaikki. Tulos siis disk. Mutta oletin ihan oikein, miten tulee menemään, joten sinällään koiran tunnen aika hyvin.
____________________________________
Sunnuntaina aamulla käytiin kunnon pari tuntinen lenkki.
Illalla sitten tokoiltiin. Halusin tehdä treenin, jossa Juju joutuu oikeasti keskittyä hommiin häiriön keskellä. Vein kentälle ripotelleen Jujun leluja, tötsiä, ruokakupin, ohjatun kapulan jne. Ja siellä sitten väleissä seurattiin :) Videolla näkee hyvin kuinka olikaan vaikeaa alussa. Juju katseli vähän kaikkea eikä olisi oikein pystynyt seuraamaan kunnolla. En kiinnittänyt siihen huomiota että vaikeaa oli, vaan rauhallisesti vaadin askel kerrallaan keskittymistä. Lopuksi mielestäni saatiin jo tosi hyvää seurausta, ehkä parempaa kuin ennen, kun oikein nostatin sosiaalisella palkalla ja vähän lelulla. Hyvä treeni oli. Lopuksi vähän ruutua, heittopalkalla. Toimi tosi hyvin, Jujulla alkaa paikka ruudussa löytyä.
Saatiin myös yleisöä, kun kaksi pikkutyttöä tuli seuraamaan lähietäisyydeltä treeniä, tämä näkyy videolla kun treenataan ruutua. Tytöt oli paikalla alusta asti, mutteivät osuneet videolle. Tytöt eivät onneksi Jujua häirinneet ja he osasivat hienosti katsoa sivusta, eivätkä huutaneet tai häslänneet. Eivät myöskään koskeneet koiraan vaikka laitoin Jujun käy siihen- makailemaan ruudun teon ajaksi. Tulevaisuuden koiraurheilu staroja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti