maanantai 3. lokakuuta 2016

Kisojen jälkimainingeissa yms

Perjantaina mentiin illalla jäljelle. Talloin noin 200m pitkän jäljen metsään, maasto oli ihan ok, ei mikään mahdoton. Esineruudun tein jäljen vanhetessa.

Esineruutu: Vein esineet ennen kuin hain koiran. Talloin ruudun tällä kertaa tosi tarkasti, reunat tamppasin vielä voimakkaammin, ettei ainakaan jää tallaamisesta kiinni. Ruutu oli noin 3x10m eli pieni. Maasto aika kumpuilevaa, esineitä ei nähnyt maasta ilman hajua. Taisteltiin hetki suoraan lähtemisestä, meinasi aina lähteä vinoon. Kun lähti suoraan, esine löytyi, joten sikäli hyvä treeni. Esineinä oli tuttu sukka ja pieni nahkainen vyönsolki. Sukan toi ensin. Palkkasin kunnolla ja sitten keskittyminen toiseen esineeseen perään. Lähetin, meinasi lähteä vinoon. Sitten lähti suoraan, mutta jäi pyörimään paikkaan missä sukka oli ollut. Vielä uusi lähetys, nyt löytyi kun keskittyi kunnolla. Tuntuu että nenä oli auki paremmin vikalla lähetyksellä, mikä parasta ei poistunut ruudusta.

Väliin tehtiin lenkki, jälki vanheni about puolisen tuntia. Alkoi tulla pimeää niin oli pakko aloittaa :D

Lähetin tien reunasta jäljelle, lähti ekalla vinoon, uusi lähetys, nyt suoraan ja jälki nousi. Tarkisti takajäljen mutta lähti oikeaan suuntaan. Olin viljennyt nameja, ja alun hösellyksen jäljeen rauhoittui jäljestämän hyvin. Yhden kulman pyysin tarkistamaan, ei tarkistanut kunnolla vaan hörhöili, niin odotin niin kauan että alkoi haistelemaan kunnolla, sitten vasta eteenpäin. Lopussa oli keppi, se nousi. Harmitti kun ei ollut lelu palkka muistunut mukaan. Leikittiin sitten kävyllä. Saisi olla tarkempi vielä, tuntuu että aluksi on niin kova kiire, että ei malta haistella tarkasti kulmissa vaan oikoo.


_________________________________________

Lauantaina sitten kauan odotetut ja pelätyt paimennuskisat. Kisat oli Matkussa, tuomarina Petri Keski-Korpela. Meiltä ajeli paikan päälle vajaassa tunnissa, ja olinkin aika paljon etuajassa paikalla. Kerkesin sitten katsoa muiden ratoja, kakkosluokka oli juuri aloittanut kun pääsin paikalle. Kolme ekaa kakkosluokkalaista sai disk. Lampaat oli hyvin juoksevia, varikkokoiralla oli vaikeuksia pitää lauma hallussa. Muutamat koirat teki ihan tosi hienot ja siistin hakukaaret, mutta eihän ne ehtineet edes ottaa laumaan kontaktia, ennen kuin lampaat jo kirmasivat täyttä laukkaa varikon suuntaan. Alkoi jo hirvittää, ja mietinkin että onko järkevää edes osallistua. Oikeastaan osasin jo tässä vaiheessa kuvitella, miten meidän rata tulee menemään.

Kuva Entin pentupäivästä
Tämän lisäksi, radan suunta oli siten, että varikko oli hakusuunnassa ja sitten poistovarikko oli ohjaajan selän takana. Eli siis lampaat haettiin varikolta poistovarikon suuntaan. No silloin kun ykkösluokka alkoi, lampailla olikin sitten jo kaksi vetopaikkaa, ja itseasiassa poistovarikon suunta oli vielä kovemmassa vedossa. Varikolla taisi olla jo kolme varikko koiraa, ja silti niillä oli vaikeuksia välillä pitää lampaita kisailijoille. Lampaita jouduttiin juoksuttamaan vähän turhaan kun niitä vietiin tolpalle, ja sen huomasi kyllä osan lampaiden asenteessa, että alkoi olla leikit leikitty.

Noh, mentiin kuitenkin yrittämään. Itseasiassa kaksi mua edeltävää ykköstä taisi saada ajettua koko radan häkitykseen asti, joten ajattelin että mahdollisuus on vielä olemassa. Lampaat oli selkeästi väsyneempiä jo tässä kohtaa. En oikeastaan katsonut meidän lauman tolpalle vientiä ollenkaan, mutta aika kauan sain lähtötolpalla odotella että tilanne saatiin sen verran rauhalliseksi, että pystyin lähettämään. Lähetys vasemmalta. Kävelin hakumatkan noin puoleen väliin auttamaan, ja Juju lähtikin tosi kauniille hyvälle hakukaarelle. Vähän tuli lopussa sisään, ja kun sen huomasin, käsin maahan ja korjasin. Juju korjasi hyvin, mutta luki eläimiä, eikä uskaltanut antaa enempää tilaa. Lampaat lähtikin tulemaan heti kohti, eli nosto jäi vähän niinkuin tekemättä. Juju kuljetti ihan rauhallisesti ja otti vielä tässä vaiheessa maahan menonkin hyvin. Mutta sitten lampaat lähti kiitolaukkaa kohti poistovarikkoa, eikä mulla ollut mahdollisuutta pysäyttää niitä ilman koiraa. Niimpä oli pakko lähettää Juju uudelleen vasemman kautta pysäyttämään lampaita. Ja tässä kohtaa maltti loppui ja pakka vähän Jujulla hajosi. Sai lauman stoppiin, ja tuotua kuitenkin mulle, aika hurjaltahan se näytti. Ei purrut, mutta en olisi ihmetellyt vaikka tuomari olisi jo tässä kohtaa keskeyttänyt. Luki tuomarikin kuitenkin ihan hyvin tilannetta, koska lampaat tosiaan oli niin lentävät, ja Juju ei tosiaankaan niitä haussa häirinnyt.

Kuva Entin pentupäivästä
No sain vielä jotenkin pakan kasaan. Yritin aloittaa poispäinajoa, mutta yksi uuhista oli sitä mieltä että hän ei enää tätä leikkiä leiki. Onneksi kuitenkin kääntyivät kun Juju painosti, mutta haastoivat koiraa ihan suoralla katsekontaktilla. Ja tässä Jujulla meinaa aina vähän puntti tutista, kun huomasin tässäkin tilanteessa että ihan käänsi päätä pois kun lampaat haastoi. Saatiin lauma liikkeelle, mutta ne meinasi heti lähteä uudelleen kiitolaukkaa poistovarikolle, ja sain taas laittaa Jujun stoppaamaan. Päätin sitten että vaihdan lennosta peruskuljetukseen. Oli vaikeaa, tässä vaiheessa Jujukin oli jo pelästyttänyt lampaat sen verran, että ne oli ihan varpaillaan ja reagoi Jujun jokaiseen liikkeeseen tosi voimakkaasti. Ja sitten kun Jujulla oli pakka hajalla, se ei ottanut kunnollisia flänkkejä, vaan kaahasi ja flänkkäsi aivan liian ahtaasti. Nämä lampaat eivät sitä antaneet anteeksi. Saatiin porukka kuljetettua joten kuten ykkösportista, ja jopa kakkosportille asti, mutta vaikeaa oli, mulla oli ihan täysi työ saada Juju pidettyä aisoissa. Ja heti kun lampaat hoksasivat tämän, ne lähtivät. Kakkosportilla sitten kun piti kääntää kohti poistovarikkoa, niin siitä ne lähtivät. Juju olisi ehkä ehtinyt vielä stopata, mutta koska tiesin, että tällä menolla meillä ei ole sitten niin mitään mahdollisuuksia häkittää, niin keskeytin. Lauma juoksikin täyttä laukkaa suoraan poistovarikolle.

Oma fiilis kisojen jälkeen oli kuitenkin yllättävän hyvä. Olin tyytyväinen Jujuun, se yritti ihan parhaansa. Lisäksi olin tyytyväinen, että itse pysyin kohtuullisen rauhallisena, vaikka välillä maahan käskyjä sainkin huudella aika kovaa. Hakukaari oli tosi ok, lähinnä harmitti, etten lopettanut, kun tilanne lähti käsistä. Ei ehkä olisi niin kovasti kannattanut yrittää, Juju sai vähän huonon kokemuksen tästä...mutta oppia ikä kaikki. Tulos siis disk. Mutta oletin ihan oikein, miten tulee menemään, joten sinällään koiran tunnen aika hyvin.
____________________________________

Sunnuntaina aamulla käytiin kunnon pari tuntinen lenkki.

Illalla sitten tokoiltiin. Halusin tehdä treenin, jossa Juju joutuu oikeasti keskittyä hommiin häiriön keskellä. Vein kentälle ripotelleen Jujun leluja, tötsiä, ruokakupin, ohjatun kapulan jne. Ja siellä sitten väleissä seurattiin :) Videolla näkee hyvin kuinka olikaan vaikeaa alussa. Juju katseli vähän kaikkea eikä olisi oikein pystynyt seuraamaan kunnolla. En kiinnittänyt siihen huomiota että vaikeaa oli, vaan rauhallisesti vaadin askel kerrallaan keskittymistä. Lopuksi mielestäni saatiin jo tosi hyvää seurausta, ehkä parempaa kuin ennen, kun oikein nostatin sosiaalisella palkalla ja vähän lelulla. Hyvä treeni oli. Lopuksi vähän ruutua, heittopalkalla. Toimi tosi hyvin, Jujulla alkaa paikka ruudussa löytyä.



Saatiin myös yleisöä, kun kaksi pikkutyttöä tuli seuraamaan lähietäisyydeltä treeniä, tämä näkyy videolla kun treenataan ruutua. Tytöt oli paikalla alusta asti, mutteivät osuneet videolle. Tytöt eivät onneksi Jujua häirinneet ja he osasivat hienosti katsoa sivusta, eivätkä huutaneet tai häslänneet. Eivät myöskään koskeneet koiraan vaikka laitoin Jujun käy siihen- makailemaan ruudun teon ajaksi. Tulevaisuuden koiraurheilu staroja :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti