maanantai 31. lokakuuta 2016

Kunnos jälkitreeni ja JANKK aksakisat

Lauantaina käytiin päivällä töiden perään jäljellä.

Talloin Jujulle kaksi jälkeä, toisen pituus oli kännytkän gps mukaan 890m, kellon gps mukaan 860m. Sillä suunnalla kuitenkin. Maasto oli tosi kiva, aika vaihteleva, muttei mahdoton. Tein myös vaikeita paikkoja tahallaan, että jalki kulki risukon läpi jne, koska halusin testata sitä jäljen vetoa. Toinen jälki oli noin 50m, ihan suora tien suuntainen ja sillä oli yksi hyvin hajustettu keppi, helpossa kohtaa.


Ensin ajettiin pitkä jälki, joka ehti vanheta kaikenkaikkiaan noin 1h. Ei ollut ihan parasta tekemistä Jujulla, vähän eksyi ja vaihtoi jälkeä taas, ja ei halunnut mennä vaikeista paikoista, vaan olisi oikaissut. Myös jana oli huono, nosti takajäljen ja määrätietoisesti olisi sinne vaan mennyt. Otettiin jana uudelleen. En antanut oikoa, vaan vaadin tekemään kunnolla. Hyviäkin pätkiä oli, ja kyllähän se selvitti koko jäljen loppuun asti, mutta oli kyllä vaikeita hetkiä. Ehkä jälki oli vähän pitkäkin, mutta ei se ole ollut siitä kiinni aiemminkaan. Välillä sain ihan kunnolla korjata tarkistamaan, kun tiesin ihan tarkkaan, että jälki ei muuten mene siinä missä Juju "jäljestää". Aina korjaamisen ja vaatimisen jälkeen kuitenkin skarppasi. Jäljesti maltilla, ei kaahottanut. Nameja oli sekalaisesti, ei mitenkään tietyn askelmäärän jälkeen. Jotenkin tuntui, että ne namitkin sekoittaa tuota hommaa edelleen, kun aina namin kohdalla Juju tosi herästi poistuu oikealta jäljeltä ja alkaa etsiä missä se namin haju oli. Eli keskittyminen vähän herpaantuu.

Tokalle jäljelle mentiin pikku tauon jälkeen. En enää tiennyt mistä jälki lähti, mutta kun tien reunasta Jujun jäljelle lähetin, se nosti oikeaan suuntaan, ja löysin jäljen. Pidin aika lyhyellä liinalla, jotta näkisin reaktion keppiin. Meinasi mennä yli, mutta hoksasi kepin kyllä ja nosti sen mulle. Jihiiii!!!! Eikä se ehtinyt mennä kun joku 30cm yli siis, eli keppi vähän pääsi yllättämään. Luulisin että pystyn myös noilla kepeillä nostattamaan jälkifiilistä, Juju on niin hyvin leikillä palkkautuva. Eka keppitreeni, ja hyvin meni!
______________________________

Sunnuntaina sitten agikisat Janakkalassa. Eka kerta vieraassa hallissa kisailemassa.



Agilityrata A: Rata starttasi kohtalaisen hyvin, rata oli aika haastava (niinkuin tuppaa Luomalalla olemaan...). Olin aika varma että ekalla radalla Juju tulee niin kovaa että tiputtaa tuon kolmosen riman, kun siihen tein valssin 3-4 väliin. Mutta se pysyi. Putkeen irtosi hyvin, ja puomin teki ok. Odotin että tuli alas asti. Ja tuli aika kivasti. Kepit otti tosi kivasti, meni varmasti. En vedättänyt kuitenkaan vaan ihan rauhallisesti otin siitä hypylle ja putkeen takana leikaten. Juju kääntyi putkesta oikein, ja keinulle ok. Vähän kuitenkin huomasin että jännitti uutta keinua. Putkeen aivan miljoonaa, ja oikeastaan jo tässä kohtaa rytmi vähän sekosi. Pituus ok, mutta sitten aloin käskyttää Aalle jo liian aikaisin, jolloin ennen Ata tuli rima, rytmi sekosi ja loikkasi An (5). An jälkeinen rima tippui myös (5), ja sitten en yhtään katsonut, kun Juju liukastui tuolla hypyllä riman takia, vaan lähdin ennen aikojaan juoksemaan, niin lähti mun liikkeen perään, ja väärään päähän putkea. Tuossa olisi pitänyt ohjata ihan kunnolla tuon liukastumisen jälkeen, kun se tuntui muutenkin vähän keittävän neidillä yli. Eli siis HYL. Fiilis oli kiva, ja ohjasin mielestäni ihan rauhallisesti, en hosunut.

Agilityrata B, RV0 ja LUVA (sij.2): Toinen agirata oli Suomalaisen Jarin tekele. Ei mitään kovin ihmeellistä, vähän taas tuota kolmoshypyn jälkeistä valssia mietin, että tuleeko rima, mutta valssasinkin sen vähän myöhemmin, niin rima pysyi. Miljoonaa putkeen ja puomille. Puomilla odotin taas hetken että tuli kunnolla. Olin päättänyt ohjata seinän puolella, koska väärä pää putkesta oli niin hollilla. Meinasi tulla jaloille vähän. Aalla varmistin, ettei loikkaa, ja tekikin ihan ok, kontaktin. Hyppykiemurat, tähän olin päättänyt etten tee valsseja (niinkuin moni muu) koska takanaleikaten (viskimäisesti) sain käännöksestä hyvän ja rimat oli varmemmat. Teki tosi hienon keinun! Kepit otti mallikkaasti, vaikka välillä on noiden suorien lähetymisten kanssa ollut vähän vauhdin hurmaa. Eli tästä toinen LUVA Jujulle. Voittaneella koiralla oli juoksukontaktit, ja se teki ihan täydellisen radan. Kadehdin kyllä niitä juoksareita, oli tosi hienot! Mä joudun vielä uhraamaan muutaman sekunnin koulutuksellisista syistä tuolla puomilla. Alkaa kyllä se juoksarin opetus sinnekin vähän hotsittaa...

Hyppyrata C: Vauhdikas rata, jossa esteväli oli 7m. Kovaa mentiin. Jännitti taas alkuun tuo hyppy-kepit suora lähestyminen heti alussa, mutta ohjasin sen rauhassa, niin löysi hyvin. Sitten juostiin. Ihan pieni nykäys tuli tuossa ennen 6 hyppyä ansaestettä kohti, mutta tätä osasin odottaa, niin otin kiinni. Putki jarru olisi kannattanut huutaa taas ajoissa, niin olisi välttynyt kauhealta kaarelta. Mutta sitten, en tiedä miksi vaihdoin suunnitelmaa, kun oli ajatus kääntää persjätöllä tuossa 10 hypyllä, mutta teinkin valssin. Pelkäsin kai että tulee hypystä ohi jos käännän selkäni. No valssi oli satavuotta myöhässä, joten se käänsi aivan liikaa linjaa kohti putken väärää päätä. Vielä käskytin putkeen jo ajoissa, niin Jujuhan lukitsi putkee jo ennen edeltävää hyppyä. Eli HYL. Mutta hitsi mikä poikkari oli tuossa lopussa. Ihan täydellinen. Ajattelin tuon putken olevan vähän ansa, mutta Juju ei kyllä puolikkaalla silmällä sinne katsellut. Tähän rataan olin kyllä tosi tyytyväinen, vaikka hylly tulikin. Rata oli soljuva, ja oltiin kuplassa.

Kaikenkaikkiaan oli aivan huippista kisata pitkästä aikaa, ja olin Jujuun äärimmäisen tyytyväinen. Se selvitti radat hienosti, ja käyttäytyi aivan mahtavasti taas pienessä hallissa, missä oli meteliä ja vieraita koiria iholla. Pääsi se vähän leikittämään ihanaa bortsuvauvaa myös. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti