torstai 27. lokakuuta 2016

Pauhaava sydän

Maanantaina vapailtiin lenkkien merkeissä. Tiistaina otin illalla kotona vähän perusasentoja ja metallinoutoon liittyvää lusikan nostamista.


Keskiviikkona oli mulla VP töistä, me pidettiin Jujun kanssa vähän erilainen päivä. Aamulla vietiin auto huoltoon ja lenkkeiltiin Hatanpäältä kotiin 7,5km. Sen yhteydessä otin yhdellä kentällä muutamat jäävät peruutellen, ja ihan hiukan seurausta. Aamupalan jälkeen lepäiltiin, mä tein pihahommia, ja Juju otti päikkärit. Iltapäivällä luulin että saisin auton takaisin ja oli ollut meininki myös hakea se Jujun kanssa ja tehdä samalla pieni bussimatkailu. Noh, auto jäikin huoltoon vielä, mutta päätin silti toteuttaa bussi excursion niinkuin olin ajatellut.


Lähdettiin käymään Nekalan Wuffissa bussilla. Nro 10 ei jätä ihan lähelle, joten joku 2km lenkkeiltiin vielä pysäkiltä kaupalle. Bussimatkalla Juju ei ensin meinannut taas pysyä pystyssä kun piti haahuilla ja ihmetellä ihmisiä. Pyysin sen sitten mun jalkojen väliin istumaan naama ulospäin, että näki ihmetellä, mutta mä pystyin pitämään sen tasapainossa ettei heilunut pitkin bussia. :D Juju oli matkan hiljaa, ei nähnyt tällä kertaa aiheelliseksi puhista vieraille jotka nousi bussiin tai lähti ulos. Taisi olla Jujun kolmas bussimatka. Hienosti.



Wuffin käynnin syy oli lihavaraston hupeneminen (josta note to self, tee Kennelrehulle tilaus!) ja Hurtan sadetakki. Mulla on ollut käytössä BOTin sadeloimi, mutten tykkää siitä, kun siinä on umpinainen etuosa (Juju herkästi lyhentää etujalkojen askelta, jos joku osuu niihin) ja häntä halkion uupuminen. Juju kantaa häntää kuitenkin ylhäälläkin jonkun verran, niin tuo loimi aina pomppaa pois päältä. Pompan sadetakkia koitin, mutten tykännyt kun siinä ei ollut vuorta ollenkaan, pelkkä kylmä ulkoilukangas. Hurtassa on nyt verkkovuori (ohut) ja siinä on etuosassa vekki ja häntävekki takana. Tykkään myös kun kauluksen saa kahdesta kohtaa nipistettyä. Hyvät heijastimet. Mahavyö saisi tulla vähän pidemmälle, mutta tää on tietysti suunniteltu sopimaan myös uroksille. Mietin pitkään pinkin ja mustan välillä mutta päädyin tylsästi mustaan. Mulle kokopinkki takki on vähän too much, vaikkei värillä ookkaan aina niin väliä. Mutta kun valita sai...niin musta lähti mukaan :) Juju vihaa takkia, tietty, mutta vihaa Hurttaa vähemmän kun BOTtia. :D Hurtan kanssa pystyy istuakin, ja kannella keppejä. Botin kanssa ei voinut.


Wuffista lenkkeiltiin sitten kaikenlaisia kiertoteitä takaisin kotiin, ja käytiin vielä matkalla Faunattaressa hakemassa Tempulle vessahiekkaa. Juju on kyllä semmonen ihastelumagneetti, kun se käyttäytyy aina niin hienosti. :) ei se kyllä vieraista paljon välitä, mutta ei vedä hihnassa, ja kulkeen myös kaupassa vapaana tarvittaessa (nyt esim. kun lähdettiin niin päästiin kaupan ovella hihnasta, kun mulla oli molemmissa käsissä kissanhiekkapussi).

Valtosta viime vuonna tilatut heijastin valjaat on osoittautuneet loistavaksi pikkumustan valaisussa.
__________________________________

Kepo ystävällisesti luovutti mulle meidän toisen auton, jotta pääsin sitten tänään torstaina aamulla hallille aksahommiin. Tein jälleen alkuverkkaan sitä Aata. Mulla jäi kaikki koirakamat autoon joka siis on huollossa, joten ei ollut omaa ohutta putkea Aalle auttamaan. Otin siksi kehikon apuun. Juju tekee kyllä 100% oikein kehikolla. Ei tee virhettä, vaikka kehikko välillä meinasi vähän romahtaa, ja vaikka jätin etupalkan ja vaikka heitin palkan jo kun Juju oli harjalla. Mutta heti kun otin kehikon pois, teki loikan helposti. Noh, en oo tästä huolissani, vaatii vaan rutiinia ja lihasmuistiin jäämistä. Juju tekee tosi kauniisti ja koskee Aallta kehikolla niin näppärästi, että pakko uskoa, että se on mahdollista myös ilman kehikkoa. Täytyy vaan antaa aikaa ja häivytellä kehikkoa hitaasti pois.


Puomilla myös jumitti ekalla toistolla. Tein nyt niin että palkkasin ekan jumipuomin heti kun tuli molemmat tassut maahan, mutta sen jälkeen en enää kelpuuttanut jumeja. Sanoin vaan oho kun ei tullutkaan heti kokonaan, ja otin uusiksi. Muutaman kerran sai jankata, ennen kuin älysi, huomasin myös että mun sijainnilla oli tässä iso merkitys. Jos jättäydyn itse taakse, Juju tekee heti tosi hienon puomin ja tulee varmasti alas asti, mutta jos juoksen eteen tai jopa rinnalla, koomailee helposti. Yritin olla katsomatta koiraan, vaan kohtaan johon etutassut haluan.

Tehtiin myös ratapätkää. Ekaksi kohta missä lähdön jälkeen piti pienellä törkkäisyllä saada vinohypylle. Juju meni tästä kaksi kertaa ohi. Otin hypyn erikseen, sen jälkeen teki varmasti. Jäin ihan turhaan varmistelemaan ohjauksia. Siitä johtui kohtuullisen isot lenkitykset ja ei niin tiukat käännökset. Backlap toimi taas moitteetta ja poikkarit myös, on se taitava :*
Yhden kerran tuli takanaleikkauksessa toista rimaa päin, kun ei katsonut ohjausta ja mä olin myöhässä. Irtosi takanaleikaten tosi mageesti :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti