tiistai 4. lokakuuta 2016

Vaikean äärellä

Päätin ottaa hankalista asioista härkää sarvista:

Eilen maanantaina illalla tehtiin samanlainen tokohaaste kuin sunnuntaina, eli kamat levälleen tontille ja kontaktin ja keskittymisen pyytämistä. En vaatinut täydellistä seuraustekniikkaa, enkä myöskään huomauttanut kontaktin tippumisesta (jota tapahtui paljon koska maailman ihanin pallo lojui keskellä kenttää :D ) vaan kehuin heti kun yritti. Seurautin ensin ilman lelupalkkaa, mutta vaihdoin lopuksi hetkesi pallopalkkaan, koska totesin saavani sillä Jujua vähän ylös paremmin. En vieläkään oikein tykkää Jujun seuruusta, noin ulkonäöllisesti, mutta pallo kainalossa näytti jo ihan ookoolta paikoin, joten toivoa on. Toisaalta kun katson Jujun olemusta muuallakin keskittymistä vaativissa paikoissa ja ihan perus lenkkimoodissa, niin se kantaa häntää alhaalla ja roikottaa korvia. Vain hyvin korkeassa vireessa (agissa ja jäljellä) sillä on häntä kohti taivasta. Joten en oikein jaksa uskoa että saan sitä niin ylös tokossa vaikka kuinka hetsaisin ja yrittäisin. Toki se pidetään kirkkaana tavoitteena mielessä. En myöskään haluaisi seuruuttaa pallo kainalossa, mutta jos se on ainoa tapa saada Juju tällä hetkellä seuraamaan kivasti ja innokkaasti, so be it. Kokeeseen ois pari viikkoa. Ei tässä enää ihmeitä tehdä. Fiilistä parannellaan, pitäisi tehdä lyhyempiä treenejä, ja sekaan muutama kisamainen.

________________________________

Tänään aamulla käytiin kontaktisulkeisissa hallilla. Tein liian pitkän treenin, vaikka Juju ei olisi vielä valmis ollutkaan mielestään.  Tarkoitus oli ottaa vain muutama toisto Ata ja puomia, mutta otettiin sitten useampia, koska ei saatu hyviä :( Aalla on nyt vähän vaikeaa, tai oikeastaan luulen että se on vain tekemisen puutetta. Jujuhan tekee 100% onnistumisia suorilla lähetymisillä, mutta kun pitää kääntää ja Juju katsookin ohjausta Alla, niin loikkaa. Varsinkin ilman pumpperia. Pumpperilla tekee täysin oikein, mitä nyt välillä laukka osui jalkojen väliin pienellä pumpperilla (joka oli siis ekaa kertaa testissä).


Puomilla nostin sitten alasmenokontaktin lankkua hiukan päästä ylös. Tällä haluaisin vahvistaa sitä paikkaa Jujulle. Kokeilin myös erilaisia palkkauksia. Aluksi ihan heittopalkalla ja nopealla vapautuksella. Nämä teki parhaiten. Itseasiassa videolla näkyvä puomin suoritus nro 2 oli sellainen mikä se saisi olla joka kerta. Vihdoin näin vielä videolla kuinka kivalta se näytti. Sitten kokeilin etäpalkkaa, jätin lelun puomin viereen kauemman maahan ja vapautin lelulle hyvästä kontaktista, tämä selkeästi vähän hämmensi pakkaa, ja Juju tulikin muutaman kerran yli. Palkkasin silti sellaiset kun jarrutti selkeästi, ja muut jätin huomiotta. Tätä tein kaksi toistoa, useampaa en uskaltanut. Etupalkkaa kokeilin myös, vaikka tiesin sen jumittavan. Tarkoitus oli sillä saada Juju itse hakemaan oikeaa kohtaa alastulolla. Tämä näkyy videolla loistavasti. Yhdessä suorituksessa jää puomin kontaktille seisomaan ja tuijottaa lelua. Kun en sano mitään, odotan vain että tulee oikeaan paikkaan, niin hakeutuu sinne itse hetken päästä. Tokalla kerralla hakee jo nopeammin. Vapautin kehujen kanssa heti kun teki oikein.

Älkää välittäkö, välillä naksutan Jujulle liian myöhään An kontaktilla tuossa videossa. Tosi vaikea löytää oikea naks kohta. Juju tekee luultavasti myös juoksuja, ainakin jotain alkuja. Hajut tuntuu kiinnostavan ja kaikki on vähän vaikeaaaaaaa. Tilasin sille punaisen sadetakin, jos se auttais ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti