maanantai 25. joulukuuta 2017

Hyvää, rakkauden täyteistä, joulua

Ensinnäkin, Hyvää Joulua kaikille blogin seuraajille! On tässä viime aikoina ollut ilo huomata kuinka monta teitä siellä on, vaikka harva antaa itsestään kuulua :)

Meillä joulu oli täynnä rakkautta, ja sitä itseään, koska Juju päätti ajoittaa parhaat tärppipäivänsä suoraan jouluaattoon ja sen ympärillä oleviin päiviin. Linkin henkilökunta oli lähdössä Ahvenanmaalle joulun viettoon, mutta onni on joustava uroksen omistaja (100000000sti kiitos Jonnalle <3 ) ja Link tulikin meille viettämään lemmenlomaa jouluksi.




Torstaina Juju kävi toisessa progessa, jolloin arvo oli 2,6ng/ml eli arvo oli noussut ripeästi yhtäkkiä. Ell oli sitä mieltä, että yrittäisi astuttaa la-su ja pe voisi periaatteessa jo yrittää, mutta kevyesti. Päätös oli selviö silloin, Link tulee meille, ensi viikolla olisi ollut aivan liian myöhäistä.

Perjantaina ajoin hakemaan Linkiä, ja samassa yhteydessä koitettiin astuttaa Juju ekaa kertaa. Aika jännää oli kun kaikki asianosaiset oli hommassa ekaa kertaa. Juju tykkäsi Linkistä hirveästi heti. Leikit oli heti päällä kun Link pääsi autosta ulos :) Aikaa meni ehkä 20min, ja juuri se minuutti kun katosivat nurkan taakse, niin olivat jo nalkissa. Molemmat vaikuttivat hyvin rennoilta, ja olivat irti pääsemisen jälkeen aloittamassa leikin uudestaan. Jujukin heilutti häntää hirveästi ja vaikutti oikein tyytyväiseltä itseensä. Oli todella ilo olla astutustilanteessa ensimmäistä kertaa, kun kaikki meni paremmin kuin oppikirjoissa.




Link tosiaan lähti meidän mukaan. Tarkoitus oli seuraavan kerran kokeilla astutusta sunnuntaina. Lenkit pariskunnan kanssa sujuivat tosi hienosti. Tähän väliin on pakko sanoa, että ovat kyllä niin selväpäisiä koiria kun voi olla. Kummallakaan ei mennyt hommat missään vaiheessa yli, Link oli ihan rennosti meillä, vaikka talossa Juju haisi kaikkialla, ja ei päässyt samoihin tiloihin hengailemaan, kuin valvotusti. Ekana yönä Link piippaili vähän, kun joutui täysin vieraassa paikassa nukkumaan yksin alhaalla koko muu porukka yläkerrassa. Mutta hiljeni kyllä, ja tämän jälkeen kaikki yöt sujui rauhallisesti. Koirat lenkkeili mun kanssa samaan aikaan, Link oli hihnassa ja Juju irti, niin sujui hyvin. Kiinnostuineita olivat koko ajan toisistaan, mutteivät olleet milläänlailla hysteerisiä tai stressaantuneita.




Toinen astutuspäivä oli sunnuntai. Laitoin koirat ekaa kertaa aamulla yhdessä ulos lenkin jälkeen, mutta se ei tuottanut tulosta, tai olisi varmaan tuottanut, mutta en halunnut väsyttää koiria loppuun asti. Hanki oli tosi kova, ja kun leikkivät ja juoksivat ympäri meidän pihaa, niin väsyivät aika nopeasti. Juju seisoi kyllä Linkille, mutta Jujun oli selkeästi vaikeampi päästää Linkiä ns. perille omalla tontillaan. Oli Linkille paikoin aika ärhäkkäkin, joten päätin että yritetään uudestaan myöhemmin. Iltapäivällä päästin koirat yhteen uudestaan, ja sitten natsasikin heti. Meni ehkä 5min leikissä, ja se oli siinä.



Nyt ei auta kun laittaa kaikki likenevät raajat ristiin ja toivoa, että tärppää :*

tiistai 19. joulukuuta 2017

Odottavan aika on piiiiiiitkä

Maanantaina otettiin ekat proget. Tulos oli 0,3ng/ml eli ihan normaali vielä, ei ollut noussut. Eli odottelu jatkuu. Torstaina otetaan seuraava näyte. Jos se on silloin nousussa, tulee Link meille viettämään lemmenlomaa jouluksi, jos ei, niin astutus menee joulun jälkeiselle viikolle. On se jännää.

Tiistaina sitten oltiin aamulla juosariprojektin kimpussa. Oli vähän taas treenit, joita en suunnitellut kunnolla, ja tuli tehtyä liikaa, ja kaikkea. Smartin puomilla oltiin, tehtiin alastulolankulla ensin suoraa, oli vaikeaa saada kunnollista osumaa, kuolleelle lelulle ei meinannut lähteä kunnolla ilman liike apua. En edes puuttunut hidasteluun, halusin vain osumia. Mutta kun sellaista semi ravia Juju ei osu puomilla. No saatiin me osumiakin. Ja sitten tehtiin sitä vaikeaa vasempaan käännöstä, 90astetta ja tiukkaa. Oli vaikeaa jälleen. Jos osui puomilla, ei löytänyt hypylly. Jostain syystä nimenomaan tuo 90 astetta on vasempaan kaikkein vaikein, tiukat onnistuu melko hyvin ja vähän loivemmat myös, mutta se 90 astetta on hankala. Jujulla oli kyllä hyviä ideoita sinne, joten onnistui nekin muutamat. Ja sitten, vaikka viimeksi päätin etten sekoita näitä kahta treeniä samaan päähän puomia, niin taas sekoitin. En tykännyt jättää treeniä ravipuomiin, joten halusin vielä muutaman hyvän suoran. No onneksi se ei mennyt kovin kovaksi väännöksi tällä kertaa.

Sitten tehtiin myös lyhyttä rataa. Juju oli jo väsynyt, mutta hyvin pysyi rimat ja keskittyi. Viimeisellä yrittämällä juoksi ohjauksen läpi puomille, ja sitten jouduttiinkin vääntämään loivasta oikeasta käännöksestä, kun loikkasi puomilta. Olisi pitänyt se vääntö jättää väliin, ja jättää vain palkatta. Oppia ikä kaikki tuntuu olevan.

perjantai 15. joulukuuta 2017

Juoksari pohdintaa

Tällä viikolla on lenkkeilty ja aksattu. Toko ei jaksa motivoida, kun en nyt enää ennen pentuja ehdi kokeeseen, ja mun toko jutut menee muutenkin niin, että sitten kun päätän että kokeeseen tähdätään niin tehdään sitten intensiivisesti pari kuukautta liikkeet kasaan ja kokeeseen.

Juoksarit on tuottaneet harmaita hiuksia jälleen vaihteeksi, mutta myös onnistumisia. Maanantain jälkeen, kun ei oikein osumat olleet parhaita mahdollisia smartilla, oltiin keskiviikkona Tanjan kanssa treenaamassa agimetin puomilla ja suorat oli kaikka ihan täydellisiä, identtisiä osumia. Toisessa päässä oli hyppy, toisessa putki.

Mutta sitten kun halusin tehdä ohjauksia puomille, eli päätyyn laitettiinkin kaksi hyppyä, jotka oli koirasta nähden samalla linjalla, ja piti totella mun ohjausta, kummalle ollaan menossa, niin kosahti koko juokseminen taas. Tai juoksi se, mutta joko osui puomille, tai sitten osui oikealle hypylle, muttei molemmille yhtäaikaa. Alastulolta osui paremmin jopa muutamia ihan kohtuullisia, mutta yhtään kokonaista jackpottia ei näin saatu. Tästä seurasi sitten se, että myös toisen pään U putkeen meno oli mahdotonta, jos en ollut kertomassa, kumpaan päähän mennään. Toinen pää oli selvästi suoralla linjalla, joten ei pitänyt olla epäselvyyttä siinä. Ei saatu sitten enää ihan suorillakaan osumia, kun alkoi miettiä liikaa taas ja himmasi tasaisella. Silloin ei osu, koska jarruttaa liian aikaisin. Omat mokat tässä treenissä:

-miksi en ottanut mattoa käyttöön?
-miksi tein liian monta epäonnistunutta täyttä puomia, ennen kuin suostuin tekemään alastulolankulta?
-miksi tein samalla kertaa niin monta eri vaikeutusta?
-miksi tein vaikeutukset molempiin päihin puomia?
-miksi kokeilin suoria exittejä vielä onnistuneiden ohjausten jälkeen?

Jujulle on tosi vaikeaa erotella tämmöisiä juttuja samassa treenissä, etenkin kun sillä AINA tulee painamaan pysäytysmenneisyys alla. Pitäisi itse tyytyä kerralla vähempään.

Sitten oltiin torstaina smartilla taas aamulla, tarkoitus juosta muutama helppo suora. Toisessa päässä hyppy, toisessa hyppy jonka perään putki. Piti olla helppoa, tilaakin oli kohtuullisesti. Eipä osunut suoratkaan. Ei sitten niin millään. Saatiin muutamia keskivaiheen osumia, mutta ei yhtään jackpottia. Palkkasin muutaman keskivaiheen osuman, mutta sitten en enää niitä kelpuuttanut. Alastulolankulta osumat oli lähes poikkeuksetta hyviä, mutta kokonaiset, ei millään.

Oli pakko alkaa pohtia toimintasuunnitelmaa.

Mietin, että haasteita nyt tuo se, että kun on alettu ottaa ohjauksia, että ei saakkaan vaan kaahata täysillä, Juju epäröi kovaa menemistä päähän asti, vaan alkaa odottaa puolessa välissä puomia ohjeita ----> himmaa. Lisäksi edessä olevat enemmän kuin yksi este aiheuttaa vaikeuksia, kun on vaihtoehtoja poistumiselle. Odottaa ohjausta, ei kuuntele suullisia käskyjä, tai ei luota niihin. Lisäksi ehkä kriteeri (osuminen) on vähän epäselvää, koska epäonnistuessaan alkaa helposti kiertää loopissa, ja tarjoaa vaan samaa ja samaa käytöstä (tekee identtisiä virheitä). Juju ei ole myöskään kertaakaan saanut palkkaa suoraan puomin perään, vaan sen edessä olevan esteen jälkeen, en tiedä olisiko sillä myös vaikutusta, että on vaikeampi keskittyä vain puomin suoritukseen kun ajatus on jo edellä?

Koska luovuttaminen ei ole vaihtoehto, eikä myöskään paikallaan pyöriminen (voisin vaan tehdä niitä helppoja suoria suorien perään, kyllä se sen osaa ja oppii) pitää asialle tietysti tehdä jotain. Tämä nyt on ihan ensimmäisiä ajatuksia, mitä tuli mieleen, mitä muutetaan ja miten:

-ihan ensimmäiseksi haluan kokeilla, miten Juju juoksisi suoraan kuolleelle lelulle? Saisi siis palkan suoraan puomin jälkeen. Tällä voisi vahvistaa itsenäisyyttä.
-puomin perään pitää laittaa useampi esteitä, toisen pois linjalta, ja yksi keskelle, jolloin käskyjen erottelu vahvistuu. Sama putkien kanssa.
-oma liike pitää saada kokonaan pois välillä ja saada juoksariin lisää itsenäisyyttä ja varmuutta.
-jos treenataan käännöksiä, treenataan vain niitä, toistaiseksi. Tai ainakin maksimissaan niin että tehdään alkuun muutama helppo suora ja sitten aletaan kääntää muttei ainakaan koiteta loppuun enää suoraa, ainakaan samaan päähän puomia!
-jos vaikeutetaan, vain yksi vaikeutus kerrallaan.
-matto takaisin, jotta kriteeristä on helppo pitää kiinni!

Tänään aamulla oltiin sitten ekaa kertaa tämän pohjalta treenaamassa. Tarkoituksena oli ottaa lyhyet treenit, joissa yritän oman liikkeen pitää minimissä ja käskyt selkeinä (helposti huudan myös ylimääräisiä sanoa Jujulle puomilla, sekoittaa). Ja sitten kokeilla että juokseeko se suoraan lelulle. Ei yhtään kokonaista puomia, vain alastuloa.

Suureksi yllätyksekseni Juju juoksi lelulle! Se oli treenin isoin iloinen yllätys. Muita huomioita oli että kun seison koiran vasemmalla puolella, on osuminen vaikeampaa (toki edessä oleva putki kaarsi meistä katsoen oikealle). Lelulle suoraan myös. Toisessa päässä ei ollut mitään esteitä puomin perässä, ja jopa siellä Juju juoksi pallolle. Taas kun olin itse koiran vasemmalla puolella, oli vaikeampaa. Tähän muutaman kerran kokeili osua ravilla, ja sehän ei onnistu. Juju sai aina mennä pallolle asti, mutta sitten kun osui, oli bileiden aika.

Noniin, tästä jatketaan sitten. Hiotaan pakettia kuntoon pelkällä alastulolankulla nyt, kun kerran aikaa on (ei tartte kisoja miettiä), liikehäiriöt, ohjaukset, käännökset, tyhjään juoksut jne. Ja otetaan kokonaisella vaan harkitusti suoria helppoja exittejä. Maton kanssa pelkästään voidaan harjoitella suullisiä käännöskäskyjä muualla kuin hallilla.

Alla videoitu näiden kolmen päivän treenilöisiä:


maanantai 11. joulukuuta 2017

Juoksareita ja juoksuja

Perjantaina käytiin Tanjan ratatreenissä. Oli vähän tuhma silakka mulla treenikaverina tällä kertaa. Jujustahan ei OIKEASTI tuhmaa saa tekemälläkään, mutta hankala sen kanssa oli tehdä, kun purki lukituksia miten halusi ja tuli selän takaa ohjauksista läpi. Saa olla tarkempi. Lisäksi huomasin, etten osaa ohjata rataa enää, kun on hinkattu tekniikkaa. Joku 10 estettä vielä menee, ja sitten hajoaa pakka.

Lauantaina Juju sai lenkkeillä ja sunnuntaina käytiin tekemässä 7km juoksulenkki. Ja nyt on allekirjoittaneella reiskat kipeet. Jujulla riitti menohaluja. Jouduin itse kävelemään välillä kun ei kunto riittänyt pinkoa, Juju sai silloin juosta vapaana, muuten sai vetää mua perässä. Lopuksi otettiin vielä muutama kovempi spurtti lelun perään.

Maanantaina JUJU ALOITTI JUOKSUT! Oli edellisenä iltana väsynyt ja kovin halipulainen, joten arvelinkin jotain olevan tekeillä.

Sen kunniaksi mentiin treenaamaan aksaa aamulla. Aluksi vähän lämmittelyjä (madallettua Aata, kun oli valmiiksi kentällä), helppoa juoksaria putkiin (kaksi eri putkea tosin, niiden erottelu oli vaikeaa kun piti katsoa kummalla puolella mä olen ohjaamassa). Tuli loikkiakin, kun piti kuunnella. Mutta myös tosi hyviä jackpotteja, ja kovaa kulki.

Sitten otettiin myös rataa, Juju oli vaihteeksi ihan suhteellisen hyvin kuulolla ja näpeissä, vaikka liukas oli edelleen. Puomilta oli radan osana exitit toiseen suuntaan loiva takaakierto ja toiseen suuntaan vähän hankala suora exit (hyppy sivussa ja vinossa 😁). Ekalla radalla hyväksyin vähän huonommankin osuman, mutta sen jälkeen en. Tehtiin muutamia ihan vaan alastulolta ja sain mä irti muutaman osuman kokonaiseltakin. Toiseen suuntaan hakeutui automaattisesti hypyn taakse, joten sinnekin sitten harjoiteltiin. Täytyy rohkeasti alkaa ottaa erilaisia exittejä suorille nyt kun treenausaikaa on ja kisata ei voi 👍

torstai 7. joulukuuta 2017

We are searchlights, we can see in the dark. We are rockets, pointed up at the stars.

Tiistaina oli vauhdikas päivä. Aamulla paimentamaan, iltapäivällä juoksareita ja illalla rokotuksille.

Paimennukseen sattui taas optimi keli! Oli hiukan pakkasta, pellon pinta oli ihan hyvä, ei liukas ja aurinkokin vähän pilkisteli. Jujun kanssa aloitettiin ajolla ja ja pillikäskyillä. Tarkoitus oli saada korvat auki ja nillittää stopista jos ei tottele. Yllättäen tottelikin pilliä taas tosi hyvin. Treenin alku, kun käskytin vain pillillä olikin aika rento ja kivan tuntuinen. Huomasin, että heti kun aloin äänellä käskeä (kun en osaa viheltää mukamas), alkoi rentous hävitä, joka taas johti mun kiihtyneeseen käskytykseen. Joka taas kiihdytti Jujua lisää. Mutta oli aivan tosi hieno nähdä, että Jujulla piti pää ison lauman kanssa, ja meni tosi rohkeasti aidan ja lauman välistä ja ajo oli rauhallista ja tasaista. Vielä enemmän haluan siihen sitä painoa ja kävelyä määrätietoisesti.


Tokalla kierroksella otettiin muutama jako aidan vieressä isolla laumalla. Näissä Juju tulee tosi hienosti väliin, ja saatiin jakoja tehtyä. Edelleenkään en osaa oikein näyttää sille selkeästi kumpi lauma otetaan, vaan se haluaisi ottaa se minkä itse päättää. Kun en osaa sitä kertoa. Yksi jako tehtiin myös keskellä peltoa, mikä oli tosi vaikeaa kun nuo lampaat ei yhtään pätkää ihmistä pelkää ja isoa laumaa oli tosi vaikea pitää omaa puoltaan kun vaan tulivat läpi. Marika piti sitten toista puolta Martan kanssa, niin saatiin tämäkin onnistumaan. Lopuksi vielä vähän kaaria, tasapainon rikkomista ja luontaista kuljetusta isolla laumalla. Jujua jännitti jako tilanne sen verran että se treenin jälkeen ja lopussa lähinnä keskittyi syömään paskaa. Se on selkeästi sille tapa purkaa tuo treenistä tuleva paine, se ei tuota harrasta oikeastaan ollenkaan tutuissa harjoituksissa ja tutuilla lampailla, mutta heti kun tehdään jotain uutta ja tilanne on jännittävä (eikä mun kiihtynyt käskeminen asiaa kyllä auta), niin nenä painuu maahan helposti.

Sitten ajeltiin takaisin Lempäälään ja käytiin Tanjan kanssa treenaamassa juoksareita. Ekalla kierroksella suoria vähän erilaisilla exiteillä, ja Juju osui kaikilla kerroilla, ihan sama mitä siellä oli. Tokalla kierroksella otettiin tosi vinoa hyppyä, jopa niin että Juju ei nähnyt hyppyä puomilta kun oli niin puomin linjassa. Ajatuksena tässä vahvistaa juoksemista silti, vaikka hyppy ei ole niin selkeästi edessä. Kaikki tosi hyviä ja identtisiä. Myös poistumiset kepeille pitkällä estevälillä onnistui hyvin. Vikalla kierroksella otettiin puomin kanssa samassa linjassa olevalle hypylle inin käskyä eli mun puolelta ja bakom eli takaakiertoa. In in oli tosi hyviä, ne oli selkeästi parempia. Bakom käskyllä vaihtoi laukkaa alastulolla, jotta sai linjan taakse paremmaksi, ja niistähän se soppa syntyi. Hirveitä kaahausloikkia tuli väliin, eikä pelkällä suullisella löytänyt taakse millään. Menin törkkäämään linjalle, siten onnistui, ja lopuksi suullisella myös alastulolankulta.


Tajusin jonkin aikaa sitten ettei Jujulla ole kennelyskä rokote voimassa, joten sitä sitten mentiin uusimaan, lähinnä pentueen takia. Juju kuitenkin tulee myös kantavana käymään hallilla ja yleisillä paikoilla niin ei tuota riskiä oikein haluttais ottaa :) rokote oli ällö sierainrokote, joka on kuulemma tehokkaampi kuin normaalipistos. Itse olisin halunnut että olisi laitettu normaalina mutta niitä ei ollut saatavilla siinä hetkessä. Jatkossa laitetaan kyllä aina pistoksena myös jos voi valita, sierainrokote on tosi inhottava toimenpide mun mielestä koiralle, kun se ei kuitenkaan hengitä kuin nenän kautta normaalisti.

lauantai 2. joulukuuta 2017

Potki pimeeks viimeset katulyhdyt, vie loppuun roolileikki johon ryhdyt.

Marraskuun synkkyys jotenkin latisti myös tämmöisen paatuneen kirjoittelijan intoa. Mutta on me treenattu :) Ollaan käyty paimentamassa, ja aksattu. Ja aavistuksen vähän tokoiltu. Ja aksattu lisää.

Tanjan kanssa käytiin treenaamassa juoksareita yhdet ekstra treenit tän viikon keskiviikkona. Kokeiltiin Jujun kanssa ekaa kertaa myös persjättöä puomin jälkeen, toimi hienosti, ei loikkinut. Lähellä puomia olleet kepit aiheutti päänvaivaa, ja samoin samaan suuntaa poistuminen putkeen, kun kepit poistettiin, kun muisteli keppejä. Mutta hyviä toistoja saatiin ja kiva kun oli ulkopuolinen palkkaaja mukana. Oon myös inspiraatioksi katsellut paljon juoksarivideoita, tekis mieli ruveta opettamaan käännöksiä. Muttei ehkä vielä sit kuitenkaan :D

Oltiin paimennuksen ratakurssilla woollandiassa viime viikonloppuna lauantaina. Saatiin aivan loistava keli, joka oli aika yllätys jatkuvan sateen keskellä. Rataakin ajettiin, ajoin 2lk tyylisesti ajo osuudet poispäinajolla, mutta jakoa ei tehty. Häkkiin lampaat mene melkein itsestään tuolla, mutta kyllä siinä vähän jotain häkityksen tyyppistäkin oli nähtävissä. Parasta oli kuitenkin nähdä, että aika yllättävässä ja vaikeassakin tilanteessa, jossa lähetin Juju hakemaan toisilta karanneet lampaat tosi kaukaa, Jujulla piti pää hyvin, ei hermostunut, ja sai tosi vaikeassa olevan elukat tuotua siivosti, ja myös irrotti ne uudestaan tosi vaikeasta paikasta aidasta ilman että törkkäsi ne aidasta yli. Lentävät ahvenanmaalaiset. Stoppi ja käskyt muutenkin oli aivan ruosteessa, mikä oli odotettavissa. Stoppiin pitää nyt talvella panostaa, mä haluan että se koira pysähtyy kun niin sanotaan. En tykkää tuollaisesta valuvasta stopista yhtään. Varsinkin nyt asian huomasi hyvin, kun Juju ei halunnut mennä maahan millään kun pelto käytännössä kellui vedessä, niin pysäytin sitä seisomaan. En lähtenyt tällä kertaa vääntämään maahan menosta, en halunnut toisaalta tuhlata siihen aikaa, ja toisaalta tiedän että Jujulle tulee nuo prinsessa oireet aina samalla tavalla kun juoksuja odotellaan. Allekirjoittanut heilutteli kameraa.


Linkin sisko Viira <3

Linkin sisko Viira <3


Linkin sisko Viira <3

Wenja <3





Tanjan treeneissä on tehty rataa ja todettu että Juju on aivan tolkuttoman hieno tyyppi. <3

Tokossa Juju on ihan itse taas oivaltanut yhtäkkiä mitä ruutuun haetaan ja esittänyt mulle aivan täydellisiä ruutuja niissä muutamissa treeneissä mitä on tehty. Namipalkalla on edelleen menty. Lisäksi jäävät on otettu ohjelmistoon, ja huomasin tänään että paikallaan seisomista pitää vielä tähdentää Jujulle, sen kriteeri ei ole ihan selvä. Helposti lähtee valumaan vähän vastaan kun kävelen palkkaamaan.