maanantai 31. lokakuuta 2016

Kunnos jälkitreeni ja JANKK aksakisat

Lauantaina käytiin päivällä töiden perään jäljellä.

Talloin Jujulle kaksi jälkeä, toisen pituus oli kännytkän gps mukaan 890m, kellon gps mukaan 860m. Sillä suunnalla kuitenkin. Maasto oli tosi kiva, aika vaihteleva, muttei mahdoton. Tein myös vaikeita paikkoja tahallaan, että jalki kulki risukon läpi jne, koska halusin testata sitä jäljen vetoa. Toinen jälki oli noin 50m, ihan suora tien suuntainen ja sillä oli yksi hyvin hajustettu keppi, helpossa kohtaa.


Ensin ajettiin pitkä jälki, joka ehti vanheta kaikenkaikkiaan noin 1h. Ei ollut ihan parasta tekemistä Jujulla, vähän eksyi ja vaihtoi jälkeä taas, ja ei halunnut mennä vaikeista paikoista, vaan olisi oikaissut. Myös jana oli huono, nosti takajäljen ja määrätietoisesti olisi sinne vaan mennyt. Otettiin jana uudelleen. En antanut oikoa, vaan vaadin tekemään kunnolla. Hyviäkin pätkiä oli, ja kyllähän se selvitti koko jäljen loppuun asti, mutta oli kyllä vaikeita hetkiä. Ehkä jälki oli vähän pitkäkin, mutta ei se ole ollut siitä kiinni aiemminkaan. Välillä sain ihan kunnolla korjata tarkistamaan, kun tiesin ihan tarkkaan, että jälki ei muuten mene siinä missä Juju "jäljestää". Aina korjaamisen ja vaatimisen jälkeen kuitenkin skarppasi. Jäljesti maltilla, ei kaahottanut. Nameja oli sekalaisesti, ei mitenkään tietyn askelmäärän jälkeen. Jotenkin tuntui, että ne namitkin sekoittaa tuota hommaa edelleen, kun aina namin kohdalla Juju tosi herästi poistuu oikealta jäljeltä ja alkaa etsiä missä se namin haju oli. Eli keskittyminen vähän herpaantuu.

Tokalle jäljelle mentiin pikku tauon jälkeen. En enää tiennyt mistä jälki lähti, mutta kun tien reunasta Jujun jäljelle lähetin, se nosti oikeaan suuntaan, ja löysin jäljen. Pidin aika lyhyellä liinalla, jotta näkisin reaktion keppiin. Meinasi mennä yli, mutta hoksasi kepin kyllä ja nosti sen mulle. Jihiiii!!!! Eikä se ehtinyt mennä kun joku 30cm yli siis, eli keppi vähän pääsi yllättämään. Luulisin että pystyn myös noilla kepeillä nostattamaan jälkifiilistä, Juju on niin hyvin leikillä palkkautuva. Eka keppitreeni, ja hyvin meni!
______________________________

Sunnuntaina sitten agikisat Janakkalassa. Eka kerta vieraassa hallissa kisailemassa.



Agilityrata A: Rata starttasi kohtalaisen hyvin, rata oli aika haastava (niinkuin tuppaa Luomalalla olemaan...). Olin aika varma että ekalla radalla Juju tulee niin kovaa että tiputtaa tuon kolmosen riman, kun siihen tein valssin 3-4 väliin. Mutta se pysyi. Putkeen irtosi hyvin, ja puomin teki ok. Odotin että tuli alas asti. Ja tuli aika kivasti. Kepit otti tosi kivasti, meni varmasti. En vedättänyt kuitenkaan vaan ihan rauhallisesti otin siitä hypylle ja putkeen takana leikaten. Juju kääntyi putkesta oikein, ja keinulle ok. Vähän kuitenkin huomasin että jännitti uutta keinua. Putkeen aivan miljoonaa, ja oikeastaan jo tässä kohtaa rytmi vähän sekosi. Pituus ok, mutta sitten aloin käskyttää Aalle jo liian aikaisin, jolloin ennen Ata tuli rima, rytmi sekosi ja loikkasi An (5). An jälkeinen rima tippui myös (5), ja sitten en yhtään katsonut, kun Juju liukastui tuolla hypyllä riman takia, vaan lähdin ennen aikojaan juoksemaan, niin lähti mun liikkeen perään, ja väärään päähän putkea. Tuossa olisi pitänyt ohjata ihan kunnolla tuon liukastumisen jälkeen, kun se tuntui muutenkin vähän keittävän neidillä yli. Eli siis HYL. Fiilis oli kiva, ja ohjasin mielestäni ihan rauhallisesti, en hosunut.

Agilityrata B, RV0 ja LUVA (sij.2): Toinen agirata oli Suomalaisen Jarin tekele. Ei mitään kovin ihmeellistä, vähän taas tuota kolmoshypyn jälkeistä valssia mietin, että tuleeko rima, mutta valssasinkin sen vähän myöhemmin, niin rima pysyi. Miljoonaa putkeen ja puomille. Puomilla odotin taas hetken että tuli kunnolla. Olin päättänyt ohjata seinän puolella, koska väärä pää putkesta oli niin hollilla. Meinasi tulla jaloille vähän. Aalla varmistin, ettei loikkaa, ja tekikin ihan ok, kontaktin. Hyppykiemurat, tähän olin päättänyt etten tee valsseja (niinkuin moni muu) koska takanaleikaten (viskimäisesti) sain käännöksestä hyvän ja rimat oli varmemmat. Teki tosi hienon keinun! Kepit otti mallikkaasti, vaikka välillä on noiden suorien lähetymisten kanssa ollut vähän vauhdin hurmaa. Eli tästä toinen LUVA Jujulle. Voittaneella koiralla oli juoksukontaktit, ja se teki ihan täydellisen radan. Kadehdin kyllä niitä juoksareita, oli tosi hienot! Mä joudun vielä uhraamaan muutaman sekunnin koulutuksellisista syistä tuolla puomilla. Alkaa kyllä se juoksarin opetus sinnekin vähän hotsittaa...

Hyppyrata C: Vauhdikas rata, jossa esteväli oli 7m. Kovaa mentiin. Jännitti taas alkuun tuo hyppy-kepit suora lähestyminen heti alussa, mutta ohjasin sen rauhassa, niin löysi hyvin. Sitten juostiin. Ihan pieni nykäys tuli tuossa ennen 6 hyppyä ansaestettä kohti, mutta tätä osasin odottaa, niin otin kiinni. Putki jarru olisi kannattanut huutaa taas ajoissa, niin olisi välttynyt kauhealta kaarelta. Mutta sitten, en tiedä miksi vaihdoin suunnitelmaa, kun oli ajatus kääntää persjätöllä tuossa 10 hypyllä, mutta teinkin valssin. Pelkäsin kai että tulee hypystä ohi jos käännän selkäni. No valssi oli satavuotta myöhässä, joten se käänsi aivan liikaa linjaa kohti putken väärää päätä. Vielä käskytin putkeen jo ajoissa, niin Jujuhan lukitsi putkee jo ennen edeltävää hyppyä. Eli HYL. Mutta hitsi mikä poikkari oli tuossa lopussa. Ihan täydellinen. Ajattelin tuon putken olevan vähän ansa, mutta Juju ei kyllä puolikkaalla silmällä sinne katsellut. Tähän rataan olin kyllä tosi tyytyväinen, vaikka hylly tulikin. Rata oli soljuva, ja oltiin kuplassa.

Kaikenkaikkiaan oli aivan huippista kisata pitkästä aikaa, ja olin Jujuun äärimmäisen tyytyväinen. Se selvitti radat hienosti, ja käyttäytyi aivan mahtavasti taas pienessä hallissa, missä oli meteliä ja vieraita koiria iholla. Pääsi se vähän leikittämään ihanaa bortsuvauvaa myös. :)

perjantai 28. lokakuuta 2016

Aamun taitavat

Olipas mulla taitava tirriäinen tokohommissa tänä aamuna. <3

Otin ruutua, noudon loppuosaa ja vähän ohjatun noudon alkeistreeniä. Mulla ei ole vielä edes käskysanoja ohjattuun mietittynä, mutta ajattelin, että voisin silti aloittaa Jujulle ihan vaan sitä ajatusta että hakee kapulan sivusta.

Aluksi vähän kapulan ja lusikan nostoja. Kapula tietty nousee joka kerta ja ei edes tiputa ennen lupaa. Hienosti. Metallilusikkakin otti harppauksen, kun ekaa kertaa ever nosti lopulta lusikan maasta ja antoi sitä mulle niinkuin puukapulaa. Naksauttelin vielä ihan vaan nostosta, mutta sanoin kyllä kiitos aina kun antoi lusikan käteen asti. Hyvä hyvä!

Sitten ruutua. Kävin muutaman kerran taputtamassa ruudussa, mutta Jujulle tämä oli vaikeaa, kun luuli että kutsui ruutuun. Lopetin sitten ne näyttöruudut taas, kun musta vaan tuntuu etten saa siitä hyötyä irti. Juju meni tällä kertaa joka kerta suoraan ruutuun, ei mennyt sivusta. Haki vähän vasenta laitaa, mutta palkkasin nekin, kun oli kokonaan ruudussa anyway. Otin sitten alusta ruutuun vähän ajatuksena hakea sille targettia, mutta kun ei olla ruutuun tehty kosketusalusta targetilla, niin eihän Juju sitä hoksannut. Alusta kuitenkin auttoi, koska haki keskemmälle, ja taaemmas, vaikkei alustalle seisonutkaan. Meni kuitenkin joka kerta ruutuun hyvin ja haki virittelyllä katsetta ruudun suuntaan. Sain myös kestoa seisomiseen muutaman kerran, jes!

Noudon loppuosaa. Jätin Jujun seisomaan kapulan taakse ja kävelin matkan päähän. Sanoin nouto käskyn. Juju otti kapulan ja toi sen mulle. Totesin kuitenkin etten halua tuollaisia tehdä montaa, koska palautti ravilla. Joten kun pyysin tuomaan, vapautin lelulle vauhdista. Viimeisellä toistolla kapula oli vissiin liian lähellä, kun ei meinannut millään hoksata tuoda sitä. :D Tämä harjoitus oli kuitenkin selvää pässin lihaa, ei ongelmaa tuoda kapulaa eteen. Vähän edessä asennot oli vinoja, mutta palkkasin ne silti.

Ohjatun alkeita. Oli vain yksi kapula. Jätin Jujun istumaan, ja vein kapulan sen nähden jommalle kummalle puolelle vähän etuviistoon. Kävelin vähän matkan päähän ja käsiavulla ja ota-käskyllä (noutoliikkeen käsky) pyysin hakemaan. Palkkasin vauhdista. Ei tehnyt mokaa kertaakaan. Olipas taitava! En kauaa tee noita etuviistosta hakemisia, vaan alan siirtaa kapuloita enemmän sivulla ja siitä taakse, mutta tämä oli ensimmäinen treeni ohjattua ajatellen. :)

Lopuksi vielä kapulan kanssa eteenistumista, teki kivasti :)



On se hauska tämä koiraharrastus, kun aina on joku laji mikä tökkii, ja samaan aikaan joku muu sitten sujuu kivasti :D

torstai 27. lokakuuta 2016

Pauhaava sydän

Maanantaina vapailtiin lenkkien merkeissä. Tiistaina otin illalla kotona vähän perusasentoja ja metallinoutoon liittyvää lusikan nostamista.


Keskiviikkona oli mulla VP töistä, me pidettiin Jujun kanssa vähän erilainen päivä. Aamulla vietiin auto huoltoon ja lenkkeiltiin Hatanpäältä kotiin 7,5km. Sen yhteydessä otin yhdellä kentällä muutamat jäävät peruutellen, ja ihan hiukan seurausta. Aamupalan jälkeen lepäiltiin, mä tein pihahommia, ja Juju otti päikkärit. Iltapäivällä luulin että saisin auton takaisin ja oli ollut meininki myös hakea se Jujun kanssa ja tehdä samalla pieni bussimatkailu. Noh, auto jäikin huoltoon vielä, mutta päätin silti toteuttaa bussi excursion niinkuin olin ajatellut.


Lähdettiin käymään Nekalan Wuffissa bussilla. Nro 10 ei jätä ihan lähelle, joten joku 2km lenkkeiltiin vielä pysäkiltä kaupalle. Bussimatkalla Juju ei ensin meinannut taas pysyä pystyssä kun piti haahuilla ja ihmetellä ihmisiä. Pyysin sen sitten mun jalkojen väliin istumaan naama ulospäin, että näki ihmetellä, mutta mä pystyin pitämään sen tasapainossa ettei heilunut pitkin bussia. :D Juju oli matkan hiljaa, ei nähnyt tällä kertaa aiheelliseksi puhista vieraille jotka nousi bussiin tai lähti ulos. Taisi olla Jujun kolmas bussimatka. Hienosti.



Wuffin käynnin syy oli lihavaraston hupeneminen (josta note to self, tee Kennelrehulle tilaus!) ja Hurtan sadetakki. Mulla on ollut käytössä BOTin sadeloimi, mutten tykkää siitä, kun siinä on umpinainen etuosa (Juju herkästi lyhentää etujalkojen askelta, jos joku osuu niihin) ja häntä halkion uupuminen. Juju kantaa häntää kuitenkin ylhäälläkin jonkun verran, niin tuo loimi aina pomppaa pois päältä. Pompan sadetakkia koitin, mutten tykännyt kun siinä ei ollut vuorta ollenkaan, pelkkä kylmä ulkoilukangas. Hurtassa on nyt verkkovuori (ohut) ja siinä on etuosassa vekki ja häntävekki takana. Tykkään myös kun kauluksen saa kahdesta kohtaa nipistettyä. Hyvät heijastimet. Mahavyö saisi tulla vähän pidemmälle, mutta tää on tietysti suunniteltu sopimaan myös uroksille. Mietin pitkään pinkin ja mustan välillä mutta päädyin tylsästi mustaan. Mulle kokopinkki takki on vähän too much, vaikkei värillä ookkaan aina niin väliä. Mutta kun valita sai...niin musta lähti mukaan :) Juju vihaa takkia, tietty, mutta vihaa Hurttaa vähemmän kun BOTtia. :D Hurtan kanssa pystyy istuakin, ja kannella keppejä. Botin kanssa ei voinut.


Wuffista lenkkeiltiin sitten kaikenlaisia kiertoteitä takaisin kotiin, ja käytiin vielä matkalla Faunattaressa hakemassa Tempulle vessahiekkaa. Juju on kyllä semmonen ihastelumagneetti, kun se käyttäytyy aina niin hienosti. :) ei se kyllä vieraista paljon välitä, mutta ei vedä hihnassa, ja kulkeen myös kaupassa vapaana tarvittaessa (nyt esim. kun lähdettiin niin päästiin kaupan ovella hihnasta, kun mulla oli molemmissa käsissä kissanhiekkapussi).

Valtosta viime vuonna tilatut heijastin valjaat on osoittautuneet loistavaksi pikkumustan valaisussa.
__________________________________

Kepo ystävällisesti luovutti mulle meidän toisen auton, jotta pääsin sitten tänään torstaina aamulla hallille aksahommiin. Tein jälleen alkuverkkaan sitä Aata. Mulla jäi kaikki koirakamat autoon joka siis on huollossa, joten ei ollut omaa ohutta putkea Aalle auttamaan. Otin siksi kehikon apuun. Juju tekee kyllä 100% oikein kehikolla. Ei tee virhettä, vaikka kehikko välillä meinasi vähän romahtaa, ja vaikka jätin etupalkan ja vaikka heitin palkan jo kun Juju oli harjalla. Mutta heti kun otin kehikon pois, teki loikan helposti. Noh, en oo tästä huolissani, vaatii vaan rutiinia ja lihasmuistiin jäämistä. Juju tekee tosi kauniisti ja koskee Aallta kehikolla niin näppärästi, että pakko uskoa, että se on mahdollista myös ilman kehikkoa. Täytyy vaan antaa aikaa ja häivytellä kehikkoa hitaasti pois.


Puomilla myös jumitti ekalla toistolla. Tein nyt niin että palkkasin ekan jumipuomin heti kun tuli molemmat tassut maahan, mutta sen jälkeen en enää kelpuuttanut jumeja. Sanoin vaan oho kun ei tullutkaan heti kokonaan, ja otin uusiksi. Muutaman kerran sai jankata, ennen kuin älysi, huomasin myös että mun sijainnilla oli tässä iso merkitys. Jos jättäydyn itse taakse, Juju tekee heti tosi hienon puomin ja tulee varmasti alas asti, mutta jos juoksen eteen tai jopa rinnalla, koomailee helposti. Yritin olla katsomatta koiraan, vaan kohtaan johon etutassut haluan.

Tehtiin myös ratapätkää. Ekaksi kohta missä lähdön jälkeen piti pienellä törkkäisyllä saada vinohypylle. Juju meni tästä kaksi kertaa ohi. Otin hypyn erikseen, sen jälkeen teki varmasti. Jäin ihan turhaan varmistelemaan ohjauksia. Siitä johtui kohtuullisen isot lenkitykset ja ei niin tiukat käännökset. Backlap toimi taas moitteetta ja poikkarit myös, on se taitava :*
Yhden kerran tuli takanaleikkauksessa toista rimaa päin, kun ei katsonut ohjausta ja mä olin myöhässä. Irtosi takanaleikaten tosi mageesti :)

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Nina Mannerin tokokoulutus ja sunnuntain minitokot

Lauantaina töiden jälkeen oli hallilla kauan sitten varattu Nina Mannerin tokokoulutus. Meillä oli puoli tuntia treeniaikaa. Olin vähän liian aikaisin hallilla, kun luulin että aikataulut olisi mennyt siten että olisin päässyt aikalailla nopsaan ekaan settiin. Jouduttiin kuitenkin odottelemaan 2h hallilla. Jujua kävelyttelin kun se raukka meinasi niin palella kokoajan. Vaikka oli takki päällä ja kaikki. Juju on sopivasti nyt tiputtanut ihan kaikki pohjavillat pois, joten se palelee tosi helposti. Itselläkin olisi pitänyt olla toppatakki mukana, hallissa seisoskellessa alkoi kyllä tulla tosi vilu.

Tehtiin treenit kahdessa setissä.

Eka 15min: Sanoin miten oli eka koe mennyt ja että PAn kanssa on ollut vähän ongelmia. Se että menee häirittynä maahan muiden käskystä ja sitten myös että PA on vino. Tehtiin sitten näitä. Juju meni KOLMEEN EKAAN häiriökäskyyn (Nina käskytti naaman edessä maahan). Sitten huomautin. Täytyisi huomauttaa kunnolla jo ekasta. Ja meni tosiaan samaan jäynään joka kerta. Sitten skarppasi. Meni kyllä vieläkin kun oikeen vaikeaa pistettiin, Nina kaiveli taskuja istuen Jujun vieressä, ja rapisteli papereita, kutsui nimeltä, kutsui luo, käski maahan, antoi käsiapuja jne. Huhhu oli kyllä vaikeaa. Juju ei lähtenyt viereltä mihinkään, mutta kun näiden häiriöiden perään heti käskettiin maahan niin sinnehän se meni. Tehtiin niin että palkkasin välissä namilla ja sitten vapautin lelulle kun oli oikein skarppina. Teki kyllä hyvin sitten kun muutaman kerran meni vipuun. Viimeinen oli tosi vaikea, kun tehtiin sitten niin, että käskin muutaman harhan jälkeen itse maahan(meni kyllä hyvin). Sitten Nina koitti nostaa sitä sieltä ylös. Houkutteli namilla, ja teki vaikka mitä. Jujun ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Oli niin vaikeaa. :) Tommosia treenejä pitää ruveta ottamaan ihan tosi paljon, ne auttaa tohon ongelmaan kyllä.


Sitten otettiin vielä perusasentoja edessä istumisesta. Kerroin myös, että Juju myös vehtaa sitä perusasennon paikkaa, jos en kommentoi perusasentoa mitenkään. Nina myös kommentoi, että Juju reagoi mun liikkeeseen, että kun katson että onko suorassa ja liikutan hartioita, niin alkaa hakea paikkaa taaempaa ja liikkuu. Siihen täytyy myös puuttua ja alkaa opettaa siihen että liikehäiriöön ei lähdetä mukaan. Sitten niitä PA tulemisia. Siinä näki heti ongelman, että jättää herkästi vajaaksi. Juju kyllä korjaa itse paikkaa automaattisesti ilman kehotusta, ja Nina sanoi että aluksi kannattaa palkata myös ne mitkä itse korjaa. Mutta sitten alkaa vaatimaan että pitää tulla kokonaan heti. Sitten tehtiin siten että roikotin lelua vasemmassa kädessä käsi suorana sivulle, ja siitä pyysin Jujun sivulle että joutui luopumaan lelusta samalla. Nämä toimi hyvin! Tuli suoraan ja heti oikein.

Tauko

Toinen 15min: Halusin toiseen settiin ruutua ja jääviä. Ensin jääviä. Tein peruutellen istumista, ja seisomista. Nina sanoi että hän lähtisi nyt sekoittamaan jääviä keskenään peruutellen ihan kunnolla. Että ottaa sekaisin kaikkia. Kuitenkin jäävissä seisominen ja istuminen tulee heti AVOssa vastaan. Oon vähän tehnyt eri tekniikoilla sekaisin, että peruutellen istumista, vierellä imuttaen seisomista, ja seuruuttaen maahanmenoa. Niin näissä oppii heti jo liikkeestä että mikä jäävä tulossa. Seisominen on vielä vaikeaa ilman käsiapua. Ruutu oli sopivasti häiriönä vieressä, ja se olikin vaikeaa aluksi luopua siitä. Ruutuun sitten näytin ensin miten on tehty. Nina kysyi onko tehty näyttöruutuna, mutta sanoin että lopetin näyttöruudut heti kun huomasin että alkoi näytöllä haistelemaan ruudussa ja etsimään namia. Sitten Nina ehdotti jos tekisi näyttöruutua siten ettei näyttäisi maata, vaan taputtaisi vaan ruudussa. Tällä saatiin kyllä Juju tulemaan ruutuun suoraan keskeltä, mutta edelleen etsiskeli siellä. Nina kuitenkin sanoi ettei se haittaa, vaan heti JES kun on oikealla paikalla ja lelu perään. Sanoi myös ettei ole omia koiria käskyttänyt seisomaan ruudussa, vaan että opettaa koiralle vahvan oikean paikan niin ettei se tarvitse sinne erillistä käskyä. Mä taas oon ajatellut, että haluan että se koira tietää sen käskyn siksi, ettei mene sillä sitten kokeessa suoraan maahan, mikä on ollut ongelma myös.

Yhteenvetona voisin sanoa, että en tiedä johtuuko se musta, mutta mä aina jotenkin odotan saavani enemmän irti noista tokokoulutuksista. Jotenkin tuntuu, että tuonkin varsinainen hyöty jäi aika vähäiseksi, koska me ollaan kuitenkin tuon tyyppistä häiriötreeniä tehty, ja jääviin ei nyt tullut kauheasti uutta. Ruutuun tuli toi ilman näyttö, mutta Juju meni sillä yli ruudusta joka kerta kun etsi jotain. Mutta tuo otetaan varmaan testiin sen verran jos saan kuitenkin palkattua oikeasta paikasta. Niin ehkä tuolla saisi tarkennettua koiran päähän sitä oikeaa paikkaa ruudussa. Samoin perusasentotreeniin saatiin uutena tuo lelusta luopuminen joka auttoi kyllä. Mutta edelleen jäi vähän tyhjä olo kuitenkin. Olisi ehkä pitänyt itse suunnitella paremmin treeni, että mitä halutaan tehdä.

Treenin jälkeen vielä Vendin ja Vilin kanssa metsärallilenkki. Huhhu että bortsuilla riitti vauhtia. Ihan hullua menoa kyllä.


________________________________

Sunnuntaina aamulenkin yhteydessä otettiin jääviä peruutellen ja pari kauko (I-M) settiä. Jäävissä istu ja seiso on vähän hankalampia, maahan on kyllä niin hyvin takaraivossa, että sen tekeminen ei tuota tuskaa. Sekoittaa I-S jääviä keskenään ja haluaisi lähteä perään, kun pitäisi seistä. Tästä neuvoteltiin, mutta kun palkkasin heittämällä namin taakse, niin lähti sujumaan. Selkeästi se että kävelen palkkaamaan Jujua kohti on vielä liian vaikeaa.

Kaukot oli jees, tein AVO setit (m(sivulta)-i-m-i-m), matka noin 4 metriä. Teki oikein :) Jätti ekassa setissä istumiset vähän vajaiksi (satoi räntää :D ) mutta toisessa setissä istumiset oli hienot!

lauantai 22. lokakuuta 2016

Keep calm and hakuna matata

Keskiviikko aamuna olin hallilla tekemässä omat tokotreenit. Otin luoksetuloa, pikkusen seurausta, ruutua ja metallinoutoa ajatellen lusikan nostoa.

Luoksari: Huomasin kokeessa otetulta videolta, että Juju haisteli jätöissä vähän sekä luoksarissa, että kaukoissa. Tein siis ensin ihan vaan jättötreeniä ja totesinkin, etten ole tainnut ikinä koskaan palkata pelkästä hyvästä jätöstä. Pitäisi aina muistaa, että Jujun kanssa kannattaisi palkkaus pitää hyvin yllätyksellisenä, koska alkaa herkästi ennakoida ja tylsistyy nopeasti. Jätin siis luoksarin odota käskyllä normaalisti, mutta peili kautta katsoin mitä touhusi. Ekalla jätöllä haisteli (tapa?), joten palasin viereen ja uusin. Seuraavalla olikin skarppina, vähän että mitäs nyt?? Hihkaisin jes, kun jäin nätisti, ja katsoi tarkkana perään. Sai lähteä jätöstä lelulle, joka siis oli mulla kädessä.
Muutama tällainen ja sitten pari vauhtiluoksaria. Toisella palkkasin kun oli juossut puoleen väliin, toisella vasta kun oli noin 3m etäisyydellä. Tuli laukalla loppuun asti, ei mitään kiitojuoksua, muttei sen sellaista tarvi ollakaan. Kunhan tulee mielellään ja laukalla loppuun asti!

Treenaa luoksari:
-jätössä ylläripalkkauksia
-kilpailu palkalle?

Hiukan seurausta: Otin vain muutamat motivaatiopätkät, Juju edisti jonkin verran. En korjannut, vaan seuruutin sitten vähän vasempaan kaartaen, jolloin paikka parani. Palkkasin selän takaa lelulle.

Treenaa:
-naksuttele oikeasta paikasta? Vaikka ilman käskyä tarjoten?

Ruutu: Ensin muutama toisto kaukaa lähettäen suoraan ruudussa olevalle lelulle. Juoksi täysin ja meni suoraan sisään. Juoksin leikkimään ruutuun. Sitten lähempää lähettäen ilman lelua, meni suoraan sisään, mutta hakee kulmaa vähän. Huusin top- käskyn, kun ruudussa. Kaksi toistoa vähän palkkaa viivyttäen seisotin ruudussa. Kävelin vähän ruutua kohti ja heitin lelun. Hienosti seisoi!! Jätettiin siihen. Ei mennyt kertaakaan sivusta ruutuun, jes!

Treenaa:
-ruudun loppuosa AVO, jättö maahan ruutuun, luokse kävely ja PA
-lähetykset pidemmältä, ensin suoraan lelulle tai namialustalle
-seisomisen kesto!

Metalli lusikan nosto: Tajusin, etten ole Jujulle tehnyt yhtään mitään harjoituksia metallisilla esineillä. Ja arvasin jo valmiiksi sen olevan vähän vaikeaa, kun puukapulan kanssakin taisteltiin. Oli ruokalusikka mukana. Ensin vaan puukapulan nostoja, helppoja oli, nosti ja odotti että otin kapulan käteen. Sitten vaihdoin metallilusikkaan. Ensin tarjosi vaikka ja mitä ja palkkasinkin vain aktiivisuudesta lusikkaa kohtaan. Käytti kosketusalustana ja tassuilla siirteli ja vaikka mitä. Sitten hoksasi että palkka tuleekin nenäkosketuksesta. Palkkasin useamman tällaisen. Onneksi nämä harjoitukset on niin tuttuja, ettei sen hoksaamiseen mennyt kuin muutama hassu toisto. Lopuksi kolme sellaista missä hampailla vähän koski lusikkaan ja yritti ottaa vähän suuhun, niistä superpalkka ja lelubileet. Jätettiin onnistumiseen.

Treenaa:
-kriteerin nosto hiljalleen, ei tehdä tästä asiaa, kun metallinoutoon on aikaa :)
__________________________________

Torstaina pidettiin vähän treenivapaata lenkkeilyn merkeissä. Otin illalla kotona kyllä vielä ennen iltaruokaa vähän lusikan kanssa pitoa ja nostoa. Ei se vielä lusikkaa kunnolla halua ottaa suuhun, mutta kokeilee hampailla, ja tykkää naksuttelusta :)
__________________________________

Olis vissiin kannattanut jatkaa ihan niillä treenivapailla, ei meinaan oikein meinannut aksahommat ottaa sujuakseen perjantaina aamulla. Olin hallilla ja ajatus oli ottaa ratatreeniä. Alkuun otettiin muutama A toisto, ja kun sujui niin otettiin ratatreeniä.

Tässä videolla vain onnistuneet radat. Mutta kyllähän niitä hinkattiin. Nelos hypystä meinasi tunkea ohi väkisin kun päällejuoksu persjättö oli kokoajan joko myöhässä tai ajoissa. Lyhyen suoran putken jälkeen tuli poikkarista läpi moneen otteeseen, kun ei olisi millään kääntynyt kohti seinää. Lisäksi tuli vielä valssista läpi ja meni renkaalle keppien sijaan kun tultiin tuo hyppy uudelleen...voi huoh.



Viskileikkaus keppien jälken sujui, ja putkeen sujahti ongelmitta, myös vastakäännös mutkaputken jälkeen ok. Suoraan putkeen mennessä kiljaisi molemmilla kerroilla kun oli niin siistiääääääÄ!!! Renkaalle lähetys ongelmitta. Radalla Aat pääosin ok, taisi tulla kaksi loikkaa treenin aikana. Tosin ei ihan täydellisiä olleet onnistuneetkaan, mutta rutiinilla paransi. Lopussa ei ongelmaa, kun sinne asti vaan päästiin.

Juju sekoili muutakin. Yhden kerran tarjosi Aalle 2on2offia, ei lähtenyt suoraan lähetyksellä hypylle vaan piti saatella.

Noh, olisi tosiaan voinut jättää nämä välistäkin, mutta ei joka kerta voi treenitkään olla täydellisiä, joten se siitä :)


tiistai 18. lokakuuta 2016

Metsäilemässä ja aksaa vaihteeksi

Kokeen jälkeen maanantaina aamulla oltiin jäljellä. Oli kaksi gps päällä, puhelimen mukaan jäljen pituus 470m, kellon mukaan 410m. Jokseenkin luotan enemmän tuohon luuriin, kellosta oli akku vähissä ja sekoili ekalla mittauskerralla (tallatessa) oikein huolella sillä seurauksella, etten saanut edes mitattua.


Juju jäljesti jälleen hienosti. Lähetin janalle noin 10m päästä jäljestä tien reunasta kohtisuoraan jälkeä kohti. Lähti tosi hienosti janalle suoraan!! Nappasi jäljen, mutta tarkisti taas takajälkeä jonkin matkaa ennen kuin kääntyi. Annoin tarkistella, oikeasta suunnata löytyi heti muutama nami, yritän tällä saada fokusta jäljen oikeaan suuntaan. Maasto oli jälleen aika vaihtelevaa, oli kalliota ja solaa ja aika tiheää risukkoa, mutta myös avointa metsäpohjaa. Juju työsti jälkeä hienosti, mutta alkoi hommiin kunnolla vasta puolen välin jälkeen. Tarkisti joitakin kulmia, ajoi myös yhdestä ohi, annoin mennä en pidättänyt liinasta. Korjasin muutamat kohdat ja pyysin tarkistamaan, kun ajatteli oikoa vaikeista paikoista. Olen nyt tarkoituksella tehnyt välillä jäljen kulkemaan ahtaista puun väleistä ja kivien päältä, jotta näen jäljestääkö oikeasti tarkasti. Nyt yhden korjauksen jälkeen tarkensi hommaa.

Olin tyytyväinen treeniin. Jäljellä ei ollut keppejä.
____________________________________

Tänään aamulla oltiin aksahallilla tekemässä tekniikkaa. Alkuun An juoksaria jälleen. Aluksi taas himmaili, laitoin harjalle pumpperin. Tuli lopulta muutamia tosi hienoja, niin siihen jätettiin.



Otettiin myös keppien avokulmaa. Aluksi haki ja haki, mutta kun löytyi niin teki varmasti. Haluan Jujulle suht itsenäisen keppien hakemisen, myös avokulmaan. Aina ei ehdi auttaa, ja kun tuollaisen kohdan ohjaaminen on hankalaa, kun menee herkästi kakkos väliin niin olisi helpompi kun osaisi itse katsoa. Oli kivat treenit, Juju tekee hienosti kun annan sen tehdä. :)


sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Ratatreeniä ja tokon ensimmäinen ALO koe

Ensin Annen torstaiset aksa rata treenit. Rata oli seuraavan mukainen:


En ehtinyt etukäteen juurikaan tutustua rataan paperilla, ja sain noottia. ;) oli haastava ja PIIIITKÄ rata. Tehtiin pätkissä.

Eka kierros: 3 takaakiertoon lähetys kaukaa ja putki 5 leijeröiden hypyn takaa. 6 päällejuoksu ja poikkarilla kepeille. Meni kakkosväliin taas ekalla. En ottanut ohjauksessa tarpeeksi käteen kiinni niin livahti. Mutta kepit muuten tekikin tosi hienosti loppuun asti joka kerta, vaikka olikin seinä vastassa. Siitä vauhdilla ohjaamaan 9 takaakierto vähän sylkkärimäisesti, tässä oli aika kiire, jos ei päässyt kepeiltä lähtemään kunnolla. Suora putki oli myös ohjattava, koska liikesuunta ohjasi Alle putken sijaan, jos lähti vain liikkeelle. Siitä 10-11 persjättö ja sylivekki ja vauhdilla puomille. Puomit oli tosi jees nyt joka kerta. Alla oli muuten putki apuna, olisi kyllä loikannut muuten, oli aika ahdas ohjausväli. Sitten törkkäys 13, päällejuoksu 14 ja 16 takaa kiertona. Tässä sai olla tarkkana tuon 15 ohjauksen kanssa, koska jos oli väljä, teki ihan liian ison kaaren hypyn jälkeen. Sitten olikin taas kiire jotta ehti 18 takaakiertoon. Toki linjakin ohjasi sinne, joten Juju meni ihan suullisella käskyllä. Pieni ohjaus puomille. Tauko.

Toka kierros: Jatkettiin puomilta. Poikkarilla hyppy+ putki. Meni ekalla keinulle, ohjasin liian kaukaa ja väljästi. Tuossa oli aika mielenkiintoinen kohta kun oli kolme vaihtoehtoa mihin koira voi mennä. Sitten 22 vippaus, 23 jaakotus, meni herkästi putkeen. Jaakottamalla oli aika hyvä. 24-25 takanaleikkaus + poikkari, tätä sai alkaa rakentaa heti kun kääntyi 23 oikein. Sitten juoksumutka, en leijeröinyt puomin takaa, vaikka niinkin olisi voinut tehdä. Juju tapauksessa ehdin kuitenkin persjättöön 28-29 väliin ihan hyvin, ja Juju haki putkestä putkeen ihan helposti, vaikka putken pääkin oli piilossa. Kepi umpikulmaan peace of cake. Keinut oli vähän taas...vaikeita. 35 sai taas jaakottaa ettei mennyt putkeen. Poikkari 37 + puomin sai myös kertoa ajoissa, muuten lähti irtoamaan hypyille.

Kivat treenit, ja haastava rata :) Olin tosi tyytyväinen kun ehdittiin kuitenkin tehdä kokonaan.
_________________________________

Perjantaina tein lyhyen valmistelu treenin tokoa koetta varten. Vähän PA treeniä ja lyhyitä seurauspätkiä. Juju teki hyvin, PAt on vajaita, mutta en ehdi kuitenkaan niitä korjata tähän hätään kuntoon.
_________________________________

Sunnuntaina sitten korkattiin toko kisa ura. Kepo oli mukana kisoissa, niin sain koko kokeen videolle. :)



Paikkis 0: Olipa turha paikkiksen nollaus! Juju meni muiden käskystä maahan ja mä hölmönä ja tietämättömänä korjasin sitä. Meni ekan käskyvuorolla, ja meni myös tokan käskyllä. Jos olisin ollut hiljaa ja antanut sen makailla vaikka meni toisen käskystä, niin oltais voitu saada jopa se 8 tästä. En tiennyt että korjaaminen nollaa liikkeen. Noh kaikesta oppii...

Seuraaminen 9: Juju valui vähän eteen seurauksessa. Kontaktista saatiin kehuja ja hyvältähän se näytti. Asenne voisi olla vielä vaan parempi omaan silmään, mutta tosi hyvin seurasi ja tiiviisti, myös juoksu osuuden.

Liikkeestä makaaminen 9 1/2: Taas seuruun paikka liian edessä, muuten täydellinen. Maahan meni suoraan ja heti, ja ei ennakoinut sivulle nousua.

Luoksetulo 9: Aivan huippu!! Tuli vauhdilla lähes loppuun asti, eteen suoraan (ehkä ihan hiukan väljästi?) mutta sitten se PA oli vajaa niin siitä yksi piste pois.

Kapulan pito 10: piti tosi siististi, otti ekalla ja luovutti ekalla käskyllä.

Kaukot 10: Kaukot oli kyllä hienot, myös omaan silmään. Ei voisi olla paremmat. Istuminenkin oli täysi, ei jättänyt vajaaksi.

Estehyppy 10: Tuli hienosti, suoraan eteen. Mielestäni PA oli tässäkin vähän vino ja vajaa, mutta tuomarin silmään ilmeisen ok. :D

Kokonaisvaikutus 10: Saatiin kehuja, kuulemma ohjaus on läpi kokeen kaunista katseltavaa, yhteistyö näkyy kauas ja meininki on iloisen keskittynyttä.

Oon kyllä niin super tyytyväinen, sekä koiraan että itteeni. Toi paikkiksen nollaus oli aivan omaa kokemattomuutta, jos olisin antanut makoilla, oltaisi saatu siitä pisteitä ihan varmasti. Juju makasi varmasti, eikä ollut levoton, ainoa joka mokaili olin minä. Toki pitää edelleen jatkaa tuota häiriössä harjoittelua, siten ettei saa totella muita. Jos me oltaisi saatu edes se kasi tuosta liikkeestä, siis vaikka Juju olisi ennakoinut, mutta olisi antanut olla, niin oltaisi voitettu koko luokka. Saatiin 153 pistettä siis ilman paikkamakuuta. :) Ei ihan riittänyt ilman paikkista ykköstulokseen, mutta täältä me tullaan. <3

torstai 13. lokakuuta 2016

Supersankari

Tiistaina aamulla olin omissa aksatekniikkahommissa hallilla. Kontaktiasiat vaatiin edelleen treeniä, joten niitä sitten tehtiin.

Ensin A: Otin oman ohuen putken kontaktin rajalle avuksi. Alan tätä hiljalleen häivytellä, mutta ensin pitää saada ns askeleet osumaan oikein. Niin kauan kun on epävarmaa, pidän tätä putkea apuna. No more mistakes with this one! Juju tosiaan loikkasi avusta huolimatta kaksi ekaa yritysta suvereenisti alas huomioimatta mitenkään tehtävää, joten otettiin sitten pari muistuttelukierrosta ilman vauhtia. Nostin Jujun An alastulon yläosaan ja siitä kontaktikäskyllä alas. Muisti heti, oikein näki kun lamppu syttyi päässä :) Sitten koskikin aikalailla hyvin kaikki seuraavat toistot. Yhden mokasi, siitä ei palkkaa tullut. Suurimmassa osaa kuitenkin himmaa vielä laukkaa, ei tule kokonaisella askeleella alas. Tähän avuksi laitoin myös pumpperin harjalle. Alkoi ne askeleetkin löytyä. Mitään mieletöntä määrää en toistoja halunnut. Videolla näkyy kaikki toistot mitä tehtiin.


Puomi: Pari ekaa oli hitaita, annoin olla. En hoputtanut, enkä antanut vihjeitä. Heti kun molemmat tassut oli maassa, nopea vapautus putkeen ja lelubileet päälle. Viimeiset toistot alkoi näyttää jo tosi kivalta. Paineettomuus näyttäs olevan puomilla the juttu. Jos helpotan namilla tai hoputuksella, ei mieti itse tehtävää, ja epävarmuus tehtävästä sen kuin jatkaa olemassa oloaan. Tyytyväinen oon kehitykseen nyt tämän asian suhteen kyllä :)

Otin vielä loppuun kaksi An toistoa puomin perään. Halusin nähdä että erottelee käskysanat ja tehtävät eri kontakteille. Himmasi ekalla, tokalla tuli askeleen hyvin. Etujalkoja ei saatu molempia oikealle kohdalle, mutta askeleet oli bueno.

*

Illalla oltiin vielä LEVEKin tokoryhmässä. Ensin paikkamakuu, joka oli pitkä. Juju meni maahan liikkurin käskystä. Huomautin. Pyysin liikkuria käskemään uudelleen. Nyt hyvä. Paikkamakuu meni itsessään hyvin. Korjasi asentoa, ilmeisesti kylmä maa vähän inhotti.

Sitten halusin ottaa sitä häirittyä perusasentoa. Pyysin ohjaajaa käskyttämään Jujua kun Juju istui perusasennossa kontaktissa. Alkuun vaikeaa, ei totellut liikkurin käskyjä, mutta kontakti harhaili ja bongaili kentältä juttuja. Skarppasi kyllä loppu kohden jälleen. Palkkasin välissä ja sitten heti perään toinen kerta. Tällä kertaa toinenkin treenaaja tuli häiriköimään. Käskytti Jujua maahan ihan naaman edessä ja antoi vielä käsivihjeitäkin. Juju meni lankaan kaksi kertaa. Sitten skarppasi, katsoi vielä kerran liikkuria, mutta sen jälkeen tapitti tiiviisti mua ja oikein näki kun sulki kuplan ulkopuolisilta häiriöiltä. Hienosti.


Sitten otin vähän ruutua välissä. Ruutu harjoitukset meni hyvin, ei nyt oikeastaan edetty mihinkään suuntaan. Läheltä (noin 5m) matkalta lähti ruutuun suoraan ja meni edestä sisään ja stoppasi oikein. Jos menin kauemmas lähettämään, meni sivulta sisään. Outo ongelma. Pitänee siis vielä ottaa pitkältä matkalta suoraan leluun, ja lähettää ilman lelua ruutuun lähempää. Merkkasi myös jostain syystä etuvasemman kulman merkin taas. Käsi siis aina merkillä ennen kuin meni ruutuun. Tämä tosin vain jos meni ruutuun sisään sivusta.

Lopuksi otettiin vielä yksi häiriköity PA. Tämä meni tosi hienosti, ei vilkuillut vaikka oli naama siihen suuntaan missä oli kartioita ja missä muut treenasi. Piti tiukasti kontaktin. Seuruutin vielä hetken tötsien ympäri, seuruu oli tosi kivan tuntuista. :)
________________________________________

Keskiviikkona treenivapaa, tänään Annen ratatreenit illalla.



maanantai 10. lokakuuta 2016

Pitkät jälki ja kisamaiset tokoilut

Lauantaina 8.10. mentiin töistä metsään ja jälkitreeniin. Maasto oli uusi, aivan mahtava, kiva paikka, mutta jälkeä ajatellen aika haastava. Oli aika jyrkkiä kivien päältä laskuja, joita ei voinu välttää ja risukkoa yms. Treenit meni vähän vaihtelevasti.

Jäljen pituus oli vajaa 500m, halusin ottaa selkeästi pidemmän jäljen, ilman keppejä tai muita vaikeutuksia. Alku olikin aikamoista hulabaloota. Lähetin tieltä about 5m päästä jäljestä janalle. Löysi jäljen heti (ehkä vähän jarrutin liinasta kun ampui jäljelle tykin suusta), mutta tarkisti taas takajälkeä kauan ennen kuin nosti oikeaan suuntaan. Pitänee noita jana treenejä ottaa ohjelmistoon myös, viimeistään ensi keväänä kun uusi kausi alkaa. Nosti kuitenkin sitten oikeaan suuntaan ja lähti hyvin jäljelle. Alku aikamoista kaahausta, ei syönyt nameja, joita oli noin 10 askeleen välein. Annoin kuitenkin mennä kun kerran jäljellä pysyi ja tarkasti meni. Oikeastaan vasta 200m kohdalla alkoi tarkemmin ja hitaammin jäljestää. Selkeästi myös huomasi, että Jujukin vähän epäröi, kun jälki vain jatkui ja jatkui. Jäljesti kuitenkin erinomaisen hyvin, tarkisti muutamat harhat, joissa siis oli selkeät jäljet ja yksi riistapolkukin jäljen poikki meni, mutta jatkoi oikealla jäljellä. Yhdessä kohtaa olin tallonut jäljen jännästo kahden puun välistä, missä oli vielä risukkoakin maassa, meinasi oikaista helpompaa reittiä puun ohi. En antanut oikoa, vaan pidin liinasta ja pyysin tarkentamaan. Meni kuin menikin aika helpolla oikomatta.

Otin gps tallausvaiheessa, tässä siitä kartta

Tässä Jujun ajama reitti, unohdin laittaa pois päältä jäljen päässä.
 Viimeisellä suoralla oli aika vähän nameja, ja väsymyskin selkeästi vähän painoi koska vauhti kasvoi ja nenäkin hiukan nousi välillä maasta. Vaadin tekemään töitä, jos lähti kaahaamaan, pyysin tarkentamaan. Ihan lopussa tuli vähän ikävä kämmi, kun huomasin vähän liian myöhään että Juju vaihtoi jälkeä, ja juuri sellaisessa kohtaa, missä meidän oma jälki loppui. Ei siis mennyt meidän loppukohtaan, vaan jatkoi sen ohi toista jälkeä, ja sitten taas meidän loppukohdasta ehkä kaksi metriä eteenpäin löysi taas mun askeleen kun olin hypännyt jäljeltä pois tallatessa. En oikein tiennyt miten tuollaista noteerata, joten otettiin lopu vielä uusiksi, eli otin taaksepäin, lähetin jäljelle ja nyt löysi oman loppupaikan. Nuo hetkittäiset vaihtamiset mua vähän huolettaa, koska tuollaista jos tapahtuu keskellä metsää, että menee vieras jälki meidän jäljen suuntaisesti vieressä, niin en välttämättä edes huomaa jos vaihtaa hetkellisesti.. hmm.
______________________________________

Sunnuntaina pidettiin kuukauden lenkitön päivä, eli ei tehty lyhyitä pissatuslenkkejä lukuunottamatta yhtään mitään. Lazy sunday :)


______________________________________

Tänään maanantaina aamulla mentiin sitten hallille tekemään tokon kisamainen treeni. Tulevan viikonlopun koe on kyseisessä Tamskin hallissa, ja me yleensä siellä vain aksataan, joten ajattelin että olisi ihan hyvä käydä myös tokoilemassa hallissa ja hakea tokofiilistä ja keskittymistä vaikka onkin aksaesteet ympärillä.

Otin alkuun vähän virittelyä seurauksen ja jumpan muodossa. Juju seurasi tosi kivasti, ja mukavalla reippaalla asenteella. Vähän nosti kierroksia lelusta liikaa ja keuli, mutta annoin keulia, niin on kuitenkin parempi kun se anteeks että olen olemassa- asenne, joka aina välillä näkyy seuruussa Jujulla.

Itse kisamaisessa otin järjestyksessa seuruu-jäävä-luoksari-kaukot-estehyppy-kapula (paikkista en ottanut, ihan turha ottaa yksin). Ja kaikki putkeen pelkällä sosiaalisella palkalla. Kyttäili alussa taas kaikkia tötsiä ja seuruun virittelyssä meni sivulla maahan ilman lupaa. Sanoin oho, sitten skarppasi ja päästiin liikkeelle.



Seuruu: seurasi hyvin, mutta lelupalkan puuttumisen näki vähän vireen laskussa. Seuraa hyvällä paikalla ja tiiviisti, kontakti on hyvä ja kääntyy pennin päällä. Juoksussa vähän väljeni kun vilkaisi tötsää. Vastasi sosiaaliseen hyvin.

Jäävä: taisi olla joku kyttäys päällä kun lähdettiin liikkeelle, kun piti korjata seuruuta matkalla. Maahan lysähti vauhdista ja kerralla. Pysyi ja sivulle hyvin.

Luoksari: Tuli aivan fantastisen hyvin laukalla loppuun asti. Epäröi tuleeko eteen vai sivulle, siksi eteen vinosti. PA vähän taas hakee paikkaa, ei oikein meinaa tulla kunnolla sivulle asti.

Kaukot: ennakoi maahanmenon. Otin sen uudestaan. Meni jo virittelysanasta. Vaihdot nopeat ja selkeät. Sivulle hyvin.

Estehyppy: en edes muista koska ollaan viimeksi tämä otettu, mutta tosi hyvä, suora eteentulo. PA jälleen vaikea. Jäi sivu-käskyllä vinosti eteen kysymään eikö tämä kelpaisi?

Kapula: Perfect. Pelkäsin että yrittää ottaa ennen lupaa mutta malttoi.

Treenaa vielä ennen koetta:
-PA treeniin jumppaa
-perusasentoon varmuutta, ei saa mennä maahan ilman lupaa
-lyhyitä seurauspätkiä nostamaan vielä motivaatiota, vähän juoksua voisi myös ottaa

Tällä aikalailla mennään, oon suunnitellut että menen huomessa LEVEKin tokoryhmään vielä mukaan, pyydän jonkun häiriköimään PA ja käskyttämään maahan, että saisin siihen varmuutta ettei tekisi tuota ennakointia siihen. Ja sitten vielä torstaina kävisin aamulla uudestaan hallilla tekemässä viimeistelyt.



perjantai 7. lokakuuta 2016

Tokotreffit ja ratatreeni

Torstaina aamupäivällä oli tokotreffit Johannan ja poikien Roi ja Oliver kanssa. Oliverista oli muutaman viikon aikana kasvanut aikas iso poika, eikä se ollut Jujunkaan mielestä enää niin ällö pentu. Se kanssa pystyi jopa vähän juosta ja leikkiä. ;)



Otin alkuun seuraushommia samaan tyyliin kuin Levekillä eli häirittynä lelujen ja namialustojen välistä. Voi että kun oli vaikeaa, nyt oli vielä omat lelut niin oli kyllä niin vaikeaa :D mutta yllättävän hyvin lähti sujumaan. Seuruutin joka suuntaan läpi sinne ja tänne. Juju vastasi korjauksiin ja skarppauskäskyyn hyvin, ja mielestäni seuruu oli tosi kivan näköistä ja tällä kertaa se myös tuntui hyvältä. :) Näki kyllä kuvistakin kuinka eri meininki oli. Tein myös jääviä. Jäävissä seisominen oli vaikeaa, meinasi istua kovin herkästi. Sain seisomaan vain kunnon käsiavulla ja namipalkalla. Mutta kun seisoi, seisoi vuoren varmasti, ei enää tästä mennyt istumaan.






Toisella kierroksella otin eteenmenoja. Itse viedylle lelulle juoksi hyvin ja lähti suoraan. Pyysin Johannaa viemään lelun ja en antanut Jujun katsoa. Ei mennyt ei :) Teki ruudun tapaisesti, eli juoksi noin 7m ja sitten stoppasi seisomaan. Vaikkei ruutua ollut lähelläkään. Pyysin sitten Johannaa viemään uudelleen, nyt sama ongelma. Menin lähemmän lähettämään, sitten hyvä. Mutta tämä oli hyvä harjoitus, koska näin, että lähtee kyllä käskyllä eteenpäin suoraan, lähinnä pitää saada ymmärtämään, että juokse eteenpäin niin kauan kuin toisin sanotaan :)



Kaukot otin myös häiriöruutuun. Olihan vaikeaa nousta istumaan maasta. Maahanmenot oli nopeita ja tarkkoja, istumaan nousuihin olisi tarvinnut tupla tai tripla käskyt. En kuitenkaan sanonut käskyn kuin kerran, jos ei sillä noussut niin kävin luona ja pakotin nousemaan itse. Kävelin koiran eteen ja menin niin lähelle että oli pakko nousta. En sanonut sanaakaan, enkä myöskään nostanut pannasta. oon todennut että tuollaiset tavallaan vähän rankaisut ei Jujulle toimi, vaan virheet pitäisi jättää huomiotta vain. Kaukoihin en kuitenkaan halua että tulee tavaksi kaksi käskyä, ja nyt kun Juju on joskus väillä tehnyt tuon ettei nouse ekalla, niin sitähän sitten oli harjoiteltava. Juju joutui kyllä skarppaamaan jo lelujen keskellä suorittamista paljon, ja siksi oli jähmeä. Mutta keskittyä pitää silti, ja kaukot kun kerran osaa, niin en hyväksynyt huonoja. Tekikin lopuksi hyvät ja nopeat vaihdot kun vaan maltoin vaatia.



Illalla tein minitemppuilut lenkin yhteydessä. Vähän oikeaa perusasentoa ja oikealla seurauksen alkeita. On se vaikeaa, ihan itsellekin, kun on niin toispuoleinen seurauksen suhteen. Tein myös muutamat muut temput. Juju osaa jo hienosti hypätä selkään, nyt vien temppua eteenpäin ja vaadin sitä vähän kiipeämään hartioita kohti ylöspäin, tavoite että joskus voin seistä suorassa, koira olkapäällä :)

Ei siinä paljon ylimäärästä ole ;)


_______________________________________

Tänään perjantaina aamulla oltiin ratatreenissä hallilla. Tavoitteena oli jälleen saada pidettyä pakka kasassa. 22 estettä oli opetellulla radalla. En jaksa ihan hirveästi tästä selittää, ei ollut ihan mahtava fiilis treenin jälkeen, vaikka periaatteessa menikin lopulta ihan ok.


-Radan yhdessä pätkässä oli sarja keinu-rengas-keppien tiukka avokulma. Renkaan suunta syötti suoraan ansaputkeen, jota en tajunnut rataan tutustuessa. No ekalla kerralla meni siis putkeen (HYL) ja tokalla myös (HYL). Ohjasin sitten tarkemmin tuon renkaan linjan, meni keppien tokaan väliin (kielto?). Täytyy tuollaista harjoitella. Jujulla oli tuulta tukka täynnä, niin ei malttanut millään katsoa ohjausta, vaan meni sinne mihin nenä näytti.
-Kepeiltä löysi hienosti pimeän putken pään pakkovalssilla!
-Keinut oli taas tällä kertaa aika plääh, ja jopa loikkasi kerran puolesta välistä pois kun vedätin.
-An kontaktit oli myös huonoja, koski kyllä joka kerta, mutta seinää kohti oleva A näköjään otti terävimmän kärjen laukasta pois ja tuli siis himmaillen alastulo pinnan. Ei selkeästi tehnyt sellaista "hyppyä kehikkoon" kertaakaan, vaikka apuna oli ohut putki kontaktipinnan rajalla.
-Puomi oli hirvitys, mutta positiivisena sanon että parani loppua kohden. Yhdessä kohtaa hidasti itse taas niin että kaikki tassut oli vielä kontaktilla. En sanonut mitään, vaan odottelin (ihan järkyttävän kauan) että tuli etutassut alas asti. Ja molemmat, en kelpuuttanut vain toista. Tämän kerran jälkeen tuli nopeammin, ei niin hyvin kuin silloin kun nameja on alhaalla odottamassa ja/tai puomi pää on korotettu, mutta parani kuitenkin kun annoin itse pohtia ja samoin tein vapautus leluun tai putkeen kun molemmat etutassut oli maassa.
-Rimat pysyi!!! Mahtavaa!
-Leijeröin lopuksi vaikeaa keppijuttua puomia takaa. Ensin jätin helpommin, sitten ihan koko kuvio. On mulla taitava ykkösluokkalainen :*



keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Levekin tokoilta

Eilen illalla oltiin vielä Levekin tokotreeneissä.

Alkuun paikallaolot, koirat oli hyvin lähekkäin puoliympyrän muodossa. Joka toinen nenä toiseen suuntaan. Ensin maahan, Juju totteli liikkurin käskyä prkl. Tai en ole itseasiassa varma sanoiko liikkuri maahan vai oliko se viereinen ohjaaja, no joka tapauksessa totteli jonkun muun maahan käskyä. Huomautin, ja uudestaan. Oli vähän levoton treenien alkuun. Koirien vierestä poistuttiin koirien hännän suuntaan eli koiran selän taakse. En ihan itse tajunnut tämän tarkoitusta, koska tottahan koirat katsoi sitten meidän ohjaajien perään, ja oli tosi vaikea asento maata, kun piti katsoa selän yli taakse. Jujukin meni lopussa lonkalle, enkä edes korjannut, kun näin miten sen oli hankala maata, kun katseli mun perään. Makoili kuitenkin rauhallisesti.

Sitten istuminen, jätettiin vuorotellen ja poistuttiin normaalisuuntaan. Vähän jännäsin miten tekee kun oli levoton, ja vähän pää pyörikin istumisessa, muttei mennyt maahan eikä noussut, hyvä pikkis :* liikkuri käveli koirien väleissä ja heilutteli kaikenlaisia leluja naaman edessä. :D Juju ei hämääntynyt.

Tämän jälkeen tehtiin koutsin kanssa jääviä. Koutsi laittoin tavallaan neliön kulmiin (noin 1x1m) kahteen kulmaan lelut, kahteen lautaset, joihin laitettiin nameja. Ensin seuruutettiin tästä läpi, olipa se vaikeaa. Oli niin ihanat lelut ihan siinä vieressä. Juju oli niin vaikea luopua niistä kun ne oli ihan vieressä. Mutta vaadin loppuun asti, aina stopattiin kun seuraus kärsi. Hitaasti mutta varmasti päästiin kujan läpi, palkkasin lelulla ja riehumisella. Sitten toiseen suuntaan seuraus, nyt jo paljon helpompi. Kolmannella kerralla ei edes katsonut leluja. Sitten otettiin jäävinä seisominen ja maahan meno siten että seuruutin neliön läpin ja jäävä neliön sisään tavaroiden keskelle :D Seisominen oli vaikeampi. Vähän vilkuili leluja, ja nuoleskeli kun joutui niin skarppaamaan. Maahan meno oli selkeästi helpompi, vaikka nyt namit oli ihan leuan alla. Maahan meno on liikkeenä Jujulle niin vahva, että siinä ei epäröi. Olipas hauska harjoitus, Juju joutui oikeasti skarppaamaan ja sen seuraus oli tosi kivan näköistä. Koutsikin sanoi että Jujulla on tosi varma seuruupaikka ja tahti. Selitin että Jujulla on tosiaan vahva käsitys seurauspaikasta, mutta sen ilme on välillä vähän sellainen tylsä. Mutta juteltiinkin sitten että joskus bortsuille on pakko tehdä harjoituksista niin vaikeita että ne joutuu oikeasti tsemppaamaan, muuten ne voi kyllästyä ja vire laskee. Ja luulen että meilläkin on käynyt nyt niin. Mun pitää ruveta tuossta seuraamisessa keksimään kaikkia vaikeutuksia aina helpompien treenien väliin ja palkata ihan hasardeissa kohdissa siten että palkan odotus säilyy. :)

Lopuksi tein itsekseni vähän luoksareita vauhtipalkalla, tuli kovaa. Ja muutama eteenlähetys lelulle, joka oli vähän piilossa aidan vieressä. Vein lelun Jujun nähden. Hyvin lähti suoraan lelulle.

Viimeisenä yksi tyttö liikkuroi mulle vielä jäävän ja kaukot kisamaisesti putkeen. Teki innokkaasti, ja kehut nosti virettä. Pieni aivopieru seuraamiseen lähdössä, jäi paikalleen kun oltiin juuri tehty niitä luoksareita. En viritellyt kunnolla.
__________________________________

Tänään oli kaunis aurinkoinen aamu lenkkeillä.







tiistai 4. lokakuuta 2016

Vaikean äärellä

Päätin ottaa hankalista asioista härkää sarvista:

Eilen maanantaina illalla tehtiin samanlainen tokohaaste kuin sunnuntaina, eli kamat levälleen tontille ja kontaktin ja keskittymisen pyytämistä. En vaatinut täydellistä seuraustekniikkaa, enkä myöskään huomauttanut kontaktin tippumisesta (jota tapahtui paljon koska maailman ihanin pallo lojui keskellä kenttää :D ) vaan kehuin heti kun yritti. Seurautin ensin ilman lelupalkkaa, mutta vaihdoin lopuksi hetkesi pallopalkkaan, koska totesin saavani sillä Jujua vähän ylös paremmin. En vieläkään oikein tykkää Jujun seuruusta, noin ulkonäöllisesti, mutta pallo kainalossa näytti jo ihan ookoolta paikoin, joten toivoa on. Toisaalta kun katson Jujun olemusta muuallakin keskittymistä vaativissa paikoissa ja ihan perus lenkkimoodissa, niin se kantaa häntää alhaalla ja roikottaa korvia. Vain hyvin korkeassa vireessa (agissa ja jäljellä) sillä on häntä kohti taivasta. Joten en oikein jaksa uskoa että saan sitä niin ylös tokossa vaikka kuinka hetsaisin ja yrittäisin. Toki se pidetään kirkkaana tavoitteena mielessä. En myöskään haluaisi seuruuttaa pallo kainalossa, mutta jos se on ainoa tapa saada Juju tällä hetkellä seuraamaan kivasti ja innokkaasti, so be it. Kokeeseen ois pari viikkoa. Ei tässä enää ihmeitä tehdä. Fiilistä parannellaan, pitäisi tehdä lyhyempiä treenejä, ja sekaan muutama kisamainen.

________________________________

Tänään aamulla käytiin kontaktisulkeisissa hallilla. Tein liian pitkän treenin, vaikka Juju ei olisi vielä valmis ollutkaan mielestään.  Tarkoitus oli ottaa vain muutama toisto Ata ja puomia, mutta otettiin sitten useampia, koska ei saatu hyviä :( Aalla on nyt vähän vaikeaa, tai oikeastaan luulen että se on vain tekemisen puutetta. Jujuhan tekee 100% onnistumisia suorilla lähetymisillä, mutta kun pitää kääntää ja Juju katsookin ohjausta Alla, niin loikkaa. Varsinkin ilman pumpperia. Pumpperilla tekee täysin oikein, mitä nyt välillä laukka osui jalkojen väliin pienellä pumpperilla (joka oli siis ekaa kertaa testissä).


Puomilla nostin sitten alasmenokontaktin lankkua hiukan päästä ylös. Tällä haluaisin vahvistaa sitä paikkaa Jujulle. Kokeilin myös erilaisia palkkauksia. Aluksi ihan heittopalkalla ja nopealla vapautuksella. Nämä teki parhaiten. Itseasiassa videolla näkyvä puomin suoritus nro 2 oli sellainen mikä se saisi olla joka kerta. Vihdoin näin vielä videolla kuinka kivalta se näytti. Sitten kokeilin etäpalkkaa, jätin lelun puomin viereen kauemman maahan ja vapautin lelulle hyvästä kontaktista, tämä selkeästi vähän hämmensi pakkaa, ja Juju tulikin muutaman kerran yli. Palkkasin silti sellaiset kun jarrutti selkeästi, ja muut jätin huomiotta. Tätä tein kaksi toistoa, useampaa en uskaltanut. Etupalkkaa kokeilin myös, vaikka tiesin sen jumittavan. Tarkoitus oli sillä saada Juju itse hakemaan oikeaa kohtaa alastulolla. Tämä näkyy videolla loistavasti. Yhdessä suorituksessa jää puomin kontaktille seisomaan ja tuijottaa lelua. Kun en sano mitään, odotan vain että tulee oikeaan paikkaan, niin hakeutuu sinne itse hetken päästä. Tokalla kerralla hakee jo nopeammin. Vapautin kehujen kanssa heti kun teki oikein.

Älkää välittäkö, välillä naksutan Jujulle liian myöhään An kontaktilla tuossa videossa. Tosi vaikea löytää oikea naks kohta. Juju tekee luultavasti myös juoksuja, ainakin jotain alkuja. Hajut tuntuu kiinnostavan ja kaikki on vähän vaikeaaaaaaa. Tilasin sille punaisen sadetakin, jos se auttais ;)


maanantai 3. lokakuuta 2016

Kisojen jälkimainingeissa yms

Perjantaina mentiin illalla jäljelle. Talloin noin 200m pitkän jäljen metsään, maasto oli ihan ok, ei mikään mahdoton. Esineruudun tein jäljen vanhetessa.

Esineruutu: Vein esineet ennen kuin hain koiran. Talloin ruudun tällä kertaa tosi tarkasti, reunat tamppasin vielä voimakkaammin, ettei ainakaan jää tallaamisesta kiinni. Ruutu oli noin 3x10m eli pieni. Maasto aika kumpuilevaa, esineitä ei nähnyt maasta ilman hajua. Taisteltiin hetki suoraan lähtemisestä, meinasi aina lähteä vinoon. Kun lähti suoraan, esine löytyi, joten sikäli hyvä treeni. Esineinä oli tuttu sukka ja pieni nahkainen vyönsolki. Sukan toi ensin. Palkkasin kunnolla ja sitten keskittyminen toiseen esineeseen perään. Lähetin, meinasi lähteä vinoon. Sitten lähti suoraan, mutta jäi pyörimään paikkaan missä sukka oli ollut. Vielä uusi lähetys, nyt löytyi kun keskittyi kunnolla. Tuntuu että nenä oli auki paremmin vikalla lähetyksellä, mikä parasta ei poistunut ruudusta.

Väliin tehtiin lenkki, jälki vanheni about puolisen tuntia. Alkoi tulla pimeää niin oli pakko aloittaa :D

Lähetin tien reunasta jäljelle, lähti ekalla vinoon, uusi lähetys, nyt suoraan ja jälki nousi. Tarkisti takajäljen mutta lähti oikeaan suuntaan. Olin viljennyt nameja, ja alun hösellyksen jäljeen rauhoittui jäljestämän hyvin. Yhden kulman pyysin tarkistamaan, ei tarkistanut kunnolla vaan hörhöili, niin odotin niin kauan että alkoi haistelemaan kunnolla, sitten vasta eteenpäin. Lopussa oli keppi, se nousi. Harmitti kun ei ollut lelu palkka muistunut mukaan. Leikittiin sitten kävyllä. Saisi olla tarkempi vielä, tuntuu että aluksi on niin kova kiire, että ei malta haistella tarkasti kulmissa vaan oikoo.


_________________________________________

Lauantaina sitten kauan odotetut ja pelätyt paimennuskisat. Kisat oli Matkussa, tuomarina Petri Keski-Korpela. Meiltä ajeli paikan päälle vajaassa tunnissa, ja olinkin aika paljon etuajassa paikalla. Kerkesin sitten katsoa muiden ratoja, kakkosluokka oli juuri aloittanut kun pääsin paikalle. Kolme ekaa kakkosluokkalaista sai disk. Lampaat oli hyvin juoksevia, varikkokoiralla oli vaikeuksia pitää lauma hallussa. Muutamat koirat teki ihan tosi hienot ja siistin hakukaaret, mutta eihän ne ehtineet edes ottaa laumaan kontaktia, ennen kuin lampaat jo kirmasivat täyttä laukkaa varikon suuntaan. Alkoi jo hirvittää, ja mietinkin että onko järkevää edes osallistua. Oikeastaan osasin jo tässä vaiheessa kuvitella, miten meidän rata tulee menemään.

Kuva Entin pentupäivästä
Tämän lisäksi, radan suunta oli siten, että varikko oli hakusuunnassa ja sitten poistovarikko oli ohjaajan selän takana. Eli siis lampaat haettiin varikolta poistovarikon suuntaan. No silloin kun ykkösluokka alkoi, lampailla olikin sitten jo kaksi vetopaikkaa, ja itseasiassa poistovarikon suunta oli vielä kovemmassa vedossa. Varikolla taisi olla jo kolme varikko koiraa, ja silti niillä oli vaikeuksia välillä pitää lampaita kisailijoille. Lampaita jouduttiin juoksuttamaan vähän turhaan kun niitä vietiin tolpalle, ja sen huomasi kyllä osan lampaiden asenteessa, että alkoi olla leikit leikitty.

Noh, mentiin kuitenkin yrittämään. Itseasiassa kaksi mua edeltävää ykköstä taisi saada ajettua koko radan häkitykseen asti, joten ajattelin että mahdollisuus on vielä olemassa. Lampaat oli selkeästi väsyneempiä jo tässä kohtaa. En oikeastaan katsonut meidän lauman tolpalle vientiä ollenkaan, mutta aika kauan sain lähtötolpalla odotella että tilanne saatiin sen verran rauhalliseksi, että pystyin lähettämään. Lähetys vasemmalta. Kävelin hakumatkan noin puoleen väliin auttamaan, ja Juju lähtikin tosi kauniille hyvälle hakukaarelle. Vähän tuli lopussa sisään, ja kun sen huomasin, käsin maahan ja korjasin. Juju korjasi hyvin, mutta luki eläimiä, eikä uskaltanut antaa enempää tilaa. Lampaat lähtikin tulemaan heti kohti, eli nosto jäi vähän niinkuin tekemättä. Juju kuljetti ihan rauhallisesti ja otti vielä tässä vaiheessa maahan menonkin hyvin. Mutta sitten lampaat lähti kiitolaukkaa kohti poistovarikkoa, eikä mulla ollut mahdollisuutta pysäyttää niitä ilman koiraa. Niimpä oli pakko lähettää Juju uudelleen vasemman kautta pysäyttämään lampaita. Ja tässä kohtaa maltti loppui ja pakka vähän Jujulla hajosi. Sai lauman stoppiin, ja tuotua kuitenkin mulle, aika hurjaltahan se näytti. Ei purrut, mutta en olisi ihmetellyt vaikka tuomari olisi jo tässä kohtaa keskeyttänyt. Luki tuomarikin kuitenkin ihan hyvin tilannetta, koska lampaat tosiaan oli niin lentävät, ja Juju ei tosiaankaan niitä haussa häirinnyt.

Kuva Entin pentupäivästä
No sain vielä jotenkin pakan kasaan. Yritin aloittaa poispäinajoa, mutta yksi uuhista oli sitä mieltä että hän ei enää tätä leikkiä leiki. Onneksi kuitenkin kääntyivät kun Juju painosti, mutta haastoivat koiraa ihan suoralla katsekontaktilla. Ja tässä Jujulla meinaa aina vähän puntti tutista, kun huomasin tässäkin tilanteessa että ihan käänsi päätä pois kun lampaat haastoi. Saatiin lauma liikkeelle, mutta ne meinasi heti lähteä uudelleen kiitolaukkaa poistovarikolle, ja sain taas laittaa Jujun stoppaamaan. Päätin sitten että vaihdan lennosta peruskuljetukseen. Oli vaikeaa, tässä vaiheessa Jujukin oli jo pelästyttänyt lampaat sen verran, että ne oli ihan varpaillaan ja reagoi Jujun jokaiseen liikkeeseen tosi voimakkaasti. Ja sitten kun Jujulla oli pakka hajalla, se ei ottanut kunnollisia flänkkejä, vaan kaahasi ja flänkkäsi aivan liian ahtaasti. Nämä lampaat eivät sitä antaneet anteeksi. Saatiin porukka kuljetettua joten kuten ykkösportista, ja jopa kakkosportille asti, mutta vaikeaa oli, mulla oli ihan täysi työ saada Juju pidettyä aisoissa. Ja heti kun lampaat hoksasivat tämän, ne lähtivät. Kakkosportilla sitten kun piti kääntää kohti poistovarikkoa, niin siitä ne lähtivät. Juju olisi ehkä ehtinyt vielä stopata, mutta koska tiesin, että tällä menolla meillä ei ole sitten niin mitään mahdollisuuksia häkittää, niin keskeytin. Lauma juoksikin täyttä laukkaa suoraan poistovarikolle.

Oma fiilis kisojen jälkeen oli kuitenkin yllättävän hyvä. Olin tyytyväinen Jujuun, se yritti ihan parhaansa. Lisäksi olin tyytyväinen, että itse pysyin kohtuullisen rauhallisena, vaikka välillä maahan käskyjä sainkin huudella aika kovaa. Hakukaari oli tosi ok, lähinnä harmitti, etten lopettanut, kun tilanne lähti käsistä. Ei ehkä olisi niin kovasti kannattanut yrittää, Juju sai vähän huonon kokemuksen tästä...mutta oppia ikä kaikki. Tulos siis disk. Mutta oletin ihan oikein, miten tulee menemään, joten sinällään koiran tunnen aika hyvin.
____________________________________

Sunnuntaina aamulla käytiin kunnon pari tuntinen lenkki.

Illalla sitten tokoiltiin. Halusin tehdä treenin, jossa Juju joutuu oikeasti keskittyä hommiin häiriön keskellä. Vein kentälle ripotelleen Jujun leluja, tötsiä, ruokakupin, ohjatun kapulan jne. Ja siellä sitten väleissä seurattiin :) Videolla näkee hyvin kuinka olikaan vaikeaa alussa. Juju katseli vähän kaikkea eikä olisi oikein pystynyt seuraamaan kunnolla. En kiinnittänyt siihen huomiota että vaikeaa oli, vaan rauhallisesti vaadin askel kerrallaan keskittymistä. Lopuksi mielestäni saatiin jo tosi hyvää seurausta, ehkä parempaa kuin ennen, kun oikein nostatin sosiaalisella palkalla ja vähän lelulla. Hyvä treeni oli. Lopuksi vähän ruutua, heittopalkalla. Toimi tosi hyvin, Jujulla alkaa paikka ruudussa löytyä.



Saatiin myös yleisöä, kun kaksi pikkutyttöä tuli seuraamaan lähietäisyydeltä treeniä, tämä näkyy videolla kun treenataan ruutua. Tytöt oli paikalla alusta asti, mutteivät osuneet videolle. Tytöt eivät onneksi Jujua häirinneet ja he osasivat hienosti katsoa sivusta, eivätkä huutaneet tai häslänneet. Eivät myöskään koskeneet koiraan vaikka laitoin Jujun käy siihen- makailemaan ruudun teon ajaksi. Tulevaisuuden koiraurheilu staroja :)