Päätin, että koska reissun yhteydessä ei kauheasti ole koirajuttuja kerrottavana, kuvat saavat puhua puolestaan. Joten, here we go:
Juju otti rennosti laivalla, ei paljon jännittänyt mikään, ei alustat, ei äänet, ei ihmiset, koneet jne
Kuvailua Ruåtsin puolella matkalla Karlstad-Gjøvik
Hienoin koskikuvaus paikka ever, jossain matkalla Gjøvik-Trollveggen välillä
Gjøvik
Trollstigen
Trollstigen, sää ei tarjonnut nyt parastaan kuvaamista varten
Trollveggenin päällä, kännykkäkuva
Trollveggen leirissä
Trollveggen oli ehdottomasti omasta mielestäni upein paikka koko reissulla!
Trollveggen ja villakukat
Sitten Geirangerille
Telttaleiri Geirangerilla, 7m teltan suulta alkoi 300m suora pudotus alas. Vieläkään en ihan tajua miten uskallettiin tuohon jäädä. Ainoa paikka jossa oma pää ei millään kestänyt pitää koiraa irti. Juju oli kokoajan kiinni liinassa (ja liina puussa) ja valjaissa.
Geirangerin leiri
Matkalla Geirangerilta Jotunheimeniin, upea tie kokonaisuudessaan
Gjende järvi Jotunheimenissa
Tästä alkoi 11h kestänyt vaellus
Huipulla tuulee
Arctic Fox löysi lunta :D
Täysi kuu valaisi hienosti yöllä, Gjende järven leirissä
Kotiinpaluu matkan pysähdys, kaurapelto ja täydellinen valo joka meni ohi minuuteissa.
Juju tahtoisi tämmöisen tuolin kotiin.
Laivamatka Wasalinella takaisin koirahuoneessa. Kevythäkki pelasti matkan, kun sai olla toisten koirien tuijotukselta piilossa.
Ps. oltiin aamulla aksatreeneissä ja oli aika haastavaa ja tosi ärsyttävä kohta radalla. Meinasi hermot mennä, joten lopetettiin ajoissa. Juoksarit oli super!!
Maanantaina illalla oli tottiksen vuoro. Saatiin Levekille uusi Vartiaisen magneettieste (jeee!!) ja päästiin sitä sitten koeajamaan heti. Paljastukin sitten heti se totuus mitä ehdin jo pelätä; mun lapsinero oli jo keksinyt että metrisestä pääsee yli kun kiipeää. Jo 95 aiheutti sen että ponnisti rimasta. Oli pikkumusta ihmeissään, kun se sitten se rima tulikin alas, eikä enää kestänytkään... Laskien hypyn 85 ja otettiin sitä. Tuli kunnon varalla. Sitten 90cm ja siinä yritti taas kiipeämistä. Hohhoijjaa. Sitten kun tuli 90cm puhtaasti, oli jo tullut sen verran monta kertaa, että en halunnut nostaa metriin. Halusin ottaa myös kapulan kanssa hyppyä. Laskin hypyn ehkä 70cm paikkeille, koska Jujun kanssa ei ylipäänsä ole otettu hyppynoutoa juurikaan, myöskään siis tokon puolella. Ekalla tuli kapulan kanssa vain yhteen suuntaan ja tuli hypystä ohi. Ei palkkaa tietenkään. Hetki mietittiin ja uusi yritys. Nyt tuli ohjatun kapulan kanssa lentämällä yli. Superpalkka. Sitten vielä yksi kokonainen, lähetys hypylle, ja nouto hypyn yli myös takaisin. Kaikki hyvin ja vauhdista palkka. Sitten vielä yksi normaali nouto hetsattuna ja vauhdista palkka.
Tauko tähän väliin. Sitten uudestaan kentälle. Nyt noutoa vinoesteen yli. Ensin molempiin suuntiin ilman kapulaa, sitten kapulan kanssa vain yhteen suuntaan ja lopuksi kokonainen, kapula heitettynä. Ilman kapulaa annoin apua kropasta, ekassa jopa kuljin vieressä. Huomasi sitten lähetyksessä, että kun jäinkin taakse, niin vauhti ei riittänyt ylitykseen asti, ja vielä vähän kompuroi niin tulikin alas ylittämättä estettä. Kiitos kropanhallinnan, tuli kuitenkin ihan hyvin alas eikä kaatuillut tai tippunut. Heti perään uusi yritys, nyt lähti selvästi tarmokkaammin. Videolla näki, että mietti noutoa, mutta ei miettinyt palautusta esteen yli. Hyvin teki, olin tyytyväinen. Edelleen menee hyvällä tekniikalla, ei sekoile. Epävarmuuttahan tuossa on, mutta eipä sitä ole treenattukaan. Toistoja vaan. Juju myös kuunteli paukkuja taas, eikä noteerannut niitä.
__________________________________
Tiistaina ajeltiin Somerolle Marikan luo paimentamaan. Toiveena olin jo etukäteen esittänyt häkkitreeniä.
Eka kierros otettiin pyöröaitauksessa ajojuttuja ja tekniikkaa. Stand-stoppi valuu ja edelleen se vasen flänkki on surkea. Valuu joka ainoa kerta sisään myös. Sain kuitenkin myös tosi hyviä toistoja tehtyä, ja olin tarkka stopista, parani loppua kohti. Ajoon lähti tosi kivasti ja ajoi lampaat useasti pois mun jaloista ja suoraan eteenpäin. Ajoi myös ympyrätarhassa hidasta ajoa, ja sai pidettyä lampaat reunaa vasten. Oli kiva kuulla että Juju on kehittynyt paljon! Sitä kun ei itse aina ymmärräkään kuinka paljon. Lopussa tein pikkutarhassa haut molempiin suuntiin. Oikea aukesi aivan mahtavan hienosti, aivan reunoja pitkin meni ja katse pois lampaista, annoin mennä yli tasapainon noin klo 9 asti, ja sinne paineli. Oijoi että oli kivaa katsella sitä menoa. Vasempaan sain muistuttaa ja lähettää itseasiassa kerran uudestaan, kun meinasi lähteä liian ahtaasti. Tässä olin tiukka, ja en antanut yhtään oikoa.
Toisella kierroksella mentiin pellolle. Juju sai ensin viedä ison porukan toiselle laitumelle, Wenja erotteli meille tätä ennen porukasta pienemmän sakin treenejä varten. Tämä sujui ilman ongelmia, lampaat tiesi itsekin mihin olivat menossa, niin Juju sai helpon kuljetuksen. Treeniporukalla olikin sitten kauhea veto samaan suuntaan, mihin isompi porukka vietiin, ja Juju sai tehdä oikeasti töitä että saatiin ne edes häkityspaikkaan ihan alkuun. Lisäksi lampaat karkasi kokoajan sellaiseen suuntaan, että jouduin laittamaan sen vasurin kautta stoppaamaan, ja sehän oli tosi ahdas. Jouduin puuttumaan jossain kohtaa kovemmin, kun ei meinannut aueta, ei millään. Tuollaiset tilanteet on vaikeita Jujulle muutenkin kun se pelkää että lampaat karkaa, ja sitten ei pysty flänkätä tarpeeksi auki. Ajautuu silloin liian lähelle eläimiä, ja pelästyttää porukkaa lisää. Onnistuttiin kuitenkin ihan hyvin ja Juju työskenteli kivasti. Otti myös stopit vaikka oli kiihtynyt, mikä sinällään yllätti. Flänkeissä oli myös se pielessä, että nyt kun on oltu paljon pikkuaitauksessa, ja tehty pikkuflänkkejä, niin meinasi ajossa kokoajan tehdä vain lyhyitä siirtymiä, vaikka olisi pitänyt tehdä ihan kunnon kaari ja kääntää lampaat loppuun asti. Huomasi kyllä ettei olla oltu pellolla....
Ekaan häkkiin lampaat käveli automaattisesti. Ei ollut kyllä koirasta kiinni se. Sitten Juju häkkiin. Häkki oli noin kisamittainen. Menin ensin itse häkkiin avuksi, ja näin toimikin tosi hyvin, Juju meni rauhallisesti lampaiden ja aidan väliin, ja jos eivät väistäneet, teki vähän nopeamman liikkeen että sai porukan liikkeelle. Marika käski sitten mut ulos häkistä. Ja samaa pyöristys molempiin suuntiin muutama kerta häkin ulkopuolelta. Tässä vaikein paikka oli mun kohdalla, kun piti mennä mun ja lampaiden väliin. Mutta hyvin sinne meni kuitenkin kun autoin ja kannustin. Kiihtyi myös vähän lampaiden takana nyt enemmän. Ei hölmöillyt mitään kuitenkaan. Sitten lauma ulos häkistä. Olin jo varautunut siihen että ne lähtee kuin ohjukset laitumen suuntaan mutta Juju otti painetta pois kääntämällä pään, joten lampaat tulikin ulos häkistä tosi rauhallisesti. Sitten kun annoin ajaa muutaman askeleen, niin sitten kyllä lähtivät kovaa ja tuli kiire saada ne kiinni. Lisäksi yksi lammas oli ihan selvästi päättänyt lopettaa nämä leikit ja se lähti kovaa laitumen portille. Koira perään, ja kauan se jaksoikin vääntää, sitten kuitenkin kun loppulauma levähti, niin jätti sen hankalimman sinne portille ja alkoi kasata loppuja mua kohti. Käytiin sitten yhdessä vielä hakemassa yksi karkulainen, ettei jää fiilistä että sen yhden voi vaan jättää.
Häkitettiin vielä toisen kerran, nyt jätin koiran lampaiden ja häkin väliin, jotta saadaan vähän oikeasti häkittää. Vasemman kautta lampaiden taakse, nyt lähti ihan ok, vaikka katsoi lampaita kokoajan ja tuli kyllä sisällekin. Lampaat meni häkkiin suorilta. Meinasin laittaa koiran suoraan perään, mutta Marika korjasi, että ensin portti kiinni, sitten vasta koira sisälle uudella avauksella. Hyvä korjaus, en ole edes ajatellut tuota. Juju häkkiin ja muutama kierros ympäri, olin itse ulkopuolella. Meni nyt paremmin, ei kiihtynyt niin paljoa. Jujun ilme oli myös tosi kiva, intesiivinen ja käytti selvästi enemmän silmää. Sen huomasi myös siinä, että nyt lampaat tosiaankin lähti ohjuksena häkistä ja kiire tuli. Mutta ei karanneet. Annoin sitten vielä ajaa vähän matkaa pellolla ja pitää lampaita vetoa vastaan ettei päästetty karkuun. sitten kun lauma rauhoittui syömään kutsuin pois.
Jäi kyllä tosi hyvä fiilis treeneistä. Niin hyvä, että päätin että meni syteen tai saveen, niin 5.9. on Somerolla meidän kennelliiton kisadebyytti 😋 ilmo ei ole vielä auki, joten tietty tämä sillä varauksella että saadaan paikka!
_____________________________
Tänään aamulla sitten viikon toisiin aksatreeneihin. Nyt kunnon juoksaritreeniin. Oli muutamia ideoita, mitä halusin testailla. Treenit oli super. Tarkoitus ei ollut ottaa vielä mattoa pois, mutta jätinpä kokeilun vuoksi sen pois, enkä sitten enää palauttanut sitä puomille, kuin kerran vahvistamaan vasemman suunnan 90 asteen käännöstä.
Ekaksi otin alastulolankun taitteelta putkeen (haluaisin tällä että rikottaisi tuo ensimmäisen kerran epäonnistuminen) ja osui jackpotilla. Sitten kokonainen ja jackpot. Jes!
Sitten vaihdoin putken tilalle kepit! Huhhu, vähän jännitti kuinka käy, kun vielä loiva avokulma kepeille joka on ollut sekin vaikeaa. Yhden kerran kepit ilman puomia, jotta löysi esteelle. Sitten alastulolta, jackpot. Sitten kokonainen, jackpot. Jihuuu!!! Tässä kohtaa mietin kannattaako ottaa enää kun meni niin hyvin, mutta otin kuitenkin toisen kokonaisen ja jes, samanlainen jackpot!!
Sitten vaihdoin putken takaisin ja toiseen päähän puomia vasemman 90asteen käännöksen hyppy. Putkeen myös kauimmaiseen päähän eli loiva oikea käännös ja poikkari sinne. Ensin molempia päitä erikseen ja sitten koitin yhdistää. Erikseen meni aivan superisti, mutta yhdistäminen oli vaikeampaa. Loikkasi jokusen kerran putkeen mentäessä, kun ei malttanut, ja vasurit oli poikkeuksessa kontaktialueen yläosassa. Tässä otinkin maton helpottamaan tuota toista päätä. Saatiin kuitenkin aivan superit treenit tehtyä, Juju oli niin taitava tirriäinen. Jippii, kisakentät kutsuu!
Sen verran olikin sitten hektinen reissu, ettei ehtinyt postailla mitään 😁 eipä sillä, ei me mitään tehtykään. Ihan loman kannalta otettiin, vaikka jossain huoltoaseman pihalla tottisteltiin, ja otettiin vaikeissa paikoissa paikkamakuuta jamitänäitänyton mutta ei siis mitään suunnitelmallista, tai OIKEAA treenaamista 😃 Norjan teksti odottaa julkaisua, enemmän se odottelee valokuvia, joiden sortteeraaminen yli 2000 kuvan joukosta ottanee aikansa. Pähkinänkuoressa, reissu oli odotettua mahtavampi, ylitti kaikki odotukset ja varmasti lähdetään uudestaan.
Treenihammasta on kuitenkin kolotellut, joten suunnattiin heti maanantaina aamusta agihallille. Vähän jännitti mitä reilu kahden viikon treenitauko on tehnyt, muttei se ollut tehnyt mitään 😀 Vähän tavallista enemmän kierroksilla Juju oli, mutta mua se ei haittaa Jujun kohdalla, senkun kiehuu vaan. Sillä kun ei keitä yli koskaan. Tehtiin aika lyhyet ja ytimekkään treenit, hiukan juoksaria ja keppikulmia. Pitäs tehdä myös ratatreeniä, että saataisi päivitettyä treenilista.
Juoksarit oli kuitenkin taas tähtitieteellisen hienoja, kaikista parhaat osumat oli toooosi matalia ja JJ juoksi täysiä. Otettiin juoksaria vaan muutamia toistoja, halusin pitää treenit lyhyenä. Kuitenkin tähän lyhyeen settiin sisällytin loivan käännöksen putken kauimmaiseen päätyyn. Ei olla itseasiassa ollenkaan edes harjoiteltu näitä, mutta loivat käännökset on tulleet Jujulta varsinkin sivulta tai takaa ohjaten aika helposti. Ja niin tuli nytkin. Otin ekan alastulolankulta, osui, meinasi mennä reikäpäänä putkeen, mutta viime tipassa katsoi että hitto sieltähän ohjataan jotain, ja oikaisi oikeaan päähän putkea. Tästä superpalkka. Sitten koko puomi, ekalla sinkosi tottumustaan suoraan putken väärään päähän. En palkannut, vaan ohjasin kauimmaiseen päähän maasta ja siitä palkka. Kolmannella yrittämällä teki aivan superin loivan käännöksen hyvällä osumalla ja oikeaan päähän putkea. Huusin loivan käännöskäskyn ja ohjasin poikkarimaisesti takaviistosta. Jippii. Sitten halusin seuraavalla rikkoa kaavan samoin tein ja takaisin lähempään päähän putkea. Ekalla menin ohjaamaan niin edestä kuin ehdin. Tätä ei kestänyt vaan tuli loikka. Palkkasin kuitenkin, koska yritti. Seuraavalla en mennyt niin törkeästi eteen, niin kesti hyvin, etujalkaosuma tosin, joten jarrutti. Tähän jätettiin kuitenkin. Mulle on ihan sama osuuko etu- vai takajalat, kunhan osuu, en erottele koiralle näitä osumia.
Keppikulmat ja niitten harjoittelu on jäänyt ihan pois, juoksarihomman takia. Ja sen oon kyllä huomannut, koska ennen niin luotettava este meille on alkanut tuntua vähemmän varmalta. Joten nyt aion alkaa myös muistutella näitä. Aloitettiin ne tänään. Lisäksi huomaa, että kun ollaan hinkattu puomia, niin Juju jää myös helposti kiinni kaavaan, ja alkaa toistaa sitä, eikä enää katso ohjausta. Tänään ohjasin ensin puomia ennen ollutta hyppyä viskileikkauksella seinään kohti, ja kun otettiin samaa hyppyä jaakotuksella kepeille kääntyen, niin eipä enää kääntynyt mun ohjauksesta, vaan meni ihan ohjausta vastaan seinää kohti. 😏 nopea on oppimaan kyllä!
Treeneistä innostuneena päätin että nyt koittaa paluu kisakentille. Aivan sama, vaikkei puomin käännökset ole valmiit, me ollaan valmiita aloittamaan paluu starttiviivalle. Ilmoitin alkajaisiksi Jujun Levekin kisoihin kahden viikon päähän, ja loppuvuodeksi katselinkin useammat kisat jo minne ilmoan, kun se aika tulee. Kolmosluokka, täältä tullaan!
Kesäloman alkajaisiksi reissattiin JJn kanssa pikku roadtrip, johon kuului Entin ja Päivin treffailu Piikkiössä, Inkan, Saimaan, Jonnan, Linkin ja Winstonin treffailu Helsingissä ja oheistoimintaa. Käytiin me mökilläkin. Ja paimennettiin. Ja aksattiin! Paras tapa aloittaa loma.
Piikkiössä Päivi varoitteli jo etukäteen lentävistä lampaista. Olinkin hirmuisen iloinen, kun sain jälleen huomata, että Juju on aivan mahdottoman valtavasti kehittynyt paimennuksessa. Villitkin lampaat pysyi ihan näppärästi hanskassa, ja haki ne nätisti vaikeastakin paikasta. Ei levittänyt porukkaan kertaakaan. Flänkit aukesi, ja hidas ajokin sujui. Oijoi...uskaltaisikohan sinne perusradalle vielä syksyllä? Häkkiä tarvisi treenata, että voisin luottaa että menee nätisti taakse ja hakuja pitää tehdä. Mutta ei olisi mahdoton rasti ollenkaan... Juju sai myös juosta isi Entin kanssa ja uskalsi sen kanssa myös uimaan. Entti se vaan on aina yhtä komia ilmestys.
Ajettiin Piikkiöstä ukkosmyrkyn keskellä Helsinkiin ja käytiin moikkailemassa allekirjoittaneen isovanhemmat. Inka koirat kyydissä hakemaan meitä ja lähdettiin Nuuksioon jälkimetsälle. Saimaa sai mun talloman 500m jäljen, ja Inka talloi Jujulle about saman matkan. Käytiin välissä lenkillä on neidit löysivät saman rallisävelen samointein. Juju oli niin onnessaan kun joku ymmärsi yhtä paljon juoksemisen päälle kun hän.
Jujun jälki olikin sitten aivan mahdoton. Samaan aikaan kun Inka lähti tallomaan, meni kolme lenkkeilijää jäljen poikki, joten jäljellä oli yhtä vanhoja muita jälkiä päällekäin. Eihän koiraparka osannut arvata mitenkään mitä jälkeä sen olisi pitänyt ajaa. Nosti kyllä jotenkin janalta oikean näköisesti (ja oikeaan suuntaan) mutta sitten sekoili, pyöri ja ihmetteli. Eka keppi jäi, vaikka ihan varmasti itse tiedettiin missä se oli. Sitten päätettiin vaan lähteä etsimään keppejä harhailemalla. Ja Juju löysikin tokan kepin. Siitä superpalkka, jonka jälkeen tuntuikin että otti jäljen, mutta ilmeisesti sekalaisia jälkiä oli vaan niin paljon, ettei yhtään tiennyt minne jäljestää. Löysi kuitenkin ihmeellisesti kolmannen kepin ja päätin että jäljestys loppuu siihen. Toisaalta oli hyvä nähdä että aika sitkeästi Juju työskenteli ja etsi jälkeä, muttei vaan saanut siitä kiinni. Paikka oli tosi vaikea tämmöiselle puskajäljestäjälle, koska tosi suosittu ulkoilualue jne. Viimeinen neljäs keppi nousi yllättäen yhden puun takaa kun oltiin kävelemässä autolle päin, joten kyllä sillä nenä auki on. Inka muistikin siihen päättäneensä jäljen. Myös yksi aika hieno polun ylitys jäljellä oli. Ollaan siis niistä iloisia :)
Sunnuntaina sitten aksaamaan. Oltiin Hurtalla ja mentiin ulkokentälle. Tehtiin aika juoksaripainotteista treeniä (ylläri?) ja treenit oli superhauskat. Treenattiin ihan pienissä pätkissä koira kerrallaan ja muut sai odotella kentän laidalla. Jujulle siis kokonaisvaltaisesti hyvät treenit, koska me treenataan niin paljon yksin, ettei tuo odotteleminen muiden tehdessä ollut kovin helppoa sekään. Juju teki aivan superhienoja juoksareita, ekaa kertaa ulkona ja vieraalla puomissa vieraassa paikassa. Loivat käännökset putkeen myös oli ihan täydellisiä, mutta 90 asteen käännös samaan putkeen toiseen päähän oli vaikeaa. Tähän en edes yrittänyt täyttä puomia koska oli selkeästi tosi hankalaa. Hyvin kyllä keskittyi, ja fokusoi alas matolle, joten onnistumisiakin tuli! Keppejä tehtiin myös (kuvien takia :P ) ja hankalatkin kulmat onnistui. Olin tosi iloinen treenien jälkeen, oli kiva treenata ulkona ekaa kertaa tähän kauteen :D ja aina mahtavaa tutustua uusiin koiriin ja ihmisiin jotka on samalla aaltopituudella. Juju ja Saimaa otti ihan oman alku- ja loppuverkat myös :)
____________________________
Loman alku meni aika vauhdikkaasti kyläilijöiden kanssa. Kuitenkin Annen vimpat kesäkauden treenit oli välissä. Tehtiin aika helpohkoa rataa, ja eniten keskityttiin ylläriylläri juoksareihin. Oli samanlaisia exittejä kuin oli ollut Helsingin reissulla, päällejuoksua ja poispäinkäännöstä eli edestä ohjausta loiviin käännöksiin. Juju oli super! Tosi hienosti malttoi juosta ja osua puomin loppuun, matto oli toki apuna koko ajan.
____________________________
Paimentamassa ollaan käyty myös muutamat kerrat ja treenit on olleet kahtiajakoiset. Helsingin reissulla käytiin Piikkiön lisäksi Vantaalla poksahtelevilla texeleillä ja olihan tekemistä. Juju kuitenkin oli aika pro, ja malttoi ajaa kauaskin musta ihan rauhallisesti vaikka lampaat sinkoili mihin sattuu. Pitäisi vaan itse alkaa ottaa linjoja haltuun, sen huomasi nyt taas paremmin.
Jumesniemellä ollaan myös käyty muutamia kertoja, ja siellä treenit etenee. Ollaan tehty paljon treenejä pikkutarhassa, missä ollaan työstetty ajoa ja pikkuflänkkejä. Joissain treeneissä on tuntunut että ollaan jo ihan samalla pellolla Jujun kanssa ja joissain (kuten tänään ekalla kierroksella) tuntuu että saa vääntää kättä että flänkiltä ei todellakaan tulla sisään, vaan otetaan etäisyyttä niin lampaat ei juokse. Tänään tehtiinkin piiiiiitkästä aikaa ihan flänkkitreeniä kulmassa, niin että stoppailin ja piti pysyä kaarella eika leikata sisään. Oli vaikeaa. Tokalla kierroksella paransi kyllä kummasti, ja teki lopussa tosi kauniita lyhyitä siirtymisiä. Oisko niin että treenit tuottais tulosta?
___________________________
Huomenna startataan kepon ja JJ kanssa reilun viikon road tripille Norjaan! Varsinaiset treenit jää tauolle, mutta varmasti tulee reissusta vähän eri tyylisiä juttuja sitten.
