perjantai 20. marraskuuta 2015

Something different....nothing normal

Perjantaina 13. päivä lähdettiin kylään tädille maalle. Jujulla riitti kylässä ihmeteltävää. Lauantaina se pääsi heppojen kanssa mukaan lenkille, ja siihen nähden, että se oli sen toka kerta heppojen kanssa meni kyllä aivan loistavasti. Vastaan tuli muutama autokin, ja talon pihassa, jonka läpi joutui ratsastamaan, oli ihmisiä, ja nekin ohitettiin kunnialla. Juju otti käskyjä hyvin vastaan hepan selästä käsin, eikä perseillyt mitään turhaa. Tällä kertaa myös paimennusvaihde oli pois päältä, ja Juju kulki koko matkan heppojen edellä. Olen vahvistanut tätä edellä kulkemista sen kanssa, on huomattavasti turvallisempaa kuin että se olisi heppojen jaloissa jatkuvasti.

Tädillä on myös viisi kissaa, lemmikki pulu, kilpikonnia ja miljoona muuta pienempää elukkaa, joten hämmästeltävää riitti. Pulu ja konnat ovat suuressa lasiterraasiossa pääosan päivästä, eikä nytkään päästetty pulua vapaaksi asuntoon. Konnaan Juju pääsi tutustumaan ihan lattiatasossa ja voi miten se oli jännittävä! Sitä piti myös yrittää paimentaa. Konna olikin ainoa eläin jonka kohdalla piti hiukan muistutella Jujua käytöksestä. Kissojen kanssa meni loistavasti, ja yksi kissoista oli niin rohkea, että jo parin päivän tutustumisen jälkeen haastoi leikkiä Jujun kanssa. Kisu teki valehyökkäyksiä sohvan selkänojalla ja Juju juoksi ympäri taloa :D





Sunnuntaina kotiuduttiin, ja Juju nukkui loppupäivän, taisi olla aika raskas kyläily, vaikkakin niin mahtava.

Maanantaina otin Jujun mukaan kaverille kylään, käytiin katsomasa vastasyntynyttä pikku poikaa, ja tietty äippää siinä samalla. Siinäkin taloudessa on kaksi kissaa, ja loistavasti meni myös niiden kanssa. Matka (5km suuntaansa) tehtiin pyörällä, Juju juoksi irrallaan mukana. Paluu matkalla käytiin Turtolan Faunattaressa hakemassa Tempulle hiekkaa ja Jujulle treeniherkkuja, löydettiin kokolihaisia nameja, luulen että kelpaa.

Tiistaina oltiin aamutreeneissä hallilla. Teemana valssit, rimojen korotus 60cm, ja keppien häiriötekijät. Alkuun lämmittelyn jälkeen tehtiin hyppysarjaa jossa tiukat käännökset on tärkeitä, ja aluksi Juju tekikin käännökset aivan jäätävän isoina. Huomautin ja pyysin keskittymään ja alkoi sujua. Jujulla selkeästi aina tuossa alkutreenissä on liikaa virtaa, ettei malta koota itseään hypyille vaan haluaisi vaan mennä KOVAA! Täytyy alkaa tehdä kunnon leikkihetki ennen aloitusta, sais sillä virtaa pienemmälle. Lopulta sujui hienosti ja kun sain oman ohjauksen tiukaksi, kääntyi Jujukin kuin pennin päällä. Rimat tosiaan korotettiin 60cm ja ei ongelmaa, hienosti hyppää.

Kepeillä harjoiteltiin vastaliikettä ja häiriöitä. Aluksi tein putki-rengas-hyppy-hyppy sarjan jälkeisiä keppejä, avokulmasta, eikä meinannut löytyä oikea aloitusväli millään. Helpotin verkolla, jonka jälkeen sujui. Otin verkon pois, ja sujui silti. Toki me ollaan keppejä tehty vasta niin vähän aikaa, ettei voi suurempaa odottaakaan. Tämän harjoituksen jälkeen (jolla oli tarkoitus saada vaan oikea rytmi ja kova vauhti kepeille) tehtiin niin, että lähetin Jujun kepeille ja kävelin itse vastaan liikettä. Oli vaikeaa. Ei meinannut hoksata edes etupalkalla ideaa, kun mamma menee tuonne niin en minä voi mennä toiseen suuntaan... Tehtiin sit niin että lähetin kepeille mutta vain seisoin rintamasuunta vastaan Jujun liikettä. Alkoi sujua. Lopuksi päästiin niin, että jätin Jujun keppien päähän, kävelin itse toiseen päähän. Käskin "kepit" ja hiukan ohjasin jotta aloitti kepit oikein ja seisoin vaan liikettä vastaan. Viimeisillä toistoilla saatiin jopa niin, että sain muutaman askeleen otettu Jujua vastaan kun suoritti keppejä. Jujusta oikein näkin kuinka sen pää höyrysi kun yritti miettiä että miten...? Vaikea harjoitus, mutta hyödyllinen. Haluan että Juju oppii kepit esteenä niin, että ne pitää aina suorittaa kunnolla loppuun asti, tein minä mitä tahansa.


Torstaina oli sitten ohjatut vakioharjoitukset. Ja jestas että oli huono meininki meillä. Oltiin Jujun kanssa aivan eri radoilla, mulla ei pysynyt ajatus kasassa. Jotenkin oli tosi veltto fiilis ja se näkyi. Jujun kanssa ohjauksien ja käämmöksien pitäisi olla tiukkoja ja homma siltä osin aika täpäkkää, niin ei mitään sen suuntaistakaan nähty radalla meidän aikana. Rata oli toki haastava ja siinä oli meille aika paljon uutta, mutta silti... En itse edes muistanut rataa kunnolla... HUOH, ei niitä viitsi muistella sen enempää. En tosiaan muista rataa, niin ei ole siitä piirostakaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti