Eilen illalla oltiin kentällä tekemässä mattotreeni vielä ja huomasin, että tekee Jujulle ihan hyvää muistutella targettia ihan kentällä maassa, kun selkeästi sitten kun kierrosluku kasvoi, niin ignoorasi maton kokonaan, juoksi vain. Hyvin sain etenemään maton yli kyllä tolpan kiertoon vaikka itse jäin taakse tai olin paikallaan, mutta sitten kun tuli lisää vauhtia tai kulma ei ollut suorassa, meni helposti mattoa kohti, mutta ei tarkentanut, ja juoksi sen sivusta niin että vain vähän hipaisi reunaa. 😁 meinaa kirjastotäti vallan villiksi heittäytyä. Teki kuitenkin aivan äärettömän hienosti kun en palkannut huteista, seuraaavalla toistolla aina korjasi ja teki loistavia osumia hyvässä laukassa, eikä mennyt epävarmaksi.
Tänään aamulla sitten juoksaritreeniin. Liikaa toistoja, sanon minä, mutta kun haluaisin tietyn määrän osumia ja onnistumisia suhteessa huteihin, jotta oikea asia vahvistuu. Niin sitten välillä tulee vaan toistoja kauhea määrä. Puomi oli samassa kohtaa kuin eilen aamulla. Ensin taitteelta niin että olin koiran vasemmalla puolella. Se olikin vaikeaa. Tuntui taas että ymmärtääkö Juju että mattoon kuuluu osua, eikä hypätä yli, kun välillä jäi ihan loopilla tekemään huteja ja ihan samanlaisia.
Sitten helpotin niin että varmasti osuu, palkkasin reilusti ja sen jälkeen alkoi sujua. Saatiin useita osumia myös kokonaiselta puomilta, vaikken itse oikeastaan liikkunut ollenkaan. Myös toiselta puolelta. Nyt myös huomasin, kuten myös eiliseltä videolta, että Juju on alkanut muokata laukkaansa puomin viimeisellä kolmanneksella, eli tavallaan liu'uttaa tuon toiseksi viimeisen ja viimeisen laukan väliä, eli yrittäisikö se kuitenkin osua, muttei vaan vielä osaa? Kun tuntuu että tämä hutien määrä on nyt lisääntynyt, niin johtuuko se siitä että Jujun laukka on muuttunut itsevarmuden myötä sen verran, ettei enää osukkaan ihan vain juoksemalla vaan sen pitää säädellä laukkaa lähetymispaikan mukaan?? Eli eteneekö tämä projekti kuitenkin, vaikka tuntuu että on mennyt taaksepäin? Se kuitenkin on se golden goal että koira itse säätää laukkaansa eri puomien ja lähetymisten mukaan siten että saa hyvän osuman. Laukka ei siis voi olla "vakio" aina. Videolla näkee tosi hyvin nuo toistot missä Juju rikkoo laukkaansa, ja ne ei pääsääntöisesti osu, eli oisko kuitenkin niin, että kehitystä tapahtuu korvien välissä ihan huomaamatta, mutta se ei vielä ihan suoraan siirry puomille... treeniin olin tosi tyytyväinen, otin loppuun myös helppoja osumia taitteelta vielä ilman mattoa, täytyy sitäkin joka tapauksessa alkaa häivytellä pois hiljalleen.
Perjantaina illalla oli ihan superit treenit Tanjan valkussa. Teemana oli välistävedot ja saihan niitä sitten tehdä. Uutena mulle yhden käden välistävedot ahtaisiin paikkoihin ja kokeiltiin me sinne ahtaaseen väliin myös japsia ihan vaan 'cause we can. Radalla oli kiva puomin kohta jossa puomille tultiin putkesta ja myös mentiin putkeen puomin jälkeen. Juju teki kaksi täydellistä puomia, ja sitten yhden vähemmän täydellisen kun oli vähän jaloissa liikettä liikaa.
Radan alku oli mun mielestä yksi ärsyttävimmistä, mun mielestä mulla on ollut sellainen kohta ennenkin jossain kisoissa tai muualla.
Mä en edes oikeastaan kykene sanomaan mikä siinä nyt niin paljon ärsyttää mutta ehkä tuollainen ahtaassa tilassa veivaaminen heti radan alkuun tuntuu tosi turn offilta. Päätin kuitenkin etten anna sen ärsyttää. Normaali tilanteessa Juju olisi luultavasti hypännyt sylkkäristä läpi ristiin seinää päin kakkosen, joten olikin oivallinen paikka harjoitella come to hand käskyä. Otin muutaman kerran ihan vaan käsitargettiin tuohon väliin ja palkkasin. Kolmannella kerralla lähetin kakkoselle käsitargetista ja sain aivan tosi kauniin linjan ja hypän hypyn jolla 2. sai kierrätettyä lyhyempää reittiä. 3-4 väliin tein valssin, tässä tehtiin hiukan hienosäätöä (koska meijän aksa ei oo "mummoaksaa" 😂 kuulemma) kun valssasin siivekkeen tason yli toiselle puolelle niin annoin turhaa tilaa koiralle kääntyä. Taas napsittiin muutama kymmennys kun valssi oli tiukasti 3-4 hyppyjen välissä ja siivekkeiden tasalla kun koira hyppäsi 3. Juju kääntyy niin jäätävän hyvin ja nopeasti, että se ei tämmöisessäKÄÄN tilanteessa karkaa selän taakse.
Sitten toinen hyvä huomio ja kohta radassa oli samassa kuviossa mutta myöhemmin eli väli 16-20.
Kuvissa oikean puoleinen oli mun ekana tekemä linja (lila) jolloin aina väistin koiran alta ja kävin tuuppaamassa sen takaakiertoon. Tanja sanoi että Jujulla kun on tosi hyvä radanlukutaito ja se on tunnollinen ja lukitsee esteet kaukaa, niin mun kannattaisi juosta tälläisessä kohtaa mahdollisimman lähellä hyppyjä, käskyttää taakse suullisesti ja tehdä päällejuoksut tosi lähellä siivekettä, ja edellä koiraa, ei rinnalla. Koiran linja levenee automaattisesti jos mun sijainti kertoo sille että tule leveästi yli, mutta jos juoksenkin sen edelle suoraan linjaa, en anna tilaa kaartaa jälleen ja koirakin etenee lähes suoraa linjaa hyppyjen yli. Taas muutama kymmennys pois 😌 20 hypylle piti tehdä nopea rytmittämätön vastakäännös Jujulle. Liian tiukka vastakäännös toi sen putken ohi, mutta ilman sitä jatkoi 17 hypyn taakse.
___________________________________
Viikonloppu vierähti lepotilassa. Maanantaina suunnattiin aamulla taasen puomitreeniin.
Puomi oli koottuna ainoastaan yhdellä kentällä ja sielläkin hassusti poikittain lyhyen sivun suuntaisesti joten etenemää ei hirveästi jäänyt. En ruvennut kasaamaan puomia muualle. Otettiin treenin kannalta.
Loikkaprosentti oli korkea, mutta hyviä onnistumisia myös. Ei ollut helppo paikka kun edessä oleva hyppy lähellä ja vinossa, joten piti juosta lähes tyhjään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti