Perjantaina 9.10. oli Jujun varvasleikkaus. Leikkaus meni hyvin, tulehdus oli laantunut muutamassa päivässä leikkauskuntoon. Samalla avattiin myös hieman etutassun anturaa, sinne oli uponnut tikku. Kännissä oli kuin käki loppupäivän, valitteli ja nukkui. Onneksi kuitenkin nukkui. Pari viikkoa lepoa, antibiootti, kipulääke ja hihnalenkkejä. Ja haavojen suihkuttelua, putsausta, sitomista ja hoivaamista. Huoh.
Taidettiin mennä kaksi päivää hihnalenkkejä, ja sitten aloin pitää Jujua irti. Pysyi hyvin käskyllä riehumatta, en antanut leikkiä enkä juosta kovaa neljään päivään, mutta sai kulkea hihnatta. Jujua en ole koskaa hihnalenkittänyt muutakuin varta vasten pyörällä tehtyinä revilenkkeinä, joten ei se osaa. Kulkee nätimmin ilman. Haavat paranee kivasti ja nyt onkin jo varattu aika maanantaille tikkien poistoon. Jihuuuu päästään treenailemaan.
Ollaan toki tehty kaikenlaista aktivointia sisätiloissa, opeteltu temppuja ja hölmöilty. Juju on saanut järsiä tavallista enemmän luita myös. Aika hyvin sillä pysyy pää kasassa, vaikka virtaahan olisi. Eilen käytiin jo kunnon metsälenkillä, jalat tietty suojattuna siteillä, mutta kuitenkin.
Jujuhan kuvattiin myös luuston osalta perjantain leikkauksen yhteydessä. Kennelliitosta tuli priima lausunnot lonkat siis A/A ja kyynäret 0/0. Olkanivelissä näkyi kuitenkin pienehkö muutos. Nivelpinnat oli puhtaat, mutta pallon alapinnalla näkyi oudot, ns. nokat. Mahdollisesti perua pentuajalta, rustottumista. Ell ei pitänyt niitä käyttöä rajoittavina mutta seurailtavina kuitenkin. Välikuvaus kahden vuoden päästä.
Tein tuossa koostevideon tämän kauden paimennuskehityksestä. Se on katsottavissa tässä:
Onhan tuo pirpana kehittynyt vallan mahdottomasti viimeisen puolen vuoden aikana kaikenkaikkiaan. Mutta etenkin paimennuksen osalla se näkyy keskittymisenä ja maltin löytymisenä. Toivottavasti ehdittäisi vielä tänä vuonna muutaman kerran paimentamaan.
Ollaan myös sairaslomalla tokoiltu, tosin aika kevyesti, sillä palkkaus pitää olla vielä maltillista, kun lelun kanssa ei saa vielä täysiä riehua. Ollaan harjoiteltu eteen istumista, sivulle tuloa hinkattu, seurausta paranneltu (tajusin että nykyään ei enää seurailla lainkaan missään luokassa hihnassa :D ) ja tehty merkin kierron alkeita. Noutokapulan pitoa olen yrittänyt opettaa, mutta sen on vaikeaa. Alla vähän videota meidän treeneistä viime päivinä:
Merkin kiertoa ollaan tehty tuollai namialustalla, tekee ihan kivasti ja kiertää merkin aika varmasti. Vielä pitää aika paljon harjoitella, mutta menee iloisesti merkille ja tulee iloisesti takaisin, se on must.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti