torstai 28. tammikuuta 2016

...mutta viisaus on siinä että ymmärtää, ketä seurata pitkään, milloin kääntyy pois.

Oltiin eilen illalla Anne Huittisen valmennuksessa, olin jo etukäteen ilmoittanut ettei me tehdä rataa, koska jalka. Juju oli vähän epäpuhdas lämmittelylenkillä mutta parani loppua kohden. Tehtiin ilman rimoja kevyt treeni. Harjoiteltiin poispäinkäännöstä ja backlapia. Rata olisi ollut profiililtaan aika vaikea meille, mutta kyllä se vähän harmittaa ettei pääse vielä tekemään. Juju oli niin onnellinen kun mentiin hallille. Kentällä en voinut palkata heittolelulla ollenkaan, ainoastaan taisteluleikeilla kun jos annoin lelun sille se juoksi ihan onnessaan kenttää ympäri ja ravisteli lelua täysiä. Eikä sen tarvis vielä kauheasti kaahotella.

Poispäinkäännökset sujui ihan kivasti, vaikka aluksi ajoitus oli väärä, olin liian lähellä estettä jne. Jujulla oli kivaa. Backlap oli aika uus ohjaus meille, ollaan kyllä tehty muutamia kertoja Päivin treeneissä, mutta vain vähän. Juju kuitenkin lähti hyvin ohjaukseen, vaikka aluksi senkin pään yläpuolella oli vaan iso kysymysmerkki :D Saatiin muutama onnistunut ohjaus ja kiitos, se riitti meille. Jujun askel paheni treenin loppu kohti vaikkei tehty juuri mitään. Kyllä me vielä taukoillaan. Olin silti tyytyväinen kun mentiin, Annen valmennusryhmä on meille uusi ja olisi ollut tosi tylsää jättää heti eka kerta välistä. Ja illalla Juju oli kyllä yllättävän hyvä, se ravaili iltalenkillä ihan puhtaasti liukkaallakin alustalla.

Toi ontuminen kyllä vähän huolestuttaa mua, kun en tiedä mistä johtuu ja on jatkunut jo jonkin aikaa. Lähinnä se, että ontuuko se oikeasti vain sitä haavaa, ettei sinne jalkaan ole vaan jäänyt mitään. Haava on mennyt kuitenkin nyt hyvin eteenpäin, ei enää juuri turvota, eikä ole tulehtuneen oloinen. Viimeksi vierasesine nosti kuitenkin ihan järkyn patin jalkaan, joten ei siellä ainakaan mitään kovin suurta ole, ja luulisi että se olisi tullut jo haavasta pihalle jos sinne olisi jotain jäänyt. Ja kun ei tuo muutoin tunnu yhtään kipeältä, lenkilläkin riekkuisi ja hosuisi jos saisi. Ja leikkii ja on muuten tyytyväisen oloinen... Kai tässä pitää vaan vetää henkeä ja odottaa. Viivästyihän se paraneminen aika paljon ja ehti tulehtua pahasti ennen kun saatiin se olki sieltä ulos. Tavallaan viikon ehti mennä pahemmaksi ennen kuin tehtiin mitään paranemisen hyväksi... :(

Mutta tosiaan, tämän päivän normitreenit on peruttu ja lenkkeillään nyt viikonlopun yli vielä pieniä hihnalenkkejä. Toivottavasti se edistää paranemista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti