Juju:
Juju on edelleen paimentanut. Meidän piti osallistua SPKYn paimennuskisaan Juupajoella, mutta Juju satutti tassunsa päivää ennen kisoja, TIETENKIN. Tassu ei mennyt puhki asti, mutta ilmeisesti terävä kivi nappasi siitä siistin palan pois varpaasta, ja iho oli vereslihalla sitten siitä kohtaa. Juju ontui sunnuntaina aamulla aika kovin, joten se siitä kisasta. Harmi, oli kuulemma ollut kivat puitteet ja eläimet uudessa kisapaikassa.
Ollaan otettu paimennusohjelmaan sokkohaut kahdella laumalla, niin että vähän pyöritetään ensin toista laumaa jotta saadaan hiukan koira niihin kiinni ja sitten pitää lähteä hakemaan sokkona toista laumaa kaukaa. Onhan haastetta. Eniten haasteita tuottaa päästä irti toisesta laumasta. Lisäksi huomasin että itse hakukaaren ohjaus vaatii tosi paljon lisätreeniä. Juju ei osaa avata kaarta uudestaan, jos laitan sen maahan ja siitä annan lisäkäskyn. Tätä voi tarvita pidemmillä hakumatkoilla jos koira meinaa tulla liian aikaisin sisälle. Lisäksi on aloitettu OUT käskyn opettelu.
Pikkutarhan treenejä on jatkettu niin että itse seison aitauksen ulkopuolella, joskus hyvin kaukanakin laumasta ja ohjaan koiraa sieltä. Juju ongelma on ollut tulla mun ja lampaiden väliselle linjalle (etenkin oikeassa kierroksessa) ja se on väkisin joko yrittänyt tuoda laumaa tai sitten flänkännyt ylilaajasti. Tämä treeni on purrut hyvin, ei saa tuotua lampaita, vaan on pakko kiertää laumaa joka suuntaan ja stopata missä kohtaa vaan. Näissä saa aina ajaa, kun kaari on hyvä ja rento. Joissain kohdissa, oikeastaa about klo 9 ja 3 kohdilla esiintyy vielä epävarmuutta jatkaa kaarta, mutta etenee.
Lisäksi on tehty ohjattuja tuonteja, Juju saa oikeastaan hyvin harvoin tuoda lampaat suoraan. Olen tehnyt siten että olen lähettänyt hakemaan lampaat kaukaa, stopannut joko tasapainoon tai antanut peittää kunnolla ja sitten siirtänyt ensin oikeaan nostopaikkaan, ja siitä vielä yli jonka jälkeen on ajettu crossilla. Sitten siirretty klo 17 ---> ajo ----> klo 19-20 -----> ajo jne. Ja jos kuuntelee, saa lopulta tuoda lampaat, useimmiten ei saa. Hakumatka on ollut useimmiten vähintään 200m, jotta lampaat ei ehdi valua vaikka ei heti tottelisikaan.
Viime viikolla ei muuta treenattukaan, koska ensin oli tassu kipeä ja sitten oli juhannus.
Eilen Juju teki kaksi eteenmenoa salaa viedylle pallolle tutulla kentällä. Tuolla kentällä on tehty paljon puun kiertoja ja puistoaksaa, joten ekalla lähetyksellä lähti kiertämään tolppaa :D tokalla paineli suoraan pallolle. Toisen lelun näki kaukaa, keuli seuruussa, mutta tehtiin niin pitkään että seurasi korrektisti ja sitten sai paahtaa pallolle.
Muuten Juju on lenkkeillyt ja kasvatellut pohjakuntoaan. Se tekee juoksuja joten kisakalenteri pysyy toistaiseksi kiinni. Tänään alkaa Tanjan ratavalmennus taasen, jippii!
Ollaan me vähän juosariakin tehty, palattiin rc käännöksissä helpompaan tehtävään, koska aloin epäillä ettei Juju oikeasti tiedä mitä haluan. Tehdään nyt käännöksiä hetki näin niin että osuma prosentti paranee ja sitten takaisin puomille.
Hupi:
Hupin kanssa ollaan oltu muutamia kertoja lampailla, se on saanut liinassa fiilistellä niitä ja koota nurkkiin. Mulle se ei vielä niitä pidä ja on muutenkin vähän asenteella mulle kaikki heti, eikä älyä tehdä vielä yhteistyötä. Minkäänlaista painetta ei pentuun laiteta, vaan sitten jos meno villiintyy, otan liinasta kiinni ja rauhoitetaan siten. Valjaista olen auttanut nurkista irrottamaan myös. Kiertämiseen ei ole lamppu syttynyt, joten sitä nyt odotellaan. Hupi näyttää lampailla tosi hyvältä, blokkailee ja fiilaa lampaita ihan täysillä.
Muutoin Hupi on jatkanut pentutreenejä Trkmanin tyyliin, nyt menossa lesson 3. Se osaa tulla sivulle targetin kanssa, pivotteja tekee vapaalla ympyrällä hienosti, tarjoaa peruutusta ja 2on2offia (ei ole tulossa puomille :D ) ja istumista, sekä nenä ja tassukosketuksia. Pennun kroppa on tosi kivan oloinen, se on elastinen ja kompakti, pitkillä ja nopeilla jaloilla. Kulmaukset näyttää just nyt hyvältä. Katsotaan mitä siitä tulee.
Hupi on myös tehnyt ensimmäiset purkkirivinsä konginmurusella ja olen naksutellut sille beibijälkiä, Hupilla nenähommat ei tule ihan niin luontaisesti kuin äidillään. Se ei ole myöskään kiinnostunut kävyistä yhtä paljon kun kepeistä. Johtunee siitä että Hupi tykkää taistella lelusta, se rakastaa repiä leluja muttei ole niinkään jahtaava leikkijä. Jahtaa kyllä mulla olevia leluja muttei lähde esim. pallon perään kovin kauas ainakaan. Tämä on työnalla, koska haluan kuitenkin että heitettävä palkka on mahdollinen sen kanssa. Myöskään kuolleelle lelulle ei irronnut kovin helposti, mutta nyt ollaan sitä työstetty, ja eilen irtosi about 10m päähän valmiina olevalle narulelulle, vaikka ensin leikittiin toisella vastaavalla.
Hupi on myös aika työnarkomaani, se helposti luopuu palkoista jos vaihtoehtona on jatkaa hommia. Sille ei kelpaa parhaatkaan namit esim putkitreeniin, mutta kun naksutellaan temppuja, sille menee oma ruokakin palkasta kevyesti, tosin aina ei ehdi syödä kaikkea.
Hupi testaa kroppansa kestävyyttä tosi tehokkaasti ja ainakin OCD alttius tulee testattua ihan jokapäiväisessä menossa. Jos tuo pentu on vuoden päästä terve niin hattua nostan. Se menee eikä meinaa, eikä tunnu pelkäävän mitään. Mitä kovempi ääni, sitä siistimpi juttu. Ainoastaa pöydällä seisominen tai muut korkeat paikat (ja laituri) oli jänniä, mutta työstetään. Laiturille kuitenkin tuli lopulta ihan hyvällä mielellä kun vaan hengattiin eikä painostettu. Sai lähteä vapaasti pois jos ahdisti mutta kehuttiin kovasti kun yritti ja lopulta tuli laiturille hengailemaan, vähän epäilevänä mutta tuli kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti