Otettiin ekalla kierroksella taas siten, että tein aluksi niin helppoa flänkkitreeniä, ettei Juju päässyt yhtään kertaa sekoilemaan lampailla kunnolla. Lähetin koiran vierestä, mutta heti lähetyksen jälkeen siirryin vastaanottamaan tasapainoon toiselle puolelle laumaa. Meni ihan ok, huomasi Jujusta että sitä jännitti ja lisähaasteena oli sänkipelto jossa noin 20cm sänki. Jujua ällötti ihan tosissaan juosta sillä pellolla, ja yritti oikoa aina sänkiuria pitkin. Sain tehdä töitä että sain liikkumaan myös sänkkärin läpi. Yritin myös samaan syssyyn vähän poispäinajoa ottaa vedosta poispäin, mutta se oli taas vaikeaa. Ei yhtä vaikeaa kuin on ollut noiden lampaiden kanssa tuolla ennen mutta vaikeaa kuitenkin. Juju yritti kokoajan luistella lampaista ohi ja olisi halunnut vaan tuoda ne mulle. Aina kun meni liian lähelle lampaita käänsi katsetta pois, eli ei halunnut kohdata lampaita yksin. Otettiin suraavaksi siten, että lähetin hakukaarelle hakemaan lampaat vedosta poispäin ja kuljetettiin ne sitten takaisin poispäinajolla. Hakukaari oli ok, sain käydä muistuttamassa, kun oikealta lähetin, että ihan oikeasti pitää lähteä kaarelle vaikka onkin sänkipelto. Meni kuitenkin hakukaaren loppuosan ihan hyvin, ja sain tehtyä oikeita nostoja, jotka Jujua aina jännittää. Toi lampat suoraan, en ohjaillut tuonnissa oikeastaan ollenkaan. Poispäinajo myös vedon suuntaan oli vaikeaa, kun lampaiden veto ei oikeastaan vaikuttanut niihin kauheasti. Kyllä ne alta lähti pois, mutta laiskasti, ja venkoilivat sinne ja tänne. Eivätkä oikein pysyneet edes yhdessä :D eli optimi porukka harjoitella kokemattoman koiran kanssa poispäinajoa. Tosi turhauttavaa, kun sitten kun Juju ajautui liian lähelle, niin ei ottanut odota käskyä riittävän hyvin että olisi jäänyt seisomaan ja odottamaan reaktiota. Nyt vain sluibaili lampaiden vierestä pään kääntäen niiden viereen tai taakse ja sitten ilme oli sellainen oho. Maahan en viitsinyt käskeä, kun sitten siitä häviää lampaiden silmissä se viimeinenkin voiman rippunen.
Tokalla kiekalla otettiin sitten poispäinajoa apukoiran kanssa. Jepu ajoi Torrilla ja me Jujun kanssa "ajettiin" siinä sivussa myös. Toimi ihan kivasti, Juju sai voimaa kun Torri tönäsi lampaita liikkeelle ja me jatkettiin siitä. Saatiin ihan ok pätkiäkin jopa.
Viimeisellä kierroksella otettiin haku taas vedosta pois, oli hankala haku kun lampaat oli ihmisporukassa ja sieltä piti työntää vetoa vastaan. Lähetin vasemmalta, lähti tosi kivasti laajalle kaarelle, mutta lopussa imi taas sisälle. Pysäytin ja annoin uuden suuntakäskyn, korjasi ok. Saatiin nostettua. Ohjaajalle kuljetus oli kaikkea muuta kuin linjalla kun Juju sai ihan oikeasti tehdä kokoamisen kanssa töitä, kun osa porukasta meinasi karata vetoon toiselta puolelta ja toinen toiselta. Saatiin kuitenkin tuotua mikä oli aivan mahtavaa. Ajettiin lampaat poispäinajolla takaisin, ja nyt sujui jo paljon paremmin. Ihan varmasti tuolla tokan kierroksen apukoiralla oli vaikutusta, koska Juju ajoi tosi nätisti. Ehkä vähän turhaan laitoin maahan kun alkoi kiihdyttää raville ajamaan, tuolla saa ehkä vähän ottaa vauhtiakin, kun on niin nihkeät lampaat. Toisaalta Marikan neuvo oli pitää kriteeri selvänä poispäinajossa että ainoastaan käynnissä ja rauhassa saa ajaa. Muuten odota käskyllä hidasta tai sit maahan jos ei tottele.
_________________________________________
Tänään aamulla mentiin sitten hallille ratatreeniin. Tiesin että eilen hallilla on ollut 1-luokan kisat joten toivoin että kisarata ois paikoillaan ja päästään treenaamaan sitä :) No oli, ja oli aivan mahtava päästä isolle kentälle tekemään rataa joka oli ykkösen kisarata. Ei mikää ihan läpijuostava, mutta ihan helppo kuitenkin. Juju sai tykittää täysillä. Ekalla yrittämällä mulla hajosi jälleen pakka siten että otettiin uusiksi. Juju teki kyllä hyvin, mutta mä ite sekoilin ja lopetin kun sekoilu alkoi. Tuon takia mun on pakko tehdä noita ratatreenejä nyt koska selkeästi mun on vaikea pitää palikat kasassa kokonaista suoritusta.
Tokalla yrittämällä puhdas rata, mutta huono keinu, joten sitä sitten muutaman kerran hinkattiin. Selkeästi takanaleikkaus ei ollut Jujulle mieluinen ohjaus keinulle kun jarrutti puoleen väliin juuri kun rytmitin takanaleikkauksen puolen vaihdon. Jätin lelun keinun alasmenolle maahan, niin tekikin sitten kaksi ihan kivaa keinua uusimisella. Toki teki vähän vanhan tavan mukaan että jäin vähän taakse ja hyppäsi sieltä, kun haluaisin että menisi täysillä päätyyn ja jarruttaisi lukkojarrutuksella. Mutta ihan hyväksyttävissä, eikä tuosta kisoissa virhettä saa.
Kolmatta ennen tein vähän tekniikkaa. Otin Harrin radalta sen putken jälkeisen pakkovalssi-jaakotus yhdistelmän ja tarkoitus oli saada Juju kiertymään siivekkeen ympäri mahdollisimman tiukasti. Palkkasin kädestä, ja halusin että Juju tulee ohjauskäteen tiukasti. Teki muutamia kivoja, voisi olla vielä napakampi. Lisäksi muutama puomi hetsaten.
Kolmannella radalla puhdas rata, ja paljon parempi keinu ja kaikki. Hieno pikkumusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti