Olkitassun jatkopostaus

Tämän sairaskertomuksen ekan osan voit lukea täältä.

19.4. Ei voi olla todellista! Juju ontuu jälleen.

Jujun jalka ei tässä kuukauden väliajalla parantunut kunnolla ollenkaan. En ollut siitä huolissaan, koska ell oli sanonut että oljen palasia voi tulla vielä kuukausien päästäkin ulos jalasta. Jalkaa ei turvottanut, mutta sieltä tuli välillä nestettä, onneksi kuitenkin kirkasta sellaista, ei mätää. Haava meni kunnolla umpeen kerran, mutta aukesi uudelleen. Haava oli kuitenkin kokoajan hyvin pieni. Nyt tänään kun tätä kirjoitan, Juju alkoi ontua toko treenien jälkeisen jäähkälenkin jälkeen. Haava on tällä hetkellä noin neulan mentavän reijän kokoinen. Videoin treenit, ja jälkikäteen kun videota katsoin, ei siinä ole havaittavissa ontumista. Ell varattu kuitenkin huomiseksi, todennäköisesti jalassa edelleen jotain on, mikä ei suostu sieltä poistumaan.

20.4. Juju leikattiin viidennen kerran saman vaivan takia. Ja niin uskomatonta kuin se onkin, jalasta löytyi vielä lähes 3cm pala olkea, ja lisäksi muutamia pienempiä korsia. Ihan uskomatonta. Kaikki kauhukuvat osoittautui siis todeksi. Tässä kohtaa saa jo sanoa, mä niin tän tiesin. Mulla on ollut koko tän väliajan sen maaliskuisen käynnin jälkeen sellainen olo, että jotain mätää tässä on. Mutta koska jalasta on tullut myös itsestään olkea ulos, ja leikkauksissa ei koskaan mitään löytynyt, ajattelin ettei tässä auta kun odottaa että loputkin tulee ulos itsestään. Lisäksi, kun Juju ei ole ontunut, ja on ollut virkeä ja noin muuten oikein hyvävointinen, niin en ole ollut huolissaan.

20.4.

24.4

Se mikä on käsittämätöntä, on se, ettei tuota ole näkynyt missään ultrakuvissa, eikä sitä ole löytynyt leikkauksissa. Olivat kuulemma klinikallakin pitänet pienet bileet kun olivat tuon ulos saaneet.

Nyt jatketaan siis hoitoja, siteenvaihtoa, suojausta, pesua jne.

Paskimmalta tuntuu se, että olen kokoajan treenannut ja lenkkeillyt normaalisti Jujun kanssa, täysin tietämättömänä siitä, että siellä on ollut tuollainen hirviö kokoajan matkassa. Toisaalta olen välillä katsonut Jujun liikettä ja miettinyt onko se ihan puhdas. Mutta kun se on ollut kokoajan kivuton ja liikkunut innokkaasti. Vasta eilen huolestuin, kun alkoi ontuminen. Sekin oli tänään mennyt jo ohi ennen lääkärikeikkaa.

25.4. No tikithän tuli ihosta läpi melkein heti. Hieman ihmetystä herätti tyyli tikata, vain kolme tikkiä ei tuossa kohdassa pysty mitenkään haavaa pitämään. Tiedä sit oliko tarkoistuskaan. Tästä jatkettiin avohaavalla.

Näiden kuvien jälkeen Jujun jalka on parantunut tasaisen varmasti ja nyt se on jo täysin ummessa, eikä turpoa tai eritä nesteitä. Juju ei onnu, mutta niinkuin tuo ell sanoi, voi sille tämän pitkän prosessin takia jäädä valeontumista tuohon jalkaan vaikka ei kipeä olisikaan. Välillä olen näkevinäni että Juju ottaa muutaman kevyemmän askeleen tuolla jalalla, lähinnä sen huomaan korvien epätasaisesta heilumisesta. Treenit on taas alettu, ja ollaan jo treenattu ilman sidettä.

Ei auta kuin toivoa että tässä tapauksessa toinen kerta sanoisi toden, meinaan ettei tarvitse enään ottaa olkitassun koostepostausta vol.3.