Viikonloppuna oltiin paimentamassa perjantaina ja lauantaina. Saarikylissä pidettiin läksäri treenit (mälsää) ja tietty sinne piti osallistua molempiin päiviin. Odotukset ei olleet ihmeemmät, kun edellisestä kerrasta oli taas vähän aikaa, mutta Juju yllätti positiivisesti molempina päivinä. Paimennusvideo on sekoitus molemmista päivistä.
Perjantaina päästiin aloittamaan heti kun mentiin paikalle, eli lennosta sisään. Vähän oli kaasu herkällä, ja aluksi päästeltiinkin höyryjä ihan flänkillä pyörittämällä ja kasaamalla laumaa. Lampaat oli virkeitä, ja sehän sopi meille enemmän kuin loistavasti. Jujulle on lentävämmät lampaat paremmat, koska lampaat antaa itse palautteen, jos Juju lähtee juoksentelemaan omiaan. Saatiin muutamia oikein kivojakin hakuja ja ajoja, oikeaan kierrokseen kaasu hirttää edelleen lampaiden takana, joten tätä hinkattiin sekä flänkillä että lyhyillä hauilla.Yritettiin avata kaaria, ja välillä jopa onnistuttiin. Juju teki töitä vakava ilme naamalla, mutta oli kyllä niin tyytyväinen itseensä, että Kaislakin kysyi että onko mahdollista että sillä voi olla vähän ylpeä ilme :)
Lauantaina otettiin enemmän ajoa. Tein pitkiä peruskuljetuspätkiä, ja saatiin oikeasti tosi hyviäkin ajoja, joista yksi pätkä näkyy videolla. Otin myös muutamia aidasta irrotuksia, ja näissä Jujulla keittää vielä yli, ryysää väliin kun ei varmuus riitä mennä rauhassa. Mutta paras juttu oli kun alettiin harjoitella poispäinajoa. Voi että, Juju yllätti mut täysin jälleen. Olin kyllä mielessäni ajatellut, että poispäinajo on todennäköisesti Jujulle helpompaa kuin peruskuljetus mun aiheuttaman paineen takia. Ja toisaalta siksi, että poispäinajossa mä en ole edessä blokkaamassa lampaita, joten Juju joutuu pitämään luonnollista etäisyyttä itsenäisesti. Aloitin harjoittelemaan ihan menemällä itse lampaille ja kutsumalla Jujua suoraan luokse lampaita kohti. Hetken hämmästyksen jälkeen homma toimi, ja pystyin jopa jättämään Jujun ajamaan mun ohi lampaan hetken aikaa. Kun Juju ajoi musta ohi ehkä kymmenen metrin päähän iski sille epävarmuus ja yritti lähteä tuomaan lampaita eli lähti kaarelle. Siitä tiesin missä on oikea etäisyys minne Juju varmuus vielä riittää.
Jäi kyllä aivan super fiilis treeneistä, tuntui että ehkä tästäkin hommasta vielä tulee jotain. Ollaan vähän liian kauan runtattu samoja asioita. Suunniteltiin jo viikonloppureissua Juvalle Kaislan luo tossa kesän lopussa. Tosi harmi että näin kiva paikka lopetti näin läheltä, mutta toisaalta ehkä se pakottaa lähtemään muuallekin kokeilemaan siipiään. :)
Eilen illalla käytiin kunnon parin tunnin metsälenksa pitkästä aikaa (pariin viikkoon jalan takia) ja Juju korkkasi myös kesäharrasteet eli läträämisen. Jalan suojaside oli koristeena :) no suojaahan se kaikelta isommalta sonnalta, mutta kastui läpi tietysti kokonaan. Haava on kuitenkin jo hyvin parantunut :) Sori kännykkäkuvien laadusta, aina ei jaksa ottaa järkkäriä mukaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti