VAROITUS! POSTAUS SISÄLTÄÄ ÄLLÖTTÄVÄÄ KUVAMATERIAALIA!
Perjantaina 9.10. oli Jujun varvasleikkaus. Leikkaus meni hyvin, tulehdus oli laantunut muutamassa päivässä leikkauskuntoon. Samalla avattiin myös hieman etutassun anturaa, sinne oli uponnut tikku. Kännissä oli kuin käki loppupäivän, valitteli ja nukkui. Onneksi kuitenkin nukkui. Pari viikkoa lepoa, antibiootti, kipulääke ja hihnalenkkejä. Ja haavojen suihkuttelua, putsausta, sitomista ja hoivaamista. Huoh.
Taidettiin mennä kaksi päivää hihnalenkkejä, ja sitten aloin pitää Jujua irti. Pysyi hyvin käskyllä riehumatta, en antanut leikkiä enkä juosta kovaa neljään päivään, mutta sai kulkea hihnatta. Jujua en ole koskaa hihnalenkittänyt muutakuin varta vasten pyörällä tehtyinä revilenkkeinä, joten ei se osaa. Kulkee nätimmin ilman. Haavat paranee kivasti ja nyt onkin jo varattu aika maanantaille tikkien poistoon. Jihuuuu päästään treenailemaan.
Ollaan toki tehty kaikenlaista aktivointia sisätiloissa, opeteltu temppuja ja hölmöilty. Juju on saanut järsiä tavallista enemmän luita myös. Aika hyvin sillä pysyy pää kasassa, vaikka virtaahan olisi. Eilen käytiin jo kunnon metsälenkillä, jalat tietty suojattuna siteillä, mutta kuitenkin.
Jujuhan kuvattiin myös luuston osalta perjantain leikkauksen yhteydessä. Kennelliitosta tuli priima lausunnot lonkat siis A/A ja kyynäret 0/0. Olkanivelissä näkyi kuitenkin pienehkö muutos. Nivelpinnat oli puhtaat, mutta pallon alapinnalla näkyi oudot, ns. nokat. Mahdollisesti perua pentuajalta, rustottumista. Ell ei pitänyt niitä käyttöä rajoittavina mutta seurailtavina kuitenkin. Välikuvaus kahden vuoden päästä.
Tein tuossa koostevideon tämän kauden paimennuskehityksestä. Se on katsottavissa tässä:
Onhan tuo pirpana kehittynyt vallan mahdottomasti viimeisen puolen vuoden aikana kaikenkaikkiaan. Mutta etenkin paimennuksen osalla se näkyy keskittymisenä ja maltin löytymisenä. Toivottavasti ehdittäisi vielä tänä vuonna muutaman kerran paimentamaan.
Ollaan myös sairaslomalla tokoiltu, tosin aika kevyesti, sillä palkkaus pitää olla vielä maltillista, kun lelun kanssa ei saa vielä täysiä riehua. Ollaan harjoiteltu eteen istumista, sivulle tuloa hinkattu, seurausta paranneltu (tajusin että nykyään ei enää seurailla lainkaan missään luokassa hihnassa :D ) ja tehty merkin kierron alkeita. Noutokapulan pitoa olen yrittänyt opettaa, mutta sen on vaikeaa. Alla vähän videota meidän treeneistä viime päivinä:
Merkin kiertoa ollaan tehty tuollai namialustalla, tekee ihan kivasti ja kiertää merkin aika varmasti. Vielä pitää aika paljon harjoitella, mutta menee iloisesti merkille ja tulee iloisesti takaisin, se on must.
29.9. Oltiin vuoden vimosissa paimennustreeneissä, Kangasalan osalta siis. Jalka oli suojattu pussilla ja sukalla, ja eipä tuo näyttänyt kipeä olevan, eikä oikeastaan vuotanut verta enää. Treenit meni L.O.I.S.T.A.V.A.S.T.I . Siis upeasti, vuoden parhaat treenit, no doubt. tehtiin vanhoja tuttuja, hakukaaria, peruskuljetusta ja flänkkejä. Kaikki sujui paremmin kuin olisi voinut ikinä odottaa. Jalkapaketista huolimatta vauhtia riitti (ja pakettikin pysyi kyydissä, epäilyksistä huolimatta), mutta Juju jaksoi kuunnella, eikä rynninyt juurikaan enää lampaiden jalkoihin jaa kiersi kauniisti ja toteli käskyjä paremmin kuin kertaakaan aiemmin. Tähän oli hyvä päättää tämä kausi, ehkä mennään vielä kasvattajan luo paimentamaan, ehkä ei.
30.9. Keskiviikkona oli omat aksatreenit. Siirrettiin tällä viikolla ne tarkoituksella keskiviikkoon, koska maanantai olisi tullut niin nopeasti tuon varvashaavan takia. Tehtiin keppejä ja pientä hyppysarjaa. Pienillä rimakorkeuksilla, koska se varvas. Treenit oli vähän noin ja näin, ei oikein kulkenut, ja Juju sai ihme aivopieruja ekaa kertaa kepeillä. Teki muutaman toiston täydellisesti, ja sit yhtäkkiä ei vaan tiennyt mitä pitäisi kepeillä tehdä... ööh.
1.10. Torstaina oli ohjatut aksatreenit. Mentiin jalka suojattuna, ja hyvin toimi. Tehtiin rataa, ja toimi kivasti. Vauhtia riitti jälleen, ja oli täysi työ saada kääntymiset tiukoiksi. Ohjauksestahan se enemmänkin on kiinni, Juju hallitsee kroppansa kyllä hyvin, mutta ohjauksen pitää olla hyvin tarkka, jotta kääntyy vauhdista tiukasti. Keinusta on tullut Jujun mielestä aika kiva, ja saatiin myös kepit verkoilla (vielä) mukaan rataan. Ekan kerran juoksi vaan ohi kepeistä täysiä, mutta toisella kerralla jo hoksasi idean. Valsseja tehtiin ja takana leikkausta, valssit sujuu hyvin kun on kuviot selvät, saan tehtyä valsseillä jo kivoja tiukkoja ohjauksia. Nuo leikkaukset ovat haastavia, ja pituutta pitää harjoitella vielä lisää, tulee helposti välistä jos vinottain joutuu tulemaan esteelle.
2.10. Perjantaina oli viikon kolmannet aksahommat. Oltiin kaverin kanssa varattu kenttä tunniksi, ja tehtiin vartin pätkissä vuorotellen. Tehtiin niitä keppejä, ja rengasta, lopuksi vähän hankalaa hyppysarjaa. Juju toimi hienosti, ei jalka vaivannut yhtään, ja saatiin hyviä toistoja kepeillä, muutamat keppivälit kokonaan ilman verkkoja. Edistystä! Edelleen kontakteilla on ongelmana se vaaniminen siellä ylhäällä, lähinnä Aalla esiintyy...
Viikonloppuna rentouduttiin ja palauduttiin viikon hommista kunnon lenkeillä ja hieronnalla :)
5.10. Maanantaina oli omat aksatreenit. Me meni tosi hienosti!! Ei ollut enää jalkapakettia, otin pois kun varvashaava oli jo ummessa. Keppejä tehtiin, ja vaikkei saisi ylpistyä, niin mun mielestä Jujulla on superkiva tyyli tehdä keppejä. Se ei sitä paitsi tehnyt näissä treeneissä yhdenyhtä virhettä kepeillä, vaikka kokoajan treenin edetessä vähensin verkkoja, ja lopulta keppien keskivaiheilla ei ollut verkkoja ollenkaan. :) Lopuksi tehtiin vähän hyppypätkään, valsseja ja takaakiertoja. Sain kivoja toistoja, hyvää pyöritystä. Juju jaksoi hienosti kuunnella, vaikka aluksi hyppi taas valtavia loikkia aivan liian pitkälle. Korjasi kuitenkin hienosti ja alkoi kokoamaan itseään kivasti.
Varattiin maanantaina aika eläinlääkärille. Jujun kannus tuossa varvashaava jalassa oli tulehtunut, ja itseasiassa Juju oli saanut purtua siihen kunnon reiän. Saatiin aika heti perjantaille. Käytiin vastaaotolla ja varatiinkin sitten suoraan aika leikkaukseen perjantaille, varpaat otetaan pois molemmista takajaloista. Tuo vaurioitunut yksilö oli melkein irronnut itsestään kokonaan, eikä sitä pystytty leikkaamaan heti, tikit eivät olisi pysyneet kiinni. Kunnon antibiootti ja kipulääkitys päälle, haavan sitominen jatkuu ja perjantaina sitten odotellaan. Toisaalta hyvä, tämä olisi ollut edessä kuitenkin. Ja varasin sitten samaan nukutukseen ajat virallisille luustokuville. Saadaanpahan sekin sitten pois alta. Ikävä asia on vaan se, että taas piti tämä repeäminen odottaa, ennen kuin kukaan suostuu tekemään asialle mitään. Olen puhunut tästä eläinlääkärien kanssa jo monesti, mutta kun lain mukaan saa kannukset leikata vain lääketieteellisistä syistä. No nyt on sitten lääketieteellinen syy.
Tänä aamuna oli ulkona niin kaunista, otin kameran aamulenkille mukaan, tässä kuvasaldoa. En muuten tiedä mikä tuota kameraa vaivaa, mutta on kyllä todella vaikea saada se tarkentumaan kunnolla. Rasittava vehje.
24.9. Ohjatut aksatreenit Männistön Päivin opissa. Oli pitkä ja nopea rata, jossa sai kyllä JUOSTA! Otettiin ekaa kertaa puolikkaat kepit verkoilla mukaan radalle, ja tein jopa 13 esteen pätkää!! WAU! Radalla oli kivoja nopeita pyörityksiä. Tehtiin myös keinua, mikä alkaa vihdosta viimein sujua. Juju tulee aika vauhdilla keinun, jos en vaan itse hidastele. Hiki päässä tehtiin, oli kivat treenit.
27.9. Valmennusryhmän tunti II. Teemana valssi, takanaleikkaus ja persjättö. Se perskeleen persjättö. Noh, valssit pyörii ihan kivasti, niissä vain ajoitusta tarvitsee treenailla, ja merkkaamista myös. Helposti merkkaan liian ylös, jolloin Juju hyppää kamalalla vauhdilla IIIIISON hypyn ja tekee valtavan kaarteen hypyn jälkeen. Pitäisi saada siis käännökset tiukemmiksi. Takanaleikkaus onnistui ihan kohtalaisesti myös, ainoastaan se että leikkaan linjan vähän myöhään on ongelma, Juju ohjautuu edelleen oikeille esteille kyllä, muttei tee suoria, tiukkoja linjoja, kun ohjaan miten sattuu. Jopa persjätöt onnistui muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen ja sain tehtyä jopa kaksi peräkkäin. WOW!
Tein treenien lopuksi toisella kentällä keppejä itsenäisesti. Tein täyttä keppiriviä verkoilla, ja poistin onnistumisen jälkeen ensi yhden ja sitten toisen verkon puolivälistä keppejä. Aluksi meinasi tulla välistä pois, mutta pian hoksasi idean ja jätettiin ihan super hienoon suoritukseen :)
Iltalenksalla Juju astui ilmeisesti lasin siruun, ja sai pienen vekin varpaaseen. Verta vuosi muttei ole kipeä. Huomenna on rokotusaika ELL joten sinne asti mennään ainakin omin neuvoin.
edit. Eläinlääkäri ei tehnyt asialle mitään, ei ollut edes kiinnostunut koko haavasta. Käski laittaa kunnon siteen vanulla ja teipata haavan kunnolla reunat yhteen ja antaa parantua. Katsotaan nyt sitten. Ainakin tänään iltalenkilla lepopäivän päätteksi oli niin sekaisin koko koira, että ajattelinkin että voisiko rokotuksilla on sellainen sivuvaikutus että koira saa hepulikohtauksia?
23.9. Paimennustreenit aamulla Kangasalla. Aamu oli aika harmaa, ja fiilis oli myöskin jotenkin väsynyt pellolle mennessä. Kuitenkin tekeminen sai mielen paremmaksi, ja treenit sujuikin aivan loitavasti!
Ykköskierroksella tuli taas kaikki meidän hankalat paikat todettua, oikeaan kierrokseen Juju oikaisee lampaiden taakse liian läheltä, ja muutoinkin oikealle lähettäessä lähtee mielellään edelleen suoraan, ei vieläkään ilman apua lähde flänkille. En keskittynyt kuitenkaan hankaluuksiin vaan mietin aktiivisesti että mitä tekisin toisin jottai saisin onnistumisia enemmän. Peruskuljetusta saatiin ekalla kierroksellakin ihan mukavati aikaiseksi, annoin Jujun myös ajaa ihan luontaisella vaistolla, vaikka vähän mutkitteli, niin ei tullut mun ohi, niinkuin aiemmin. Lampaat oli virkeitä, joten helppoja Jujun hallita. Tämän kierroksen lopetin hyvään ajoon. Kaisla kysyi, voisiko hän tehdä vähän aikaa Jujun kanssa, kokeilla muutamaa kikkaa tuossa etäisyyden aikaansaamisessa. Näytti kivalta, Juju oli vähän hämillään uudesta ohjaajasta, ja otti etäisyyttä yllättävänkin helposti. Mun kanssa helposti tulee liian lähelle. Otin kuitenkin tekniikoista oppia.
Tokalla kierroksella saatiin edistymistä aikaiseksi. Musta on jo hyvän aikaa tuntunut paimennuksessa vähän siltä, että junnataan paikallaan, eikä päästä kunnolla eteenpäin. Nyt kuitenkin saatiin tosi hyviä onnistumisia, niin hakukaarilla kuin ajossakin, ja myös flänkkäys onnistui hyvin. Käytin nyt enemmän heittokeppiä tehostamaan käskyjä ja etäisyyttä, ja yllättäen alkoi sujumaan ihan eri vaihteella. Sain Juju ottamaan hakukaarella etäisyyttä lampaisiin, ja sain sitä jopa pysäyteltyä lampaiden taakse. WAU!! Myös ajossa sain Jujun suullisilla käskyillä ja kepin painella pidettyä riittävällä etäisyydellä lampaista, ilman pysäyttelyä siis. HIENOA!!!
Mielestäni alla olevalla videolla näkyy hyvin tuon ykkös ja kakkoskierroksen eroavaisuus. Ihan eri meininki!
Samana päivänä oli vielä iltapaimennukset kasvattajan luona. Juju oli vähän väsynyt, mutta jaksoi hienosti kuitenkin tehdä töitä. Jujulle maistui taas lampaan paska enemmän kuin hetkeen, olikohan vähän nälkäinen? murrr on kyllä ärsyttävä tapa, mutta siitä juuri huomaa sen että se ei ole vielä ihan kokonaan syttynyt lampaille. Aikaa on onneksi koko elämä. :) Saatiin muutama kiva hakukaari, sain Jujun pysymään lampaiden takana kivasti, joten edistystä on tapahtunut kyllä. Alla oleva video ykkös kierrokselta.
Paimennuksen jälkeen Juju pääsi tutustumaan tällaiseen rakkauspakkaukseen:
Awwww onneksi on olemassa hyvät jarrut omaava kepo, joka ei suostu tällä hetkellä toiseen koiraan. Ihan rehellisesti, en mäkään olis just nyt siihen valmis. Ihan oikeesti... ihan rehellisesti.
19.9. Oltiin paimentamassa kasvistädillä. Oltiin eka kierron aidattomalla sänkkäripellolla, ja vaikeaa oli jälleen ;) . Jujun mielestä oli ihan mahdotonta kulkea hyvin flänkille, kun heinä oli leikattu sängeksi, ja välissä kulki uria. Mutta ei sentään sekoillut ihan omiaan, vaan teki kivasti, muutei kyllä edetty tällä kierroksella minnekään.
Tokalla kierroksella päästiin peltolaitumelle, missä ollaan tehty ennenkin. Treeni onnistui tosi kivasti, saatiin hyviä hakuja, ja Juju liikkui oikeinkin hyvin oikealle. Ilmeisesti se, että ole käyttänyt rankaisuna sitä että ajan Jujun pois lampailta, toimii paremmin kun mikään muu. Tälläkin kertaa, tein sen välillä jopa siitä syystä, ettei mennyt maahan käskystä suoraan. En jäänyt hokemaan ja huutamaan maahankäskyä, vaan ihan yksinkertaisesti ajoin Jujun pois, määrätietoisesti, muttei vihaisesti. Kun lähti kokonaan pois, niin annoin tulla takas. Viimeinen harjoitus oli saada Juju maahan ennen kuin se ehtii ajaa lampaat mun ohi. Onnistui superisti, joten jätettiin siihen.
Treenin jälkeen sai muistutella itselleen ja koiralle vähän luoksetuloa, kasvattajan koirat kun lähtivät pellolta talolle juoksemaan, olisi Jujun mielestä ollut ihan ookoo seurata niitä täysillä ja jättää mut ku nalli kalliolle seisomaan ja huutelemaan perään. Juju yleensä ei jätä mua näkyvistä ikinä, joten tuli vähän puun takaa mullekin, kun lähti, en ehtinyt kissaa sanoa. Pääsin näkemään pentuja!
20.9. Sunnuntaina tehtiin kauniin syysaamun kunniaksi kunnon tunnin aamulenkki ja tokoiltiin vielä kentällä lopuksi. Seurausta kiinni ja irti. Ei osaa vielä irti ollessaan pitää paikkaa temmon vaihtelussa ja nopeissa pysähdyksissä. Myös täyskäännöksissä irtoaa. Treeniä treeniä. Tehtiin myös paikallaan istuminen, vajaa minuutti, istui nätisti.
Tehtiin illalla ensimmäinen kunnollinen pyörälenkki tyylillä Juju ravaa ja mä pyöräilen. Juju oli valjaissa ja kiinni, jotta sain sen pysymään nimenomaan ravissa. Mentiin about seitsemän kilsan lenkki yhteensä, ja Juju sai leikkiä pellolla välissä ja pidettiin juoma ja lepotaukoja. Jaksoi kevyesti tuon lenkin, ja juoksi oikein pitkää ja venyvää ravia. Olin tosi tyytyväinen!! Tekee hyvää palautumiselle kunnon ravilenkit. Täytyy varmaan ottaa viikko ohjelmistoon kerta viikossa näin alkuun.
22.9. Käytiin omissa aksatreeneissä aamulla ennen töitä. Tehtiin keppejä, kujalla ja sitten kokeiltiin ensimmäistä kertaa ever suoria keppejä ohjureilla. Meni tosi hienosti! Kujalla meni varmaan 9/10 ihan oikein, kuja oli todella kapea. Myös suorilla hoksasi nopsaan idean, ja kujalla tekeminen on tietysti auttanut tuon pujotteluliikkeen tekemiseen. Suorilla kepeillä tehtiin vaan puolikkaita keppejä.
Lisäksi tehtiin murheenkryyni keinua, ja saatiin editystä aikaseksi. Teen nyt niin etten enää pysäytä Jujua käskyllä, vaan hidastan vähän itse liikettä vain. Muuten pysähtyy keinun keskelle ja suoritus kestää liian kauan. Videolla näkyy mielestäni miten vaikutti heti positiivisesti kun annoin juosta kunnolla läpi keinulla. Tehtiin myös pintä radanpätkään johon yhdistin nuo puolikkat kepit. Hyvin meni, hieno Juju!!!
1.9. Käytiin kasvattajan kanssa aksailemassa. Juju meni kivasti ja saatiin tehtyä vinohyppyjä ja pientä radanpätkää hienosti :) Radalla oli vain putkiä ja hyppyjä, mutta pyöritystä tuli kivasti. Juju sai kehuja, ettei se ylikuumene juuri ollenkaan ja pysyy kuulolla vaikka menee täysiä. Lopuksi tehtiin vielä irtoamista ja putkeen hakemista, ja alun kankeuden jälkeen Juju hoksasi idean, ja meni hyvin. Alkoi vissiin jo väsymys hiukan painaa, mutta haki oikein kivasti putkeen, hypyn kautta ja ilman, ihan pelkällä lähetyksellä.
2.9. Oltiin omissa aksa treeneissä ja tehtiin keppejä, ja keppejä. Kuja alkaa olla jo hyvin kapea, ja pujottelemaan joutuu jo. Jujulla on mielestäni kiva rytmi, ja kauhoo mukavasti kepeillä. Ohjureita on alussa ja lopussa, jottei jätä kesken. Menee innokkaasti kepeille, mikä on kiva :) Yritetään ottaa mahd. paljon keppikulmia ja hakemista kepeille nyt, kun kujaa vielä käytetään. Olen myös aloittanut aksassa uuden leikkimistyylin Jujun kanssa, en aina heitä lelua, vaan vapautan leikkimään mun kanssa yhdessä. Nyt kun ollaan paljon treenailtu, niin pitää muistaa meidän kivaa suhdetta pitää yllä. Juju on aika itsenäinen, ja omapäinenkin välillä, ja samalla herkkä. Jos siis liikaa vaadin ja paineistan, pilaan meidän keskinäisen yhteyden hyvin helposti. Sorry about videon laatu, en tiedä mikä tuota kameraa vaivaa kun viimeiset treenivideot on ollut ihan kauheeta sontaa...
3.9. Ohjatut aksatreenit. Kolmas päivä aksaa putkeen, ja se näkyi koirasta hiukan. Ei pahasti, vaan hyvästi :) keskittyminen oli loistavaa, ja saatiin tehtyä uutta ohjausta, persjättöä, tai sokkaria, miten vaan. Juju on kyllä ihan mahtava koira ohjata, ja kun ohjaajakin sai pään ja jalat samaan aikaan toimimaan, saatiin muutama ihan hyväkin suoritus aikaiseksi. Oli haastava rata, mutta aika kivaa pyöristystä oli kyllä. Juju pysyy lähdöissä hyvin, ja nyt vaan pitäisi niitä ohjauksia ja takaaohjausta hinkata. Este osaaminenkin on tosi hyvää ja varmaa muuten paitsi ne kepit (ei kiire).
Tässä välissä lähdin reissuun viikoksi. Oltiin pariisissa ja Juju oli kepolla hoidettavana. T ei ole juuri muuten Jujun kanssa toihuillut, eikä lenkkeillyt, mutta kuulemma hyvin meni kaikki. Virtaahan tuossa oli kuin pienessä kylässä kun tulin takaisin, ja nimenomaan sellaista hösläystä ja levottomuutta. Onneksi oli heti ohjatut aksatreenit tiedossa.
10.9. Siis ohjatut treenit jälleen. Treeneissä ei ollut kuin me, koska kouluttaja oli lähdössä itse kisaamaan meidän treenien jälkeen. Muut mun ryhmäläisistä oli ollut jo keskiviikkona treeneissä. Tehtiin radan alkua ja loppua, ja aika kivaa pätkää oli. Harjoiteltiin sylikäännöstä, mikä on vaikeaa ajoituksen kannalta. Loppupätkällä tehtiin persjättöä hyppy-putki parille, ja oli ollut kuulemma aika vaikeaa monelle. Me saatiin onnistumisiakin, kun vain mun ajoitus osui hyvin. Juju on niin nopea, ettei sitä auta jäädä odottelemaan!! Lopuksi yhdistettiin nämä kaksi harjoitusta, ja saatiin tehtyä loppuun hienosti koko pätkä.
11.9. Oli vuorossa paimennusta. Oltiin Kangasalla Kaisla-Maria Hakalan treeneissä aamu kasilta O_o Noh ei muuta kuin reippaasti treeneihin, vaikka olin edellisenä aamuna vasta tullut kotiin Pariisin reissulta. Ehkä pieni väsymys näkyi treeneissäkin, koska kärsivällisyys oli aika sipissä. Oli tosi haastavia tehtäviä. Alkuun tehtiin hakukaaria, näissä menee edelleen aivan liian lähelle lampaita, jolloin lampaat lähtevät jo liikkeelle ennen kuin Juju pääsee niiden taakse tasapainoon. Tämä sitten aiheuttaa häsläystä aina vaan. Pitäisi treenata niin, että toinen olisi lampailla ottamassa vastaan, ja toinen lähettäisi, jolloin saataisiin vähän tökättyä etäisyyttä koiraan myös lampailla. Seuraavaksi tehtii ajoa, tässä hienosti! Ajoi suoraan ja rauhassa, ainoa on se vaan kun joudun pysäyttelemään sitä jatkuvasti ettei tule liian lähelle. Sitten pidettiin taukoa. Tauon jälkeen alkoi ongelmat, kun laitumen keskellä olevassa häkissä oli lammaslauma ja treenattavat lampaat oli häkin ulkopuolella. Juju ei saanut sitten millään ulkopuolella olevia lampaita irti häkistä. Ei uskaltanut mennä aidan ja lampaiden välistä, vaan juoksi ja sekoili vaan vailla mitään päämäärää. Olisi pitänyt lopettaa se touhu heti alkuunsa, mutta yritettiin kuitenkin saada Juju onnistumaan vielä. Ei onnistunut, ei millään. Meni vaan enemmän sekaisin kun jouduin karjaisemaan välillä ihan kunnolla maahan käskyjä ja tule käskyjä, kun paineistui lampaista liikaa. Lampaat juoksi pyöreää häkkiä ympäri ulkopuolella kiinnittyneenä aitaan, ja häkissä sisällä oleva lauma veti niitä kuin magneetti. Ei onnistunut missään vaiheessa, joten lopetettiin häkistä poisottamiseen, että saatiin hyvä fiilis ennen treenien loppua. Lampaat ei meinanneet häkistäkään tulla ulos, ja Jujua pelotti olla lähellä lampaita. Huoh.
12.9. Juju täytti vuoden :) käytiin sen kunniaksi kuvausreissulla metsässä.
13.9. Oltiin omissa aksatreeneissä. Tehtiin keppejä ja harjoiteltiin sylikäännöksiä. Kepit menee kivasti kun jaksaa keskittyä, jätti kyllä muutaman välistä ja sekoili keskivaiheilla huolella kun ei ollut ohjureita. Kokonaisuudessaan silti hyvin. Sylkkäreissä on vielä tekemistä, tulee hyvin kun ottaa vauhdilla mutta jos mun rintamasuunta on yhtään esteestä sivuun kun lähtee tulemaan, ei meinaa tulla esteelle vaan sen ohi. Tehtiin siivekkeillä, rimat maassa. Lopuksi vielä putkeen lähetystä läheltä ja kaukaa, hypyllä ja ilman.
15.9. Omat treenit. Takaakierrolla pyöritystä, tein persjätön takaakierron perään. Hyvin meni kun hoksasi idean, hyvä ohjaustyyli, kunhan saa varmaksi. Juju kääntyy helposti esteeltä pois jos lähden liikkeelle yhtään liian aikaisin, siksi näihin on hyvä hakea varmuutta. Juju kääntyy kivasti kyllä kun tarvitsee. Muutaman kerran varasti viereiselle putkelle, se ois ollu kivempaa. Tehtiin uudestaan ja totteli ohjausta. En ole aksakentällä kamalasti kieltänyt tai komentanut asioita, tuntuu että saan paremman fiiliksen kentällä koiralle ja itselle kun tehdään vaan, ja jos menee pieleen, niin ilman mitään suurempaa numeroa alusta uudelleen. Juju skarppaa hyvin, kun ei saa palkkaa, tajuaa jo siitä että jotain meni pieleen. Aika herkkis tyttö kun kuitenkin on.
Tehtiin myös aata ja lähetystä putkeen. Kummassakin riittää harjoiteltavaa. Aalla pysähtyy harjalle (?!) jos ei tulla yhtäaikaa tai minä edellä esteelle. Vaikka namialusta odotti alhaalla, ei silti. Jos laitan lelu palkan alas odottamaan, karkaa kontaktilta. Prkl. Nooooh, koko elämä aikaa ja sillee....
On me tehty hiukan myös Toko hommia lenkkien yhteydessä, mutta ei niistä nyt tässä sen enempää.
Jotenkin lisäksi tuntuu, että Juju on taas oma itsensä. Tässä välissä olis pieni aika, kun tuntui ettei oikein mikään innostanut sitä (paitsi aksa) ja aksassakin oli jotenkin laimeeta. Oisko ollu jotain hormoonihommia, kun juoksutkin oli tasan kaks kuukautta sitten? Joka tapauksessa, nyt meillä taas riehutaan sisällä ja purraan kuin pieni piraija ja juostaan katapultin nopeudella (ja samanlaista tuhoa tehden), joten aika normaalilta alkaa vaikuttaa... ;)
Ti omat aksatreenit hallilla.
To ohjatut aksatreenit.
Pe paimennusta kasvattaja tädin luona.
La aksa valmennusryhmä
Su paimennusta Saarikylissä, pentupäivä, jossa Juju demokoirana :)
Eli aksan puitteissa mentiin seuraavasti.
Tiistaina oli tosiaan ne kepittelytreenit, joista viime postauksessa jo puhuttiinkin. Kepit sujuu aika mukavasti, pienellä kujalla mennään, mutta pujotteluakin joutuu jo vähän tekemään. Tässä edetään varovasti.
Torstaina oli ohjatut, ja oli aika haastavaa ohjausta sisältävää radan pätkää. Alkuun jätettiin koira 1 esteen taakse ja siirryttiin itse sisäpuolelle ja suunnattiin liikesuunta kohti kakkosta. Kokeiltiin ohjata mahdollisimman etäältä. Suoraan esteelle 3 jonka jälkeen valssi esteelle 4 ja valssi putkeen. Meni kivasti, mutta ensimmäisillä kerroilla meinasi karata täysillä putkeen heti kolmos esteeltä. Ei kertaakaan mennyt putkeen asti onneksi, ja saatiinkin lopuksi tiukka käännös ihan mukavaksi. Toisessa pätkässä tehtiin sylivekkejä, meille uusi ohjaus, mutta meni ihan kivasti kun en itse huido. Juju tottelee jokaista pikkustakin merkkiä aksassa, ja siksi on haastava aloittelevalle ohjaajalle. Putken jälkeistä estettä ei lukenut millään vaan kääntyi aina heti putkesta mua kohti joka johti siihen että varasti puomille. Irtoomista putken jälkeen pitää siis vahvistaa täysiä. Pitänee opettaa jujulle kunnolla MENE käskyllä eteenpäin meno... osaa sen jo joskus, mutta on se sille aika epäselvä.
Lauantaina oli siis valmennusryhmän ekat yhteiset treenit. Katsottiin lähinnä koirien esteosaamista ja irtoamista jne. Mun kouluttaja pitää myös meidän viikkoryhmän treenit, joten hän aika hyvin tietää jo entuudestaan mitä Juju osaa. Meidän piti myös tehdä aksan tavoite suunnitelma ja esteosaaminen kirjoittaa paperille. Treenit oli osaltaan meille helpot ja sit oli se taas se putkesta hypylle irtoaminen vaikeaa...lopuksi tehtiin toisella kentällä hetki keppejä itekseen. Videon laatu skeidaa, en tiedä miten se on edes mahdollista saada tuolla kameralla tämmöstä sontaa aikaseksi.
Paimennusta harrastettiin myös, ja perjantaina kasvistädin luona treenit meni LOISTAVASTI. Juju kulki lopuksi alun häröilyn jälkeen jopa oikealle kauniisti ja keskittyen. Yrittihän se karata aluksi lampaita puremaan mutta lopetti aika helposti muutaman karjaisun ja kepin heittämisen jälkeen. Maahan menon takia jouduin kerran pöläyttämään neitiä villoista, sen jälkeen meni hyvin. Juju syttyy lampaille koko ajan lisää mikä on mukava huomata. Kasvistädin kumppani Helmi kuvasi treenejä, kuvat siis by Helmi, hiukan mun muokkaamana:
Saatettiin olla ihan hiukan myöhässä tilanteesta :D
Sunnuntaina oli sitten pentupäivä Saarikylissä paimennuksen puitteissa. Muut kaksi osallistujaa eivät olleet koskaan ennen paimentaneet, joten Kaisla pyysi, näytettäiskö me Jujun kanssa demo versio, eli mihin pyritään. Olin aika rinta röyheenä kun saatiin näyttää :) Juju menikin pyörössä yllättävän kivasti pienen tauon jälkeen. Katsottiin muiden treenejä, ja ilmeisesti osottelu aikana Juju onnistui keräämään sellaiset kierrokset, että meidän ihan oikea treeni pellolla menikin ekan kierroksen osalta sikailuksi ja pelleilyksi. Huoh... tais muutama kirosana päästä. Mutta taon jälkeen pääsin taas ohjaamaan ihan oikeaa paimenkoiraa. Juju meni upeasti, liikkui kauniisti oikealle ja teki hyvin fiksusti myös hakukaaren alkeita vasemalle. Vauhtia on edelleen liikaa, ja Juju tulee liian lähelle lampaita, mutta teki myös muutamia kivoja onnistumisia, ja saatiin tehtyä myös ajoa hiukan. Kaisla kuvasi, minä muokkasin jälkeen päin:
Seuraavalla viikolla onkin sitten aksa viikko, paimennukset tauolla. Lähden viikoksi itse pariisiin perjantaina, ja tulen takaisin vasta torstaina. Katsotaan miten osaa olla ilman koiraa... Juju on nykyään kuin mun varjo. Kaikkialla mukana.
