maanantai 6. kesäkuuta 2016

Ainainen otsikoinnin vaikeus

Pitkästä aikaa tokojuttuja videoituna :)

Lauantaina käytiin iltalenkin ohessa kentällä tokoilemassa. Saatiin yleisöäkin.



Tein alkuun seuruuta, jätin palkan maahan meidän taakse valmiiksi. Tästä palkkauksesta ei tullut sitten niin yhtään mitään. Juju jätätti koko ajan , oli hidas käännöksissä ja argh. Kun se pallo jäi tuonne kauas... Juoksusta varsinkaan ei tullut mitään, hyvä kun ei jäänyt paikalleen, kun otin juoksuaskeleita pallsota poispäin. Hinkkasin tätä sitten niin, että otin vain lyhyitä muutaman askeleen pätkiä ja sitten vaihdoin palkkaustapaa. Palkkasin sitten viereen. Toimi, ja Juju seurasi hyvin. Tehtiin myös muutama piedempi pätkä. Kontakti on intensiivinen vaikka häiriötäkin oli.

Kaukoja hinkattiin takapalkalla ja muutaman kerran heittopalkalla. Tein ihan satunnaisessa järjestyksessä vaihtoja, tuntuu että jos jää yhtään hinkkaamaan jotain tiettyä se jää päälle. Eli kuuntelu treeniä. Päätin myös muuttaa seisomisen käsiavun vaan yhdelle kädelle (vas) jottei sekoita maahanmenoon.

Loppukevennykseksi tehtiin temppuja. Tein treenin välissäkin vähän virettä nostattavia juttuja, kun tuntui että Juju taantui huonon alun jälkeen ihan nollille vireen kanssa.

Lenkiltä kun tulin pihaan tein vielä vähän kapulajuttuja.

Sunnuntaina treffailtiin ihanaa Vendiä ja Viliä. Vendistä Juju erityisesti tykkää ja tytöillä oli taas kunnon tuijota ja hyökkää- leikit keskenään. Vili villis ei ihan niissä pysy mukana ja muutaman kerran se eksyikin bortsuista metsässä. Oli tosi mukavaa käydä lenkillä toisten koirien (ja tietysti myös omistajan :) ) kanssa pitkästä aikaa. Juju ja Vendi kävi myös pulahtamassa.




Maanantaina aamutreenit tokon merkeissä hallilla. Tehtiin kapulajuttuja ja ruutua.



Kapulan kanssa sai alkuun jälleen muistuttaa että tehdään niitä töitä eikä vain leikitä, ja että mistä se palkka taas tulikaan. Hankalaa, kun haluaisin palkata enemmän namilla tokossa tuon keskittymisen takia, mutta kun nami ei ole yhtä arvokas ja kiva palkka kun lelu niin jos en leikitä niin vire laskee. Tokossa siis työstämistä myös mielentilassa vielä paljon. Kun lähti sujumaan niin ihan kivasti ja häntä korkealla teki kapulan kanssa. Mutta ei se vieläkään se kapula oo kiva.

Ruutu oli Jujun mielestä kivaa. Siinä saa simona palkkaa ja sekä namia että lelua samasta jutusta. Ruutuun laitoin läpinäkyvän namialustan ja kun päästin ruutuun juoksin itse lelun kanssa sinne leikkimään. Juju hoksasi nopeasti missä leikki tapahtuu ja saatiin lopuksi vielä kaksi kertaa siten että virittelin missä ruutu, käskin ruutuun ja juoksin perässä leikkimään ilman namialustaa. Toisella kertaa meni tosi hyvin keskelle, toisellä kertaa keskeltä sisään mutta seisahtui reunalle. Kelpuutin, alkeitahan tässä vielä rakennellaan.

Niin ja otinhan mä alkuun paikkamakuun ruudun rakentamisen ajaksi. Makaili varmaan kolmisen minuuttia, ja yhden kerran kävin korjaamassa lonkalta makuuasentoon, kun katsoi taakse mun perään niin jyrkästi että lysähti lonkalle. Olisi kannattanut jättää loogisempaan suuntaan makaamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti