tiistai 6. joulukuuta 2016

Tiistai tokoja ja tunnaripohdintaa

Viikonloppu menikin siivillä. Vähän kuitenkin otettiin uusia treenejä mukaan, kun aloitin tunnaritreenit oikeilla kapuloilla. Juju on tehnyt käpytunnaria koko pienen ikänsä, ja sille on tosi tärkeä asia tuoda se the OMAKÄPY aina kaikkien muiden joukosta. Käytännössä oon tehnyt niin, että otan kävyn paikasta a, jonkin aikaa sitä pyörittelen käsissä, ja samalla siirryn paikkaan b, jossa yleensä käpyjä vino pino (esim. kuusen tai männy alla/läheisyydessä). Kuitenkin niin, että olen nostanut paikka haastetta ja vaihdellut sitä paljon. Eli ollaan pidetty kokoajan tehtävä muuten samana, mutta haaste on tullut paikasta. Juju ei käytännössä ikinä tuo väärää käpyä. Joko se tuo oikean, tai ei mitään, jos ei löydä käpyä. Treenien alussa saattoi luovuttaa hyvinkin nopeasti etsinnät, mutta nyt etsii kyllä käytännössä niin kauan että löytyy, jos en itse kutsu pois. Joskus olen kutsunut pois jos ollaan jo etsitty kauan ja en itse tiedä missä oikea käpy on. Juju ei oikeastaan koskaan edes nostele tai ehdota vääriä. Taitaa olla yksi ainoa kerta kun ehdotti väärän tuomista. En edes kiinnittänyt tähän huomiota silloin, en vaan kelpuuttanut vaan käskin etsiä edelleen.

No nyt sitten tähän hetkeen. En ole kuin lähinnä pidon muodossa esitellyt tunnarikapuloita Jujulle. Vieraita tai hajuttomia en ole edes esitellyt. Ajattelin alunperin lähteä rakentamaan tätä siten että vien hajuttomat maastoon sinne missä yleisesti ollaan tuota käpytunnaria tehty ja sitten lenkin yhteydessä otetaan aina oman etsintää siellä. No nyt kun tuli lumi, niin se ei oikein onnistu enää. Päätin sitten järjestää vain oman etsintää niille paikoille, missä on tehty käpytunnaria. Mietin kauan uskallanko tätä ottaa näin, koska pelko oli ettei etsi kapulaa, vaan etsii oikeaa käpyä. Siksi teinkin niin, että ekat etsinnät järjestin ihan pusikkoon. Nakkasin tunnarin pusikkoon Jujun nähden, mutta niin syvälle ettei se nähnyt mihin tippui. Sitten yleensä pyöräytän Jujun joko itsensä tai puun ympäri rauhassa, jonka jälkeen suoraan etsimään. Ollaan tehty aika paljon nyt noutoja, ja en halua tätä yhdistää siihen, siksi olen ottanut tuo tehtävän ennen etsi käskyä. Hyvin osasi tuoda heti ekasta kerrasta lähtien. Nyt olen ottanut myös tuossa lähikentällä muutaman kerran niin että olen hyödyntänyt lunta ja nakannut tunnarin kentälle vähän piiloon ja lähettänyt jonkun pikkutehtävän jälkeen etsimään. Joku kerta oli vaikea, Juju etsi ja etsi, mutta ei löytänyt millään. Silloin annoin toisen käskyn, kun sitten hartaan etsinnän jälkeen pysähtyi tuijottamaan mua että häh? Muuten ollaan menty yhdellä käskyllä. Tästä se lähtee. Seuraavaksi alan tehdä tätä kotona sisällä (ollaan myös sisällä etsitty asioita ennenkin) ja alan ottaa mukaan hajuttomia ansoja (tätäkin ollaan tehty lelujen kanssa, että oon pyytänyt etsimään sen tietyn lelun muiden joukosta).

Noniin, sitten tänään oli itseppäisyyspäivä ja kaunis ilma ulkona. Päätin päivällä lähteä treenailemaan kun oli muutakin asiaa lähteä liikkeelle autolla. Hallilla oli kisat tänään, niin sisälle ei oltais muutenkaan päästy. Pakkasta oli rapiat 10 astetta, aika rajoilla mennään kyllä tuossa. Tai tälläkään pakkasella ei pysty tekemään liikkeitä joissa paljon paikallaoloa, makuuta ylipäätään, tai odottelua. Tehtiin siis ruutua, ohjatun leikkiä ja vähän seurausta.



Ruutu: aluksi muutama joissa sai juosta kaukaa suoraan ruudussa odottavalle lelulle. Kolme näitä, meni suoraan ja vauhdilla. Sitten alettiin hakea sitä ruudun paikkaa lähietäisyydeltä. Yhden palkkasin missä korjauskäskyllä haki taaemmas ulos ruudusta, mutta sitten päätin, etten enää salli noita. En kuitenkaan tuolla edesauta yhtään sen oikean paikan löytymistä, vaan nyt aletaan ottaa sen paikan kriteeri ihan oikeana mukaan, eli vain oikeasta saa palkan. Ja niin kauan pitää etsiä paikkaa kunnes tulee top tai jes. Sitten näitä tehtiin. Oli vaikeaa ja karulla tavalla tuli jälleen esiin, että vaikka se hallilla menee joka kerta ruutuun, niin eipä se osaa kuitenkaan hakea sitä paikkaa vielä, eikä sillä ole kriteeriä minne hakea. Kävin sitten tekemässä myös muutaman kerran näytön ruudussa, eka kerta meni epävarmaksi tästä mutta meni suoraan oikeaan, tokalla kerralla haki taas johonkin merkille ja siitä haahuilun jälkeen oikeaan. Kolmannella meni suoraan oikeaan paikkaan. Jes.

Ohjatun leikki: ohjatussa näyttää tulevan vähän samaa onkhelmaa kuin noin yleensäkin, eli se objektiin jumiin jääminen. Eli jos se mielestään valitsee jo oikean kapulan, niin se menee sinne aika helposti. Leikittiin ohjattua sitten niin, että kierrätin Jujun mun eteen vähän matkan päähän seisomaan, heitin ensin toisen kapulan, sitten toisen, ja lähetin hakemaan jomman kumman. Jos lähti oikein, palkkasin vauhdista leluun. Jos lähti väärälle, hihkaisin oho ja lähdin juoksemaan itse sille kapulalle mihin olisi pitänyt mennä. Jujun ilme oli ekalla kerralla näkemisen arvoinen kun mä juoksinkin toiselle kapulalle ja heiluttelin sitten onnessani sitä. :D Hoksasi tämän idean tosi nopeasti, mokasi vain kaksi kertaa. Lopussa huomasin, että mun oli vaikea huomata Jujusta kumpaan heittoon jäi edes kiinni. Yritin aina lähettää sinne mihin ei olisi halunnut mennä. Tämä oli hyvä harjoitus ja auttoi juuri oikeaan asiaan.

Seuraus: Oi vitsi, mitenkä tuntuikin seuraus kivalta tänään. Ei olla kauheasti treenattu seurausta muuta kuin pätkiä lenkin yhteydessä, koska en ole halunnut ottaa sitä muuta kuin motivointi mielessä vähän silloin tällöin. Haluan Jujulle rakentaa seurausta vähän uudelleen, siten että se saa tarjota sitä, ja se oikeasti haluaa tulla seuraamaan ja on myös sen näköinen. Tekniikasta en ole edes muuten nillittänyt tässä, muuta kuin siitä paikasta. Juju pikkasen kiertyy jalan ympärille, eli siis vähän vielä edistää, mutta tätä on jo paljon korjattukin. Myös käännökset toimi kivasti tänään, otettiinkin niitä hurjat kaksi kpletta :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti